Uusien kuntien tehtävät olivat moninaiset. Tärkeimpiä olivat köyhäinhoito, kansakoulujen perustaminen ja ylläpito sekä teiden ja siltojen rakentaminen ja hoito. Näiden suurimpien menoerien lisäksi kunnat päättivät monista pienemmistä asioista, kuten viljamakasiineista, yleisestä järjestyksestä ja tulipalojen torjunnasta. Katovuosina tärkeäksi tehtäväksi nousi myös työttömyysongelman hoitaminen hätäaputöitä järjestämällä.
Kunnallishallintoon siirtyminen tapahtui vähitellen. Ensimmäisinä vuosina raja vanhan pitäjähallinnon ja uuden kunnallishallinnon välillä oli häilyvä, mutta vähitellen uuteen järjestelmään totuttiin ja sitä kehitettiin entistä toimivampaan suuntaan. Esimerkiksi vuonna 1910 Haapavedellä päätettiin siirtää päätäntävaltaa yleiseltä kuntakokoukselta pysyvistä jäsenistä koostuvalle kunnanvaltuustolle. Lisäksi perustettiin erilaisia lautakuntia, mm. holhouslautakunta, köyhäinhoitolautakunta, vuokralautakunta, terveydenhoitolautakunta ja asutuslautakunta. Parhaimmillaan 1970-luvulla Haapavedellä toimi parikymmentä erilaista lautakuntaa.
Palkattua henkilökuntaa kunnilla oli vielä 1900-luvun alussa hyvin vähän ja suurin osa tehtävistä hoidettiin luottamusmiesvoimin. Ensimmäisenä Haapavedelle perustettiin kunnankirjurin virka vuonna 1916. Kunnan juoksevien asioiden hoito alkoi kuitenkin siirtyä luottamusmiehiltä virkamiehille toden teolla vasta toisen maailmansodan jälkeen. Ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin Haapavedelle vuonna 1960
Kunnallishallintoon siirtyminen tapahtui vähitellen. Ensimmäisinä vuosina raja vanhan pitäjähallinnon ja uuden kunnallishallinnon välillä oli häilyvä, mutta vähitellen uuteen järjestelmään totuttiin ja sitä kehitettiin entistä toimivampaan suuntaan. Esimerkiksi vuonna 1910 Haapavedellä päätettiin siirtää päätäntävaltaa yleiseltä kuntakokoukselta pysyvistä jäsenistä koostuvalle kunnanvaltuustolle. Lisäksi perustettiin erilaisia lautakuntia, mm. holhouslautakunta, köyhäinhoitolautakunta, vuokralautakunta, terveydenhoitolautakunta ja asutuslautakunta. Parhaimmillaan 1970-luvulla Haapavedellä toimi parikymmentä erilaista lautakuntaa.
Palkattua henkilökuntaa kunnilla oli vielä 1900-luvun alussa hyvin vähän ja suurin osa tehtävistä hoidettiin luottamusmiesvoimin. Ensimmäisenä Haapavedelle perustettiin kunnankirjurin virka vuonna 1916. Kunnan juoksevien asioiden hoito alkoi kuitenkin siirtyä luottamusmiehiltä virkamiehille toden teolla vasta toisen maailmansodan jälkeen. Ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin Haapavedelle vuonna 1960
Vastaukset 7
Vanhimmat
Paljon puhuttiin sodan jälkeen mm. hevosenottolautakunnasta.
Siihen taisi päästä varavaltuutettu ns. häntäpäästä.
Sota-aikana tuo lautakunta päätti, kenen hevonen lainataan valtiolle armeijan käyttöön. Varmaan niillä oli kuntakohtaiset kiintiöt.
Kyllä on mukava lukea näitä historiakatsauksia.
(Ei kyllä jaksaisikaan lukea noita iänikuisia politrukkijankutuksia.)
Mukava lukea näitä historiajuttuja.
Joo, harva on kiinnostunut politiikan nimssä tapahtuvasta sönköttämisestä.
Keskittyisivät rauhassa tämän paikkakunnan kehittämiseen.
Kyllä on leppoisaa kesälukemistoa, kiitos ja lisää näitä historiajuttuja.
Tosi on.