Väestökehityksen kannalta 1800-luku oli Haapavedellä pääasiassa myönteisen kehityksen aikaa, vaikka muutamia vaikeita tautivuosia koettiin 1830- ja 1850-luvulla. Sitten tulivat 1860-luvun nälkävuodet, joiden kaltaisia ei ollut koettu sitten 1690-luvun suurten kuolonvuosien.
Molempien katastrofien taustalla olivat ennen kaikkea ilmastolliset syyt. Sää ei suosinut maanviljelyä, vaan halla vieraili pelloilla ja tuhosi sadon kokonaan tai osittain useana vuonna peräkkäin. Kaikkien pahin oli vuosi 1867: vielä toukokuussa pelloilla oli metriset hanget ja kylvötyöt saatiin tehtyä vasta juhannusviikolla. Satotoiveet olivat valmiiksi heikot, kun elokuun ja syyskuun hallayöt lopulta tuhosivat viimeisenkin toivon sadosta. Kunnollista vuodentuloa saatiin odottaa syksyyn 1868 saakka. Siihen mennessä ehti menehtyä lähes joka viides Haapaveden asukas. Tämä luku oli suurimpia koko Suomessa.
..... jatkuu ....
Molempien katastrofien taustalla olivat ennen kaikkea ilmastolliset syyt. Sää ei suosinut maanviljelyä, vaan halla vieraili pelloilla ja tuhosi sadon kokonaan tai osittain useana vuonna peräkkäin. Kaikkien pahin oli vuosi 1867: vielä toukokuussa pelloilla oli metriset hanget ja kylvötyöt saatiin tehtyä vasta juhannusviikolla. Satotoiveet olivat valmiiksi heikot, kun elokuun ja syyskuun hallayöt lopulta tuhosivat viimeisenkin toivon sadosta. Kunnollista vuodentuloa saatiin odottaa syksyyn 1868 saakka. Siihen mennessä ehti menehtyä lähes joka viides Haapaveden asukas. Tämä luku oli suurimpia koko Suomessa.
..... jatkuu ....
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos ja lisää!
Kiva lukea muutakin kuin poliittista jankutusta, jonka soisi loppuvan.
Sanos muuta.
Tämä palsta pitäisi olla meille haapavetisille keskustelupalsta,
eikä mikään propagandafoorumi.