Miten ohittaa vvs kun ei toimi

Onko tuo nyt sinulle jokin uusi asia misssä pellossa takapihalla olet lapsuutesi viettänyt sotalapsena.

Sähkö pitää ohittaa sen takia kun Rane on suljetun virtapiirin osana. Rane kärvenee eikä hänessä ole enään tarpeeksi paljon induktanssia jotta virta kulkisi Ranen läpi. Rane vaihtoon ja tilalle Lefa. Kyllä Lefa hoitaa.

Huom:

Kun nolla ja suojamaa on kerran erotettu, niitä ei saa enää myöhemmin yhdistää.

Yleensähän nolla ja suojamaa on yhdistetty sähkökeskuksella, eikä missään muualla.

JOS ne yhdistetään uudelleen myöhemmässä (siis vikavirtasuojakytkimen jälkeen) olevassa asennuksessa, niin silloin osa paluuvirrasta menee nollajohtoa pitkin (kuten pitääkin), mutta osa pääsee menemään suojamaata pitkin (mikä EI OLE tarkoitus normaalitilanteessa, siis kun ei ole vikaa), ja tällöin vikavirtasuojakytkin katkaisee sähkön, kun huomaa, että vaihejohtimesta tuleva virta ei palaakaan nollajohdinta pitkin, kuten pitäisi, eli vaihe- ja nollajohdinten virtojen vektorisumma poikkeaa nollasta.

Tuo väärä kytkentä voisi olla yksi syy vikavirtasuojakytkimen laukeamiseen.

JOS ei ole tästä kyse:

1) Jossain on ihan oikea vika (esim. vaurioitunut eriste), eli sähköä vuotaa esim. maahan.

2) Toki vikavirtasuojakytkin itsekin voi vikaantua, joko niin, että laukeaa kun ei pitäisi (jolloin katkaisee sähkön) tai sitten niin, ettei laukea, vaikka pitäisi (tällöin se ei lisää sähköturvallisuutta lainkaan, vaan tilanne on sama kuin se olisi ilman vikavirtasuojakytkintä).

Tuo Espanja -kommentti oli mielenkiintoinen: Mikä siellä Espanjassa yleisimmin aiheuttaa vikavirtasuojakytkimen laukeamisen, minkä seurauksena niitä sitten jotkut ohittelevat.

Toki tuolla ohituskytkennällä virtaa saa, mutta toisaalta: Silloin vikavirtasuojakytkin ei ole mukana kytkennässä, jolloin mahdollisen sähkövuodon (esim. eristevika) sattuessa sähköiskun vaara on tällöin suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

Huom:

Kun nolla ja suojamaa on kerran erotettu, niitä ei saa enää myöhemmin yhdistää.

Yleensähän nolla ja suojamaa on yhdistetty sähkökeskuksella, eikä missään muualla.

JOS ne yhdistetään uudelleen myöhemmässä (siis vikavirtasuojakytkimen jälkeen) olevassa asennuksessa, niin silloin osa paluuvirrasta menee nollajohtoa pitkin (kuten pitääkin), mutta osa pääsee menemään suojamaata pitkin (mikä EI OLE tarkoitus normaalitilanteessa, siis kun ei ole vikaa), ja tällöin vikavirtasuojakytkin katkaisee sähkön, kun huomaa, että vaihejohtimesta tuleva virta ei palaakaan nollajohdinta pitkin, kuten pitäisi, eli vaihe- ja nollajohdinten virtojen vektorisumma poikkeaa nollasta.

Tuo väärä kytkentä voisi olla yksi syy vikavirtasuojakytkimen laukeamiseen.

JOS ei ole tästä kyse:

1) Jossain on ihan oikea vika (esim. vaurioitunut eriste), eli sähköä vuotaa esim. maahan.

2) Toki vikavirtasuojakytkin itsekin voi vikaantua, joko niin, että laukeaa kun ei pitäisi (jolloin katkaisee sähkön) tai sitten niin, ettei laukea, vaikka pitäisi (tällöin se ei lisää sähköturvallisuutta lainkaan, vaan tilanne on sama kuin se olisi ilman vikavirtasuojakytkintä).

Tuo Espanja -kommentti oli mielenkiintoinen: Mikä siellä Espanjassa yleisimmin aiheuttaa vikavirtasuojakytkimen laukeamisen, minkä seurauksena niitä sitten jotkut ohittelevat.

Toki tuolla ohituskytkennällä virtaa saa, mutta toisaalta: Silloin vikavirtasuojakytkin ei ole mukana kytkennässä, jolloin mahdollisen sähkövuodon (esim. eristevika) sattuessa sähköiskun vaara on tällöin suurempi.

No mitä se sitten haittaa vaikka osa nollan virrasta kulkisikin suojajohdinta pitkin PEN-piiriin?
Kaksi virtareittiä on tuplaten parempi kuin yksi.

Anonyymi kirjoitti:

No mitä se sitten haittaa vaikka osa nollan virrasta kulkisikin suojajohdinta pitkin PEN-piiriin?
Kaksi virtareittiä on tuplaten parempi kuin yksi.

Häiriösuojausten kannalta huono juttu kun tällöin laitteiden runkopotentiaalit eivät olekkaan "maatasossa" -tämähän se syynä erillisen suojajohdon vaatimuksiin.

Mutta tässä tapauksessahan juuri kerrottiin että vvsk laukaisee tässä tilanteessa että onhan sekin haitta vaikka häiriöillä ei oliskaan merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Häiriösuojausten kannalta huono juttu kun tällöin laitteiden runkopotentiaalit eivät olekkaan "maatasossa" -tämähän se syynä erillisen suojajohdon vaatimuksiin.

