Kelpaanko sulle nainen tällaisena ihmisenä?

Sinä kelpaat, jos olisit hän jota kaipaan. Koska tärkeintä tässä kaikessa on se tunne, mitä syttyi häntä kohtaan. Se tunne on jotain niin uutta, suurta ja ihanaa. Pidän sanani hänelle.

Oletko kertonut tuon hänelle? Tietääkö hän yhtään mitä ajattelet? Kannattaisi kertoa jos et ole.

Kelpaat ja tidät/hän tietää sen mutta et ole minulle ilmaissut että kelpaanko minä sulle.

Mä oon vaan miettiny, että ite oon jo niin loppu .

Olen sairas, en näytä hyvältä kuin ehkä pienen vilahduksen elämässä.

En ole hyvä, mutta en varmoon ihan läpeensä pahakaan.??

Inhoan uutuuksia, kuten esimerkiksi älykännyköitä.

Tälläkin vuoan kirjoittelen vähän kuin automaattisesti, sen kummemmin ajattelematta mitä kirjoitan tai vastaako siihen edes kukaan.

En ole selvästi sitä enkä tätä.

Mutta sairaana jo toistakymmentävuotta.

En halua iloasi pois sillä että seksiä meillä ei tuskin tulis olomaan.

En minä kyllä tiedä, haluatko itsekkään ennee ja mitenkä paljon.

Lienee se satunnaista??

Luovutin jo suhteesi, enkä tunne keleistäkään sin6a.

Mulle se on aina emähyvä keli ,satoi tai paistoi.
😇

Lisäksi kuumalla ruokahalu on minimissä mutta väliäkö tuolla.

Turpoon kuitenniin.

Välillä ehkä fitness-hoikka, mutta kuuluu luonnolliseen rytmiin.

Viikossa voi paisua kaksinkertaiseksi.

😶

Et kelpaa minulle yhtään mitenkään.
Mutta hän, hän kelpaa miten päin vaan. Hän on mun.

Joo palstamies ei kelpaa. Muuten vain yksi mies on mun elämäni mies.

Miten voisin olla tykkäämättä, kun olet käyttäytynyt koko ajan niin herrasmiesmäisesti ja kärsivällisesti vaikka olisit voinut moneen otteeseen jo sanoutua irti tästä kaikesta ja valita helpomman tien.

Sinähän kelpaat kelle vaan! Ei puhettakaan muusta.

Tottakai kelpaisit, mitä sekoilet? 😍

Tykkään sinusta juuri sellaisena, kuin olet. Ihanan ujo, herkkä, huumorintajuinen, hemmetin komea ja sinulla on ne maailman kauneimmat silmät, minkä katseesta ei pääse irti, vaikka kuinka yrittää...
Kyllä minullakin on pelkoni kaiken suhteen, kun asiat ei aina ole niin yksinkertaisia, mutta mennäänkö yhdessä pelkoja päin ja katsotaan mitä tapahtuu?

Minulle ajattelemani mies kelpaa juuri sellaisena, kuin hän on. Minähän tykkään hänestä ja rakastuin häneen juuri sellaisena, kuin hän on. :) Hän on minusta niin ihana ja ihmeellinen mies, että olen ennemminkin huolissani siitä, olisinko minä mitenkään riittävä hänelle.

Tunnen häntä kohtaan niin paljon, etten oikein enää osaa edes kirjoittaa sitä sanoiksi. Kirjoittamani kuulostaa ihan kököltä, vaikka tuollaisia ajatuksia hänestä ajattelenkin.

Tunnen samoin kuin sinä. Osasit kirjoittaa omatkin ajatukseni niin kauniisti, paljon kauniimmin, kuin olisin osannut itse kirjoittaa.

Ei ole minulle, koska ei ole ketään ketä kaipaisin. En voi luvata kenellekään mitään, en edes ystävyyttä. Haluan saada oman elämäni asiat ensin kuntoon ja sitten vasta kun vointi on parempi tiedän mitä haluan. Riittääkö pelkkä kaverisuhde vai haluanko rakastua ja saada parisuhteen. On ollut liian kauan vaikeaa ja koska kaikki on ollut keskeneräistä kauan, ei nyt voi tietää miltä tuntuu myöhemmin.

Hän kelpaa aina minulle. Mietin välillä, että juuri hänen kanssaan voisi minullakin onnistua! En lähde yhtään yrittämänkään manipuloida hänen ajatuksiaan, hän tulee aina olemaan, yhtä rakas minulle. Ja hänen kohdallaan se olisi turhaa. Sellaisena, mitä hän on, tai sen vuoksi, mitä on. Kaltaisensa tapaa harvoin. Kunnioitan.

Sanon näin, miehetön koti on kuin, vedetön joki.