Väitetty taisteluja suuremmiksi kuin ne olivatkaan. Esitetty neuvostotappiot jopa 9000 mutta Mannisen mukaan nämä taistelut olivat pieniä. Neuvostotappiot vain 3000, tosin kuolleiden osuus poikkeuksellisen suuri (lähes puolet, maihinnousuissa eri saarille hukkui satoja ). Taisteluihin osallistui täysimääräisesti vain 224.Divisioona jossa oli vain 5100 miestä. 124.Divisioonan taistelujoukkoja osallistui vain noin 1000.
Kun puolustajia oli ratsuväkiprikaati, rannikkojoukkoja sekä lopulta myös saksalainen divisioona oli hyökkääjiä jopa vähemmän kuin hyökkääjiä. Viipurin menetys laukaisi Suomessa tarpeen kaunistella sotahistoriaa kesältä 1944. Viipurinlahden kahakat ovat osa myytin rakentamista.
Kun puolustajia oli ratsuväkiprikaati, rannikkojoukkoja sekä lopulta myös saksalainen divisioona oli hyökkääjiä jopa vähemmän kuin hyökkääjiä. Viipurin menetys laukaisi Suomessa tarpeen kaunistella sotahistoriaa kesältä 1944. Viipurinlahden kahakat ovat osa myytin rakentamista.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Viimeisten tietojen mukaan Suomeen hyökätessä ei kuollut ainoatakaan sankarillista venäläistä sotilasta ja muutama nousi kuolleistakin.
Venäjän historiassa Raatteentietä ei edes mainita ja koko motti on heidän mielestään Kalevalan taruston jatkumoa ja "lännen" propagandaa Venäjää vastaan.
Parasta A-ryhmää tämä kommentti!
Naapurin vähäpojat koettavat sotia kaiken uusiksi, mutta toisinpäin kuin aikoinaan tapahtu!
Tarkkispoika ei ole edes pyynnöstä osannut kertoa, että:
- mikä oli neukun tarkoitus ja tavoite Viipurin lahden taistelussa?
- jos joukkoja oli MUKA vähän niin miksi yrittää ensinkään?
TODELLISUUDESSA YLITYSTÄ YRITETTIIN YLIVOIMAISILLA JOUKOILLA ja ne tukehtuivat tuleen ja vereen! Tarkkispojan ”tiedot” hyökkäävien joukkojen määristä vaikuttavat taas äärimmäisen epäluotettaville ja tarkoitushakuisille!
Hyökkäyksiä torjuttiin tykistöllä ja ilmapommituksin ja useita maihinnousualuksia upposi ja katosi kokonaan täysosumasta!
Jo Viipurioperaation aikana neuvostojoukot pyrkivät valtaamaan Koiviston saaret. Tehtävä annettiin 108. armeijakunnan komentajalle jonka käyttöön annettiin saaristoalusprikaati ja merijalkaväkipataljoona. Lenningradin rintaman sotaneuvosto antoi käskyn Itämeren laivastolle Koiviston saarten valtausoperaatio ottamatta lainkaan huomioon 108. armeijakunnan voimia.
Itämeren laivaston komentaja antoi tehtävän Kronstadin meripuolustusalueen komentajalle kontra-amiraali G.I.Levtsenkolle, jolle alistettiin saaristoalusprikaati ja 260. merijalkaväkiprikaati.
Maihinnousu Viipurinlahden saariin annettiin Narvan suunnalta lähetetylle 59. armeijan ja Itämeren laivaston tehtäväksi, sekä alistettiin 59. armeijan esikunnalle
reservissä ollut 224.divisioona, sekä Lugasta Ollahteen siirretty 124. divisioona.
Lisäksi 13. ilma-armeijalle annettiin käsky puhdistaa laivaston kanssa Viipurinlahden saaret. Saarten valtausta tuki lisäksi 31.tykkipatteria, kahden prikaatin kranaatinheittimet, kaikkiaan 130 tykkiä ja kranaatinheitintä kaliiperit vaihtelivat 75:stä 210 millimetriin.
Kronstadin meripuolustuksen 84 alusta sekä 30 maihinnousualusta. Rautatietykistöllä oli 11 tykkiä sekä laivaston ilmavoimat johon kuului 782 konetta.
Operaatiota komensi kenraaliluutnantti I.T. Krovnikov.
