Nordea rahastaa 1.2.2021 alkaen

Blue Stacks on vain yksi Android-emulaattori pc:lle.

54€/vuosi on riittävä syy asentaa jokin niistä, jotta voi vaaditusti kerran kuukaudessa leikkiä käyttävänsä "mobiilipankkia"

Se on käytännössä pakollinen tilimaksu, vaikka makselisi Nordean automaatilla laskut.

Ketjutsikossa on typo.
Tehorahastus alkaa vasta ensi syyskuun alusta.

Mobiili Plus - paketin hinta mainituille neljälle asiakkasryhmälle on 0,00€.
Paketin omaaville Verkkopankin käyttö on myös ilmaista.

Onko silloin hakkereille reitti tiliin avattu? Mistä sen tietää?

Kuulemma kuukausittain pitää pakottautua käyttämään.
Muuten rapsahtaa Nordealta 4½ euron kuukausimaksu

Anonyymi kirjoitti:

Kuulemma kuukausittain pitää pakottautua käyttämään.
Muuten rapsahtaa Nordealta 4½ euron kuukausimaksu

Entä jos huijaa asentamalla tietokoneeseensa Android-emulaattorin?

Käyttää sitä kunnes saa Windows 11:n jossa Android-ohjelmat toimivat heti.

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos huijaa asentamalla tietokoneeseensa Android-emulaattorin?

Käyttää sitä kunnes saa Windows 11:n jossa Android-ohjelmat toimivat heti.

Entä jos huijaa kirjautumalla kerran kuukaudessa naapurin kännykällä?

Onko turvattomampi kuin joku muu vai ei, sitähän ei tavallinen käyttäjä tiedä.

"Millä tavalla mobiiliverkkopankki on tietokoneella käytettävää turvattomampi?"

Mobiili kulkee mukana, ei tarvi olla erityisen taitava kun katsoo pin. lukuja ja niitä kaikkea voi katsoa useamman kerran esim. baarivierailta.

Sormi on helppo saada väsyneeltä kaverilta, tai vaikkapa jopa sairauskohtauksen saaneelta.

Tietokone on kotosalla, minä ainakaan en ole tarvinnut täydellistä pankkimaailmaa koskaan ulkona. On osakkeita, rahastoja, ym. mitä perheenpäällä on, kaikki teen kotona.

Maksukorteista olen polttanut tinakolvilla CVC-numerot ja voimassaolokuukauden.

"Laskujen maksaminen mobiililla on helppoa"

Suoraveloituksia ja e-laskuja käyttävä voisi kysyä mitä ne lasku ovat. Meillä keskimäärin ei paljoa haittaa vaikka tulee muutama aiheetonkin lasku, tai sama kaksi kertaa. Ei hetkauta taloutta, mutta jo muutaman kympin lasku harmittaa.

Itellä on tullut sekä lääkäripalvelusta, että vuokra-asunnon taloyhtiöltä ylimääräinen lasku. taloyhtiössä oli 1 ylimääräinen 13 kk maksu, mutta se olikin jäänyt ihmeellistä minun kohdallani aktiiviseksi seuraavallekin vuodelle. Siis vain minun kohdalle.

Anonyymi kirjoitti:

"Millä tavalla mobiiliverkkopankki on tietokoneella käytettävää turvattomampi?"

Mobiili kulkee mukana, ei tarvi olla erityisen taitava kun katsoo pin. lukuja ja niitä kaikkea voi katsoa useamman kerran esim. baarivierailta.

Sormi on helppo saada väsyneeltä kaverilta, tai vaikkapa jopa sairauskohtauksen saaneelta.

Tietokone on kotosalla, minä ainakaan en ole tarvinnut täydellistä pankkimaailmaa koskaan ulkona. On osakkeita, rahastoja, ym. mitä perheenpäällä on, kaikki teen kotona.

Maksukorteista olen polttanut tinakolvilla CVC-numerot ja voimassaolokuukauden.

Lue lisää

"ei tarvi olla erityisen taitava kun katsoo pin. lukuja ja niitä kaikkea voi katsoa useamman kerran esim. baarivierailta.
Sormi on helppo saada väsyneeltä kaverilta"

1. kännykkä avataan sormenjäljellä
2. Nordean sovellus avataan sormenjäljellä
3. Maksujen vahvistus tehdään pin-koodilla, jota käytetään vain siihen tarkoitukseen

Jos pelkäät, että joku varastaa sormesi, älä maksa laskuja muiden nähden äläkä kerro kenellekään pankin vahvistus-pin-koodia.

