Elokuussa 2015 Tornion raja-asemalta kuului yllättäviä tietoja.
Ruotsista tuli päivittäin uusia turvapaikanhakijoita, joiden kotimaat olivat kaukaisia: Irak, Syyria, Afganistan, Albania.
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi ja Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Määrä oli noin kymmenkertainen verrattuna aikaisempiin vuosiin, neljänneksi eniten Euroopan Unionin maista.
Turvapaikanhakijoiden joukossa rajan yli tuli maahanpyrkijöitä, jotka etsivät pääasiassa parempaa elintasoa. Suomeen tulleista vain kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Kriisin ensimmäisinä kuukausina tilanne ei ollut kenenkään hallinnassa. Viranomaiset joutuivat pikavauhtia tehostamaan rajavalvontaa ja rakentamaan turvapaikkahakemusten käsittelyjärjestelmän sekä pystyttämään eri puolille maata vastaanottokeskuksia, joihin turvapaikanhakijoita aluksi majoitettiin.
Kriisin hoito maksoi jo ensimmäisenä syksynä satoja miljoonia.
Hallitus joutui useilla lisäbudjeteilla kasvattamaan maahanmuuttoon varattuja määrärahoja. Nämä päätökset olivat poliittisesti hankalia varsinkin, kun hallitus teki samaan aikaan suuria budjettileikkauksia, jotka kohdistuivat koulutuksen ja sosiaaliturvan määrärahoihin.
Perussuomalaisille pakolaiskriisi oli pahin mahdollinen painajainen. Puolue oli vaaleissa kannattanut tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja saanut tukea linjalleen. Puoli vuotta vaalien jälkeen puolue oli hallituksessa lisäämässä maahanmuuton määrärahoja ja muutenkin vastuussa pakolaiskriisin hoidosta.
Puolue pysyi kuitenkin hallituksessa ja sen edustajat tukivat hallituksen esityksiä, joskin puolueen sisällä päätöksiä arvosteltiin.
Mielipidemittauksissa puolueen suosio laski jyrkästi. Pakolaiskriisi saatiin hallintaan vasta vuoden 2016 alkupuolella. Euroopan Unionissa pystyttiin sopimaan rajavalvonnan tehostamisesta ja yhteisistä pelissäännöistä.
Näin rajoille pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrät ehtyivät.
Ruotsista tuli päivittäin uusia turvapaikanhakijoita, joiden kotimaat olivat kaukaisia: Irak, Syyria, Afganistan, Albania.
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi ja Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Määrä oli noin kymmenkertainen verrattuna aikaisempiin vuosiin, neljänneksi eniten Euroopan Unionin maista.
Turvapaikanhakijoiden joukossa rajan yli tuli maahanpyrkijöitä, jotka etsivät pääasiassa parempaa elintasoa. Suomeen tulleista vain kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Kriisin ensimmäisinä kuukausina tilanne ei ollut kenenkään hallinnassa. Viranomaiset joutuivat pikavauhtia tehostamaan rajavalvontaa ja rakentamaan turvapaikkahakemusten käsittelyjärjestelmän sekä pystyttämään eri puolille maata vastaanottokeskuksia, joihin turvapaikanhakijoita aluksi majoitettiin.
Kriisin hoito maksoi jo ensimmäisenä syksynä satoja miljoonia.
Hallitus joutui useilla lisäbudjeteilla kasvattamaan maahanmuuttoon varattuja määrärahoja. Nämä päätökset olivat poliittisesti hankalia varsinkin, kun hallitus teki samaan aikaan suuria budjettileikkauksia, jotka kohdistuivat koulutuksen ja sosiaaliturvan määrärahoihin.
Perussuomalaisille pakolaiskriisi oli pahin mahdollinen painajainen. Puolue oli vaaleissa kannattanut tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja saanut tukea linjalleen. Puoli vuotta vaalien jälkeen puolue oli hallituksessa lisäämässä maahanmuuton määrärahoja ja muutenkin vastuussa pakolaiskriisin hoidosta.
Puolue pysyi kuitenkin hallituksessa ja sen edustajat tukivat hallituksen esityksiä, joskin puolueen sisällä päätöksiä arvosteltiin.
Mielipidemittauksissa puolueen suosio laski jyrkästi. Pakolaiskriisi saatiin hallintaan vasta vuoden 2016 alkupuolella. Euroopan Unionissa pystyttiin sopimaan rajavalvonnan tehostamisesta ja yhteisistä pelissäännöistä.
Näin rajoille pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrät ehtyivät.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...ja Halla-aholaiset istuivat persujen eduskuntaryhmässä tuolloin hiljaa kuin tatit. He heräsivät vasta lähes kaksi vuotta myöhemmin kesällä 2017 ajatukseen, että olisi varmaan tarttenut tehdä muutakin kuin kantaa mamujen laukkuja rajan yli??!!
Persujen historiassa on asioita jotka persut mieluusti unohtaisivat.
Osa persuista jopa kiistää historian;)
Tätä se sairas öyhöytyminen teettää kun aivoissa ei juokse mikään muu kuin mamupainajaiset ja väkivalta.. persun tavallinen maanantai.
Halla-aho ei muuten ollut eduskunnassa tuohon aikaan.
Euroopan parlamentin jäsen 1.7.2014–2.7.2019 (wikipedia)
Maahansaapuvillehan kerrottiin: We have Timo Soini in here Finland. Mamut tuumasivat, Soini no proplem.
Halla-aho ei itse ollut eduskunnassa 2015, mutta halla-aholaiset olivat. Esikunnastaan Brysselistä Jussi luotsasi persuseurakuntansa eduskunnassa olemaan hiljaa ja laskemaan mamuja rajan yli ilman pienintäkään vastaväitettä.
No tuo on nyt kyllä sellainen painajainen persuille, että eihän tuolta painajaiselta voi välttyä perseaukiiset vihreätkään.
Soinikin järkyttyi, eikä ole toipunut vieläkään, eikä ole tietoakaan, että toipuuko koskaan.
Eikä Suomikaan voi palata normaaliksi, että elämä palautuisi koskaan.
Tuskin on mikään salaliitto se, että persut tiesivät että ensin pitää päästää hakijat maahan, ja sitten alkaa demonisoimaan, ja kannatus kasvaa kun ensimmäiset kepposet alkavat. Rajat kiinni pitämällä ei olisi kannatusta tullut.
Se oli PT -media joka siitä ilmoitti ensimmäisenkerran, että ne rajat kiinni ja eerola ei tehnyt mitään. Näin muistan lähetyksessä silloin kuulleeni.
PT=PunikkiTatit?