Ilmapommituksiin osallistui 700 lentokonetta, joiden oli määrä tehdä 1000 lentoa ja pudottaa 250 tonnia pommeja. Teikarsaareen ammuttiin 1000 kranaattia. Siihen liittyen ilmavoimat tekivät 500 lentoa. Tämän jälkeen saapuivat maihinnousualukset ja rantautuminen alkoi.
Teikarsaaren ja lähistön saarten valtaamiseen osallistui 224. divisioona sekä kaksi rykmenttiä 124. disisioonasta. Toisen divisioonan rykmentit valtasivat Teikarsaarta ja Melansaarten omistuksesta.
Armeijaan kuuluvan 43. armeijakunnan reservinä oli 80. divisioona Kaislahden eteläpuolella.
Tykistö ampuikahden päivän aikana 14 000 kranaattia. Ilmavoimat teki 2000 lentoa pudottaen 3000 pommia ja ampuen 2000 rakettia.
” Tykistö ampuikahden päivän aikana 14 000 kranaattia. Ilmavoimat teki 2000 lentoa pudottaen 3000 pommia ja ampuen 2000 rakettia.”
Ilmeisesti puhut kitimaasi eli neukkulan tykistöstä ja lentokoneista!
Minä taas yllättäen murehdin puolustajan eli Suomen tykistöstä ja ilmavoimista, jotka tekivät jatkuvasti iskuja hyökkääjän maihinnousuarmaadaa vastaan, jplloin useita aluksia tyhoutui miehistöineen ja joukkoineen täysosumasta!
Ilmaisesti sitten tietopohjasi ei riitä vasa edes yksinkertaiseen kysymykseen?
- mikä oli neukun tarkoitus ja tavoite Viipurin lahden taistelussa?
- jos joukkoja oli MUKA vähän niin miksi yrittää ensinkään?
On täysin turha puhua Koivistosta, joka sijaitsee Viipurinlahden itärannalla!
Kun karttaa katsoo nin MITÄÄN MUUTA JÄRKEVÄÄ TAVOITETTA EI HYÖKKÄÄJÄLLÄ VOINUT OLLA, kuin päästä lännessä Suomen mantereelle (Talvisodan tapaan)!
Joten hyökkäys epäonnistui totaalisesti ja kuului tulokseltaan yhtenä merkittävien torjuntavoittojen sarjaan!
Ilmeisesti olet aloittaja koska kiihdyit?
” Viipurinlahden taistelut (1944) Suomessa paisuteltu tapaus”
TODELLISUUDESSA Viipurinlahden taistelut 1944 on uusin Tarkkispojan stallarivähättelytapaus!
Mutta niillä taisteluilla Saksa kuitenkin pelasti Suomen kun Suomi sai keskittää kaikki voimansa Ihantalaan.
Onko taistelu kova jos osapuolten kokonaistappiot 2 viikossa 3000 ja 1500 miestä?
Suomessa on rakennulta taas omituinen sankaritarina samasta Kannaksen 1944 halkijuoksusta.
” Onko taistelu kova jos osapuolten kokonaistappiot 2 viikossa 3000 ja 1500 miestä?”
Mikä oli kunkin ja miksi ylipäätään pitäisi stallarin lukuihin uskoa?
Kaikkiaan V armeijakunnan joukot aiheuttivat viholliselle vähintään 12 000 miehen tappiot ja kärsivät noin 5 100 miehen tappiot.
Nuo ovat pelkkiä stallareitten kertomia tappiolukuja, jotka ovat jo lähtökohtaisesti täysin epäluotettavia!
V Armeijakunnan tappiot Viipurinlahdella olivat noin kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina noin 4000 miestä, venäläisten vastaava luku oli noin 9000 miestä.
Ja Ohto Manninen stallariko? 🤣
Eli "Viipurinlahden" taisteluihin ympättiin kaikki Viipurin kaupungin alueella käydyt taistelut? Tosiasiassa Viipurinlahden taistelut on oikeaoppisesti laskettu alkaneen heinäkuun ensimmäisellä viikolla ja päättyneen heinäkuun välillä. Koska Suomi hävisi Karjalan Kannaksen taistelut on Suomessa yritetty rakentaa oikein torjuntavoittojen kavalkadi. Siis kansallista itsepetostahan tässä harjoitetaan.
Suomi hävisi jatkosodan ja maan johto tiesi että Neuvostoliiton rauhanehtoihin oli pakko alistua. Suur-Suomi herrasväkeä nöyryytettiin. Osa luusereista pakeni Ruotsiin tai Amerikkaan. Sotarikoksiin syyllistyneet kaikkein pikemmin.