Sen lisäksi olisi kyllä muutenkin suotavaa pitää itsensä sen verran ryhdissä, ettei joudu sormiryöstön kohteeksi. Kuvittelin tämän "rahastusongelman" koskevan lähinnä iäkkäitä ihmisiä, mutta edellä olevan viestin perusteella suurin ongelma taitaakin olla örvellysikäisellä nuorisolla?

Katsotaanpa asiaa yleisellä tasolla (=pankkiriippumattomasti) - tunnuslukulaite (tai paperinen tunnuslukulista) vs. mobiilipankki:
A) Mikäli käytetään tunnuslukulaitetta, verkkopankkiin kirjautuminen tietokoneella vaatii sen, että kirjautujalla on halussaan 1) tunnuslukulaite 2) verkkopankin kirjautumistunnus 3) laitteen PIN-koodi (jos laitteessa sellainen on, kaikissa pankeissa ei ole) 4) mahdollisesti verkkopankin salasana. Joissain pankeissa on tekstiviesteihin perustuvaa lisäturvallisuutta. Kuitenkin yhteisenä tekijänä tässä tavassa on se, että tarvitaan jokin muuttuva koodi fyysiseltä "esineeltä", joka ei ole kiinni verkossa.

B) Mikäli käytetään puhelinta, jossa on sekä pankkisovellus että tunnuslukugeneraattori, kaikki kirjautumiseen tarvittava tieto on yksinomaan puhelimessa viimeistään siinä vaiheessa, kun sillä on yhden kerran kirjauduttu verkkopankkiin.

B-tapauksessa voisi olla mahdollista tehdä haittaohjelma, joka pystyisi kaappaamaan tarvittavat tiedot verkkopankin ja tunnuslukusovelluksen käyttöön ja koska puhelin on verkossa, ohjelmaa voisi mahdollisesti ohjata etäyhteydellä. Tuollaisen ohjelman asentaminen voisi vaatia käyttäjän toimia ja mahdollisesti ohjelman toiminta sitä, että laitteessa olisi sopivia haavoittuvaisuuksia.

Mikäli B-tapauksessa on mahdollista kirjautua verkkopankkiin sormenjäljellä tai kasvojentunnistuksella, voisi olla mahdollista käyttää esimerkiksi sammuneen henkilön verkkopankkia tämän tietämättä.

Baariin tai matkalle lähdettäessä voi jättää tunnuslukulaitteen kotiin mutta puhelin on kiva olla mukana. Vaikka laitteessa olisi PIN-koodit, riittävän motivoituneet rikolliset saavat puristettua ne uhristaan ulos.

Spesifisesti Nordean tapauksessa, Nordean tunnuslukulaite on ominaisuuksiltaan erinomainen. Vaatii jonkin verran näpyttelyä mutta PIN-koodisuojaus ja isompien maksujen erillinen vahvistus on hyvin vakuuttavasti toteutettu.

Jokainen tekee omat valintansa - minä en mobiilipankkia suostu käyttämään.

Ei se nyt ihan niin mee. Nordean verkkopankkiin pitää tunnistautua tunnuslukulaitteen avulla. Se kysyy PIN-koodia ja sitten se antaa muististaan tunnusluvun, joka pitää syöttää sovellukseen. Joka kerta eri tunnusluku. Ja maksu vahvistetaan toisella tunnusluvulla. Turvallisuuteen ei vaikuta mitään se, näpytteletkö laskun tiedot vai luetko viivakoodin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se nyt ihan niin mee. Nordean verkkopankkiin pitää tunnistautua tunnuslukulaitteen avulla. Se kysyy PIN-koodia ja sitten se antaa muististaan tunnusluvun, joka pitää syöttää sovellukseen. Joka kerta eri tunnusluku. Ja maksu vahvistetaan toisella tunnusluvulla. Turvallisuuteen ei vaikuta mitään se, näpytteletkö laskun tiedot vai luetko viivakoodin.

Lue lisää

Tarkennetaan, että tunnuslukulaite tietääkseni laskee sisäisen kellonsa sekuntiajankohtaluvusta yhdeksänmerkkisen tunnusluvun?

Tunnuslukulaitteen huonoilla näppäimillä saa yhdellä painalluksella nolla, yksi tai kaksi merkkiä syötetyksi. Tarkkana oltava.

Kaikki kolme kännykkääni ovat kapeita paidantaskuun mahtuvia.
Älykännystä olisi vain harmia.

Tietokone on ylivoimaisesti vaivattomampi mm. monisarakkeisen rahastovalikoiman tai osakeluettelon selaamisessa.
Verkkopankkini on vuosikymmenestä toiseen toiminut käyttöjärjestelmien vaihduttuakin, mutta nettikeskustelun jo alussa valitettiin lakanneen toimimasta Android-päivityksessä

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki kolme kännykkääni ovat kapeita paidantaskuun mahtuvia.
Älykännystä olisi vain harmia.

