Nykyisen Haapaveden alue kuului 1500-luvulta lähtien hallinnollisesti Pyhäjoen pitäjään ja seurakuntaan, joka käsitti koko pitkän jokilaakson Pyhäjokisuulta Pyhäjärvelle. Kappeliseurakunnaksi Haapavesi muodostettiin 1690-luvulla. Olojen parantuessa, väen lisääntyessä ja vaurastuessa, alkoi keskustelu laajan emäseurakunnan jakamisesta pienemmiksi seurakunniksi. Ensimmäiset esitykset jakamisesta tehtiin 1700-luvun lopulla, mutta lopullinen ratkaisu venyi aina 1860-luvulla saakka. Lopulta Haapaveden seurakunta itsenäistyi vuonna 1863.
Ennen kunnallishallintoa hoidettiin paikallista itsehallintoa pitäjänkokouksissa. Alun perin seurakunnan hallintoa varten luodut pitäjänkokoukset joutuivat vähitellen ottamaan vastuulleen monia paikallishallinnon asioita. Näissä kaksi kertaa vuodessa pidetyissä kokouksissa päätettiin kirkollisten asioiden lisäksi muun muassa köyhien ja sairaiden hoidosta, tie- ja silta-asioista, viljamakasiinien hoidosta ja yleisestä järjestyksestä.
Ennen kunnallishallintoa hoidettiin paikallista itsehallintoa pitäjänkokouksissa. Alun perin seurakunnan hallintoa varten luodut pitäjänkokoukset joutuivat vähitellen ottamaan vastuulleen monia paikallishallinnon asioita. Näissä kaksi kertaa vuodessa pidetyissä kokouksissa päätettiin kirkollisten asioiden lisäksi muun muassa köyhien ja sairaiden hoidosta, tie- ja silta-asioista, viljamakasiinien hoidosta ja yleisestä järjestyksestä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin sitä on aikoinaan kuuluttu Pyhäjoen emäseurakuntaan.
Naapurissa oli varmaan Kalajoen emäseurakunta, vai?
Niin, olihan se aikoinaan Pyhäjoen seurakunnan Haapajärven kylä ja Kalajoen seurakunnan Haapajärven kylä.
Kuntasysteemin tullessa meistä tehtiin Haapaveden pitäjä ja Haapajärvestä Haapajärven pitäjä.
Ja Kärsämäki oli yksi Haapaveden sivukylistä joka pitäisi liittää takaisin Haapaveden kyläksi.