Lennart Oesch rakensi myytit Tali-Ihantalasta juuri koska itse kantoi vastuun sotavankien törkeän huonosta kohtelusta. Mannerheimhan itse ei koskaan mitään vastuuta omista konnuuksistaan suostunut kantamaan.
Viipurinlahden taistelulla on omat alku- ja loppupvm:nsä ja paikansa! Ei siihen Viipuri mitenkään liity!
Erik Heinrichs ei todellakaan iloinnut mistään torjuntavoitoista. Kenraalikunta oli kiukustunut Viipurin nopeasta menetyksestä varsinkin kun sen teki puna-armeija jonka miesmäärä Kannaksella kaikki "tuulimyllyn lämmittäjät" mukaan lukien oli vain 260 000 kun talvisodan lopulla heidän määrä oli Mannisen mukaan Kannaksella peräti 730 000.
Oliko siis puna-armeijan teho kasvanut 4 vuodessa nelikertaiseksi? ☝️🤔
Tai pelkkä valehtelun määrä kohonnut;-D
” puna-armeija jonka miesmäärä Kannaksella kaikki "tuulimyllyn lämmittäjät" mukaan lukien oli vain 260 000 kun talvisodan lopulla heidän määrä oli Mannisen mukaan Kannaksella peräti 730 000.
Kannaksella hyökkäykseen varattu joukko oli tuomn suuruinen. SEN LISÄKSI SIELLÄ OLI MYÖS kannaksen rintamajoukot.
Suomen osalta niitä vastassa oli hyökkäyshetkellä 9.6.1944 n. 50.000 miestä.
” Oliko siis puna-armeijan teho kasvanut 4 vuodessa nelikertaiseksi? ”
Sodan luonne oli muuttunut ja jopa neukku oli viidessä vuodessa oppinut paljon. Kertomataulsi riippuu myös siitä paljonko Suomella oli Talvisodassa rintamajoukkoja Kannakslla!
Viipurinlahden taistelut opettivat yhden tärkeän asian Suomen armeijalle: sotilaiden uimataito ei ole mikään pikkujuttu.
Molempien osapuolten kuolleissa oli paljon hukkuneita. Ja kuolleiden osuus kokonaistappioista tavallista suurempi.
Suomalaisten kuolleissa (hukkuneissa?) paljon vanhoja uimataidottomia sveduja?
Onko svedu muka uimataidottomampi kuin finski?
Tappiotilastojen+perusteella+Viipurinlahden+taistelut+edustivat+3%+koko+Kannaksen+taisteluista.+Ja+Kannaksen+taistelut+alle+2%+Neuvostoliiton+puna-armeijan+vuoden+1944+offensiiveistä.+Ne+kaikki+johtivat+läpimurtoihin+ja+vähintäin+merkittäviin+aluevaltauksiin.
Paitsi nämä viisi Suomen saamaa torjuntavoittoa, jotka johtivat pahoihin tappiomääriin ja kyrsii stallareita yhä!
”+Tappiotilastojen+perusteella+Viipurinlahden+taistelut+edustivat+3%+koko+Kannaksen+taisteluista.+Ja+Kannaksen+taistelut+alle+2%+Neuvostoliiton+puna-armeijan+vuoden+1944+offensiiveistä.+”
Osapuolten tappiot Viipurinlahdella:
NL 3 000 miestä
Suomi ja Saksa 1500 (saksalaisten tappioista eri lukemia 300-600)
TODELLISUUDESSA:
Suomen V Armeijakunnan tappiot Viipurinlahdella olivat noin kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina noin 4000 miestä, venäläisten vastaava luku oli noin 9000 miestä.
Höpö höpö. Ohto Mannisen mukaan Viipurinlahden taistelujen neuvostotappiot olivat vain 3 000 miestä. Vippurin ja Tienhaaran taisteluja on turha ympätä Viipurinlahden taisteluihin vaikka Suomessa sitä harrastetaan. Puna-armeijan puolelta taisteluihin osallistui pääasiassa 224.D (59.Armeija). Esim 124.D:n sotilaita kuoli vain 140 miestä. Näistä 3 000 miehen tappioista n. 2500 kohdistui juuri 224.Divisioonaan.
Jospa Ohto muisteli kevään 31 vappuparaatia!
