Haapaveden historiaa - osa 10

Vähitellen 1800-luvun aikana pitäjänkokousjärjestelmä alkoi osoittautua toimimattomaksi paikallishallinnon hoidossa. Päätettäviä asioita kertyi yhä enemmän, mikä rasitti erityisesti kirkkoherroja, joiden vastuulla oli sekä päätösten valmistelu että toimeenpano. Niinpä etenkin kirkkoherrat olivat tyytymättömiä tilanteeseen. He tahtoivat päästä eroon maallisten asioiden hoidosta ja keskittyä puhtaasti kirkollisiin asioihin.
Helmikuussa 1865 annettiin ”Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollinen asetus kunnallishallituksesta maalla”. Tällä asetuksella Suomeen luotiin uusi seurakuntaa vastaava maallisen paikallishallinnon yksikkö, kunta. Kunnat vastasivat alueeltaan vanhoja seurakuntia. Niiden ylin päätösvalta tuli kuntakokouksille, kun taas päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta vastasi kunnallislautakunta. Kuntakokouksiin saivat osallistua kaikki veroa maksavat hyvämaineiset kuntalaiset. Henkilön äänimäärä kuntakokouksessa laskettiin hänen maksamansa veroäyrin mukaan.
Kunnallishallinnon käyttöönotolle myönnettiin kolmen vuoden siirtymäaika, jota pystyi jatkamaan erillisellä anomuksella. Haapavedellä kunnallishallinto päätettiin ottaa käyttöön toukokuussa 1866.
Vuosi 2016 oli siten kunnallishallinnon 150-vuotisjuhlavuosi Haapavedellä.
... jatkuu ...
564
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Haapavedelläkin kirkko luopui 1866 maallisista sote-velvoitteista ja kansakouluista yms.

Äänestä

Onko nuo kinkerit jotain jäännettä noilta ajoilta?

Äänestä
  • Kyllä vielä 50-luvulla pappi ja kanttori kyselivät kinkereillä rippikouluun tulijoilta kysymyksiä katekismuksesta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä vielä 50-luvulla pappi ja kanttori kyselivät kinkereillä rippikouluun tulijoilta kysymyksiä katekismuksesta.

    60-luvullakin piti opetella koululaisten kinkereille virsien sanat.. kinkerit oli kylän taloissa vuoron perään.

    Äänestä

Eihän noita kinkereitä enää ole kaikissa pitäjissä, mutta Haapavedellä on.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Vähitellen 1800-luvun aikana pitäjänkokousjärjestelmä alkoi osoittautua toimimattomaksi paikallishallinnon hoidossa. Päätettäviä asioita kertyi yhä enemmän, mikä rasitti erityisesti kirkkoherroja, joiden vastuulla oli sekä päätösten valmistelu että toimeenpano. Niinpä etenkin kirkkoherrat olivat tyytymättömiä tilanteeseen. He tahtoivat päästä eroon maallisten asioiden hoidosta ja keskittyä puhtaasti kirkollisiin asioihin.
Helmikuussa 1865 annettiin ”Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollinen asetus kunnallishallituksesta maalla”. Tällä asetuksella Suomeen luotiin uusi seurakuntaa vastaava maallisen paikallishallinnon yksikkö, kunta. Kunnat vastasivat alueeltaan vanhoja seurakuntia. Niiden ylin päätösvalta tuli kuntakokouksille, kun taas päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta vastasi kunnallislautakunta. Kuntakokouksiin saivat osallistua kaikki veroa maksavat hyvämaineiset kuntalaiset. Henkilön äänimäärä kuntakokouksessa laskettiin hänen maksamansa veroäyrin mukaan.
Kunnallishallinnon käyttöönotolle myönnettiin kolmen vuoden siirtymäaika, jota pystyi jatkamaan erillisellä anomuksella. Haapavedellä kunnallishallinto päätettiin ottaa käyttöön toukokuussa 1866.
Vuosi 2016 oli siten kunnallishallinnon 150-vuotisjuhlavuosi Haapavedellä.
... jatkuu ...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu