Kirjoittamalla käsin asioita ylös oppii paremmin kuin naputtelemalla samoja asioita tietokoneelle tai pädille. Tämän tietää helsinkiläinen aivotutkija Mona Moisala, 29.
–Kirjoittaminen ei ole vain älyllistä toimintaa, vaan kehon ja aivojen yhteispeliä. Tietokoneella kirjoittaessa aivojen saama tieto liikkeestä on vähäisempää, Moisala selvittää.
–Sehän on jo pitkään tiedetty, että vauvat ja lapset oppivat myös koskemalla ja tunnustelemalla. Tutkimusten mukaan myös 3–5-vuotiaat oppivat paremmin kirjaimia, kun he kopioivat niitä käsin paperille.
–Myös aikuisilla tätä on testattu: bengalinkieltä oppii paremmin käsin kirjoittamalla kuin näppäilemällä tietokonetta, Moisala jatkaa.
Esimerkiksi luennolla käsin kirjoittaminen on hyödyllistä myös siksi, että samalla tulee tiivistäneeksi mielessään ne asiat, joita pitää tärkeänä.
Moisalan mukaan on myös tutkittu, että kun tekstiä luetaan paperilta eikä näytöltä, se muistetaan paremmin.
–Kronologinen järjestys jää päähän paremmin, kun ihmisellä on muistijälki siitä, missä kohdassa asiat olivat paperilla. Ruudulla tätä samaa vaikutusta ei ollut.
Käsin kirjoittamisessa näyttää siis olevan etuja. Kouluissa on kuitenkin jo useampi vuosi kohkattu digiloikasta ja uuden teknologian hyödyntämisestä.
–Kyse on tasapainosta. Uudet teknologiat kuuluvat tietysti arkeen ja oppilaiden tulevaan työelämään. Samalla pitää muistaa, että ajattelun tietyt osa-alueet kärsivät – ennalta ajattelu ja tiedon prosessointi jäävät vähemmälle – kun työskennellään koneella.
–Digitaaliset esseet ovat esimerkiksi 4–6-luokkalaisilla enemmän sähkösanomatyyliä. Käsin kirjoitetaan yllättäen jopa pidempiä esseitä ja täydellisempiä lauseita, Moisala kertoo.
Tutkijan mukaan digikirjoitus on toisaalta oppilaille helpompaa ja nopeampaa sekä samalla motivoivampaa.
–Se on hyödyllistä, jos on esimerkiksi oppimisvaikeuksia, Moisala huomauttaa.
Tutkijan mielestä molempia tapoja tarvitaan.
–Pidetään se perinteisempi (kirjoitus)tyyli siinä rinnalla, koska se kehittää aivoja eri tavalla, Moisala toteaa.
Aivotutkijalla on kommentti myös koulujen uuteen opetussuunnitelmaan, joka painottaa ilmiöoppimista ja eri oppiaineiden sekoittamista keskenään.
– Mitä useammasta näkökulmasta jonkin asian oppii, sitä paremmin se jää mieleen.
–Kirjoittaminen ei ole vain älyllistä toimintaa, vaan kehon ja aivojen yhteispeliä. Tietokoneella kirjoittaessa aivojen saama tieto liikkeestä on vähäisempää, Moisala selvittää.
–Sehän on jo pitkään tiedetty, että vauvat ja lapset oppivat myös koskemalla ja tunnustelemalla. Tutkimusten mukaan myös 3–5-vuotiaat oppivat paremmin kirjaimia, kun he kopioivat niitä käsin paperille.
–Myös aikuisilla tätä on testattu: bengalinkieltä oppii paremmin käsin kirjoittamalla kuin näppäilemällä tietokonetta, Moisala jatkaa.
Esimerkiksi luennolla käsin kirjoittaminen on hyödyllistä myös siksi, että samalla tulee tiivistäneeksi mielessään ne asiat, joita pitää tärkeänä.
Moisalan mukaan on myös tutkittu, että kun tekstiä luetaan paperilta eikä näytöltä, se muistetaan paremmin.
–Kronologinen järjestys jää päähän paremmin, kun ihmisellä on muistijälki siitä, missä kohdassa asiat olivat paperilla. Ruudulla tätä samaa vaikutusta ei ollut.
Käsin kirjoittamisessa näyttää siis olevan etuja. Kouluissa on kuitenkin jo useampi vuosi kohkattu digiloikasta ja uuden teknologian hyödyntämisestä.
–Kyse on tasapainosta. Uudet teknologiat kuuluvat tietysti arkeen ja oppilaiden tulevaan työelämään. Samalla pitää muistaa, että ajattelun tietyt osa-alueet kärsivät – ennalta ajattelu ja tiedon prosessointi jäävät vähemmälle – kun työskennellään koneella.
–Digitaaliset esseet ovat esimerkiksi 4–6-luokkalaisilla enemmän sähkösanomatyyliä. Käsin kirjoitetaan yllättäen jopa pidempiä esseitä ja täydellisempiä lauseita, Moisala kertoo.
Tutkijan mukaan digikirjoitus on toisaalta oppilaille helpompaa ja nopeampaa sekä samalla motivoivampaa.
–Se on hyödyllistä, jos on esimerkiksi oppimisvaikeuksia, Moisala huomauttaa.
Tutkijan mielestä molempia tapoja tarvitaan.
–Pidetään se perinteisempi (kirjoitus)tyyli siinä rinnalla, koska se kehittää aivoja eri tavalla, Moisala toteaa.
Aivotutkijalla on kommentti myös koulujen uuteen opetussuunnitelmaan, joka painottaa ilmiöoppimista ja eri oppiaineiden sekoittamista keskenään.
– Mitä useammasta näkökulmasta jonkin asian oppii, sitä paremmin se jää mieleen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eri alan asiantuntijana olen tismalleen samaa mieltä. Menin isompaan työhaastatteluun lehtiön ja kynän kanssa. Haastattelijat näkivät, että olin tehnyt paljon muistiinpanoja käsin kirjoittamalla. Minä olen siis pitkään toteuttanut käsin kirjoittamista, paperilla omien muistiinpanojen lukemista. Itse istuivat tietokoneet edessään, näppäilivät niiin. Näin katseistaan, että tietämättömyydestä käsin, arvioivat minua alaspäin ja todennäköisesti arvioivat myös, että tietotekniset taitoni, ym. ict- taido ovat vanhanaikaisia.
Tämä liittyy aivojen muokkautuvuuteen, mikä on englanniksi neuroplasticity. Niin, sekin työpaikkaoli pedattu virkaa hoitavalle vt:lle, jolla oli vähemmän muodolista kelpoisuutta kuin muilla, mutta oli kunnan johdon vanha tuttu. Suomi on tällainen maa, kaikki käy, kun kansalaiset vaikenevat.