Lukuja on yhtä monta kuin on historiankirjoittajiakin! Stallari ihastuu yhteen ja muita ei sitten olekaan.
Venäjällä+(ne+jotka+ovat+tutustuneet+seikkaperäisesti+Kannaksen+taisteluihin)+vähän+naureskellaan+miten+Viipurinlahden+taisteluista+on+Suomessa+rakenneltu+iso+tapaus.+Kartalla+näytetään+usein+puna-armeijan+puolelta+osallistuneen+yksiköt:
”+Siis+Kannaksen+taisteluista+1944+Viipurinlahden+taistelut+olivat+painoltaan+vain+n.+3%.”
Olen myös ihmetellyt mistä hatusta on temmattu sekä suomalaisten 4000 miehen ja puna-armeijan 9000 miehen taistelu tappiot. Ei siis missään suhteessa pidä yhtä rannikkojoukkojen, ratsuväkiprikaatin ja 10.D:n tappioiden kanssa. Näet 4000 tarkoittaisi noin 1000 kuolemaa ja lisäksi vain 2 viikon ajalta.
Suomessa sepitellään omituista kertomusta Kannaksen kesän 1944 taisteluista.
Hatusta vetäistyä.
Viipurioperaation aikana neuvostojoukot pyrkivät valtaamaan Koiviston saaret. Tehtävä annettiin 108. armeijakunnan komentajalle jonka käyttöön annettiin saaristoalusprikaati ja merijalkaväkipataljoona. Lenningradin rintaman sotaneuvosto antoi käskyn Itämeren laivastolle Koiviston saarten valtausoperaatio ottamatta lainkaan huomioon 108. armeijakunnan voimia.
Itämeren laivaston komentaja antoi tehtävän Kronstadin meripuolustusalueen komentajalle kontra-amiraali G.I.Levtsenkolle, jolle alistettiin saaristoalusprikaati ja 260. merijalkaväkiprikaati.
Maihinnousu Viipurinlahden saariin annettiin Narvan suunnalta lähetetylle 59. armeijan ja Itämeren laivaston tehtäväksi, sekä alistettiin 59. armeijan esikunnalle
reservissä ollut 224.divisioona, sekä Lugasta Ollahteen siirretty 124. divisioona.
Lisäksi 13. ilma-armeijalle annettiin käsky puhdistaa laivaston kanssa Viipurinlahden saaret. Saarten valtausta tuki lisäksi 31.tykkipatteria, kahden prikaatin kranaatinheittimet, kaikkiaan 130 tykkiä ja kranaatinheitintä kaliiperit vaihtelivat 75:stä 210 millimetriin.
Kronstadin meripuolustuksen 84 alusta sekä 30 maihinnousualusta. Rautatietykistöllä oli 11 tykkiä sekä laivaston ilmavoimat johon kuului 782 konetta.
Operaatiota komensi kenraaliluutnantti I.T. Krovnikov.
Ilmapommituksiin osallistui 700 lentokonetta, joiden oli määrä tehdä 1000 lentoa ja pudottaa 250 tonnia pommeja. Teikarsaareen ammuttiin 1000 kranaattia. Siihen liittyen ilmavoimat tekivät 500 lentoa. Tämän jälkeen saapuivat maihinnousualukset ja rantautuminen alkoi.
Teikarsaaren ja lähistön saarten valtaamiseen osallistui 224. divisioona sekä kaksi rykmenttiä 124. disisioonasta. Toisen divisioonan rykmentit valtasivat Teikarsaarta ja Melansaarten omistuksesta.
Armeijaan kuuluvan 43. armeijakunnan reservinä oli 80. divisioona Kaislahden eteläpuolella.
Tykistö ampuikahden päivän aikana 14 000 kranaattia. Ilmavoimat teki 2000 lentoa pudottaen 3000 pommia ja ampuen 2000 rakettia.
Ei läheskään niin omituisia kuinmitä stallarikööri Tarkkispojan nimissä sepittelee muka neukkuarkistoista!
Eiköhän Ohto Manninen tiedä paremmin Viipurinlahden taistelun molemminpuoliset tappiot kuin nämä pilipalimaakarit jotka puhuvat 9000 miehen tappioista puna-armeijalle ja 4000 miehen tappioista suomalaisille.
Ohto ei tiedä edes omaa kengännumeroaan!