Mutta tässä tapauksessahan juuri kerrottiin että vvsk laukaisee tässä tilanteessa että onhan sekin haitta vaikka häiriöillä ei oliskaan merkitystä.

Tuota on höpötetty jo aikojen alusta lähtien että, ...ei saa enää yhdistää kun on erilleen otettu... vaikka silloin ei oltu vielä nähty uniakaan vikavirtasuojista ja häiriöistä piitattiin piut paut.

Anonyymi kirjoitti:

Tuota on höpötetty jo aikojen alusta lähtien että, ...ei saa enää yhdistää kun on erilleen otettu... vaikka silloin ei oltu vielä nähty uniakaan vikavirtasuojista ja häiriöistä piitattiin piut paut.

Alkaa virta kiertämään paikoissa missä ei pidä, jos suojamaata ja nollaa on yhdistetty liian aikaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Alkaa virta kiertämään paikoissa missä ei pidä, jos suojamaata ja nollaa on yhdistetty liian aikaisin.

Tullaan taas siihen, entä sitten?
Kulkeehan virtaa PEN- johdossakin ja siitä voitiin ottaa suojamaadoituksia.

Anonyymi kirjoitti:

Tullaan taas siihen, entä sitten?
Kulkeehan virtaa PEN- johdossakin ja siitä voitiin ottaa suojamaadoituksia.

Et tosiaankaan halua virtaa kiertämässä esimerkiksi vesiputkissa. Ikävä yllätys, jos alkaa liitokset lämpeämään.

Anonyymi kirjoitti:

Et tosiaankaan halua virtaa kiertämässä esimerkiksi vesiputkissa. Ikävä yllätys, jos alkaa liitokset lämpeämään.

Höpön höpö, kyllä nollajohtoa pitkin virta palaa, ei virta hakeudu mihinkään putkistoihin siinä määrin että liitokset kuumenisivat. Virta valitsee luonnostaan aina reitin missä vastus pienin.

Anonyymi kirjoitti:

Höpön höpö, kyllä nollajohtoa pitkin virta palaa, ei virta hakeudu mihinkään putkistoihin siinä määrin että liitokset kuumenisivat. Virta valitsee luonnostaan aina reitin missä vastus pienin.

Ei pidä paikkaansa. Virta menee jokaista reittiä mistä pääsee, mutta pienimmän vastuksen reitin kautta kulkee eniten virtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Virta menee jokaista reittiä mistä pääsee, mutta pienimmän vastuksen reitin kautta kulkee eniten virtaa.

Niinpä, siellä putken kuumenevassa liitoksessa pitää olla vastusta niin paljon ettei sinne virtaa sinne riitä. Et varmaan kuitenkaan ole kuullut Kirchhoffin laista?

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, siellä putken kuumenevassa liitoksessa pitää olla vastusta niin paljon ettei sinne virtaa sinne riitä. Et varmaan kuitenkaan ole kuullut Kirchhoffin laista?

No tuo on kuitenkin yksi syy miksei sitä keviä ja nollaa saa yhdistellä. Intä tai älä intä.

Anonyymi kirjoitti:

No tuo on kuitenkin yksi syy miksei sitä keviä ja nollaa saa yhdistellä. Intä tai älä intä.

Odotin että vastaat sinulla olevan pari linnatuomiotakin Kirchhoffin lain perusteella tuomittuna. 😂😂😂

Anonyymi kirjoitti:

Odotin että vastaat sinulla olevan pari linnatuomiotakin Kirchhoffin lain perusteella tuomittuna. 😂😂😂

Okei? Hyvä, jos on uskoa omiin olemattomiin kykyihin.

Anonyymi kirjoitti:

Okei? Hyvä, jos on uskoa omiin olemattomiin kykyihin.

Kiitos, mutta kaada itsellesi vain...

Anonyymi kirjoitti:

Tuota on höpötetty jo aikojen alusta lähtien että, ...ei saa enää yhdistää kun on erilleen otettu... vaikka silloin ei oltu vielä nähty uniakaan vikavirtasuojista ja häiriöistä piitattiin piut paut.

"Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien käytetään erillistä nollajohdinta ja suojajohdinta, näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan jälkeen."

Todellakin tätä lausetta toistellaan joka paikassa, mutta kukaan osaa selittää miksi.
Mitä kauheaa siinä tapahtuisi verrattuna siihen alkutilanteeseen, kun olisi vain entisellään pen- johdolla samat asennukset?

Anonyymi kirjoitti:

"Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien käytetään erillistä nollajohdinta ja suojajohdinta, näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan jälkeen."

Todellakin tätä lausetta toistellaan joka paikassa, mutta kukaan osaa selittää miksi.
Mitä kauheaa siinä tapahtuisi verrattuna siihen alkutilanteeseen, kun olisi vain entisellään pen- johdolla samat asennukset?

Varmaan kannattaisi aloittaa amiksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan kannattaisi aloittaa amiksesta.

Älä välitä, ei muutkaan ole osanneet keksiä mitään järkevää selitystä.

Lontoon sähköt on aika jänskiä ja niin on New Yorkissakin.

Mitenkä olisi Afrikan viidakoiden sähköt, sillä viidakossa on semmoiset kosteusprosentit jotta kotelointiluokan pitäisi olla vähintäin IP 67. Voihan siellä tietenkin asennukset tehdä Persulandian mukaisesti käyttäen kotelointiluokkaa IP 2X.

Kattos vaan kun valo palaa himmeänä lampunliitimessä olevassa hehkulampussa.