Menehtyneitten tietokannan mukaan ajalla 25.6-14.7.44 kuoli
-69 Uudenmaan rakuunoiden sotilasta
- 14 Hämeen rakuunoiden sotilasta
-133 torjuntakomppanioiden sotilasta jotka liittyivät Viipurinlahden taisteluihin
Siis vain 216 sotilasta. Määrä muodostaa huomattavan osan suomalaisten Viipurinlahdella kesällä 1944 kuolleista. On teillä reppanoilla melkoinen työ saada kasaan kokonaistappioissa 4 000 lukema jos menehtyneet muodostivat 1/4 kokonaistappioista. Mistä aiotte nuo puuttuvat noin 800 kuollutta löytää?
RTR 2:n ja RP7:n myötä tuo Viipurinlahdella 3 viikossa(!!!) menehtyneiden määrä kasvaa vain 59:llä. Siihen päälle parikymmentä RPr ja joidenkin patteristojen ja patterien miehistöön kuuluneita niin alkaa olla kasassa vain niukasti yli 300 Viipurinlahdella 3 viikossa menehtynyttä suomalaista sotilasta. Reilu 300 kuollutta yleensä meinaa kokonaistappioissa n. 1200 miestä eli kyllä Manninen on oikeassa. Ei Viipurinlahden taistelut kesä-heinäkuussa 1944 olleet mitenkään iso tapaus. Suomessa on omituisella tavalla vain luotu kummia lukemia ( 9000 vs 4000).
Pointti on siinä että kun Suomi kärsi selvän tappion Kannaksella oli tarve luoda kertomus kolmesta torjuntavoitosta. Mikä tahansa menestyksellinen joskin merkityksetön kahakka sai kelvata "torjuntavoitoksi".
Viipurin menettämisen karvaan katkeran kalkin pakkonielemistähän näillä tarinoilla Suomessa yritettiin peitellä. Kenraalikunta oli siipi maassa syksyllä 1944.
Jollain+tavoin+Viipurinlahden+taisteluihin+liittyviä+suomalaisia+kuolintapauksia+on+ollut+n.+350+ja+400+on+ehdoton+maksimi.+Kun+ottaa+huomioon+että+Tienhaaran+taistelut+olivat+myös+melko+pienimuotoiset+tappioiden+suhteen+on+hämmästyttävää+mistä+tuo+kokonaistappiolukema+4+000+on+oikein+kehitelty.
" Jollain tavoin Viipurinlahden taisteluihin liittyviä suomalaisia kuolintapauksia on ollut n. 350 ja 400 on ehdoton maksimi. "
Sinulla on mahdollisuus tarkistaa lähteestäsi väitteesi. MITÄ LÄHDETTÄ käytät arvelussasi?
Sama kuin Krivin taistelu syyskuussa 1942. Paljon pienempi taistelu kuin suomalaiset sotahullut ovat fantasioineet. Se mikä Viipurinlahden taistelussa oli "poikkeuksellista" liittyi siihen että kuolleiden osuus kokonaistappioista oli tavallista suurempi. Syy: sotilaiden huono tai olematon uimataito.
NL teki tosiaan aika rajoitetun operaation. Kenties asiasta oli sovittu Marskin kanssa (Tahvanaisen suraajan välityksellä)
Etuilijan eteen, VIE!
Ohto Manninen on tutkinut Kannaksen taistelun sen verran hyvin että hänen tutkimustuloksensa arvostelijat tekevät itsensä naurunalaisiksi.
Viipurinlahden taistelut olivat pieni spektaakkeli.
” Ohto Manninen on tutkinut Kannaksen taistelun sen verran hyvin että hänen tutkimustuloksensa arvostelijat tekevät itsensä naurunalaisiksi.”
Hän on yksi tutkija kymmenien joukossa ja myös hänen töitään arvioidaan!
”Viipurinlahden taistelut olivat pieni spektaakkeli.”
Suomessa se sisältyy yhtenä viidestä torjuntavoitosta! Neukku yritti mantereelle tosissaan!
” Ohto Manninen on tutkinut Kannaksen taistelun sen verran hyvin että hänen tutkimustuloksensa arvostelijat tekevät itsensä naurunalaisiksi.”
Vastaavasti voi sanoa, että Tarkkispoika ja rytmiryhmä nimimerkeillä Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki on tutkinut Kannaksen taistelut niin huonosti, että heidän tutkimustuloksiinsa uskovat tekevät itsensä naurunalaisiksi!