Tietokone on ylivoimaisesti vaivattomampi mm. monisarakkeisen rahastovalikoiman tai osakeluettelon selaamisessa.
Verkkopankkini on vuosikymmenestä toiseen toiminut käyttöjärjestelmien vaihduttuakin, mutta nettikeskustelun jo alussa valitettiin lakanneen toimimasta Android-päivityksessä

Lue lisää

Kirjoitin kommentin 04.07.2021 14:21


Nyt ihan uutena kokemuksena älypuhelimen ja tietokoneen käytöstä.

Sain sähköpostiin tiedon säännöllisesti toistuvasta laskusta. Avasin laskun ja menin pankkiin op mobiilisovelluksella. Kokeilin ensin lukea kameralla laskussa ollutta viivakoodia, ihan kokemuksen mukaan se ei toimi tietokoneen näytöllä. Toinen vaihtoehto on laskussa oleva Tagi. Tag toimi. Tagissa on kaikki laskun tiedot ja tein kirjanpidon vuoksi pari lisäystä ja sain laskun pankkiin odottamaan eräpäivää.

Tuossa oli esimerkki miksi älypuhelin on hyvä. Tabletti tekee toki saman, mutta on kokonsa vuoksi hieman kömpelö. Tabletti toimii muutoin hyvin työvälineenä pankkiasioissa.

Vastaavassa tilanteessa selainta voi käyttää jos laskussa on virtuaaliviivakoodi. Avaat verkkopankin selaimeen ja menet toisessa ikkunassa sähköpostiin tai palvelun sivulle jossa on lasku. Avaa lasku ja kopio virtuaaliviivakoodi. Mene takaisin verkkopankkiin ja avaa maksupohja ja kohta jossa lue virtuaalinen viivakoodi tai viivakoodi. Ctrl v ja laskun tiedot on lomakkeessa ja paina näppäintä jatka. Tee maksuun korjaukset ja lisäykset ja hyväksy!

Onko vaikea? Ai niin, ettehän te osaa koska teitä ei kiinnosta!

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitin kommentin 04.07.2021 14:21


Nyt ihan uutena kokemuksena älypuhelimen ja tietokoneen käytöstä.

Sain sähköpostiin tiedon säännöllisesti toistuvasta laskusta. Avasin laskun ja menin pankkiin op mobiilisovelluksella. Kokeilin ensin lukea kameralla laskussa ollutta viivakoodia, ihan kokemuksen mukaan se ei toimi tietokoneen näytöllä. Toinen vaihtoehto on laskussa oleva Tagi. Tag toimi. Tagissa on kaikki laskun tiedot ja tein kirjanpidon vuoksi pari lisäystä ja sain laskun pankkiin odottamaan eräpäivää.

Tuossa oli esimerkki miksi älypuhelin on hyvä. Tabletti tekee toki saman, mutta on kokonsa vuoksi hieman kömpelö. Tabletti toimii muutoin hyvin työvälineenä pankkiasioissa.

Vastaavassa tilanteessa selainta voi käyttää jos laskussa on virtuaaliviivakoodi. Avaat verkkopankin selaimeen ja menet toisessa ikkunassa sähköpostiin tai palvelun sivulle jossa on lasku. Avaa lasku ja kopio virtuaaliviivakoodi. Mene takaisin verkkopankkiin ja avaa maksupohja ja kohta jossa lue virtuaalinen viivakoodi tai viivakoodi. Ctrl v ja laskun tiedot on lomakkeessa ja paina näppäintä jatka. Tee maksuun korjaukset ja lisäykset ja hyväksy!

Onko vaikea? Ai niin, ettehän te osaa koska teitä ei kiinnosta!

Lue lisää

Eipä tosiaan leikkiminen tietotekniikalla enää jaksa kiinnostaa. Se kehitysvaihe on jo ohitse. Leikkii joka tykkää.

Nordea toimii kuin valtio.
Ensin miettii mihin kaikkeen saa rahaa kulumaan ja sen mukaan mitoittaa maksut.

Vitosversio kehuu olevansa kevyt.
Varmaan jätetty muu kuin pelien tarvitsema koodi pois?

> BlueStacks 5 näytti tyhjää ruutua ...

Kuten näytti Huawei-tablettikin kunnes vieritin oikealle monta ruudullista.
Siellähän olivat sisäänkirjautumiskyselyt.

Anonyymi kirjoitti:

> BlueStacks 5 näytti tyhjää ruutua ...

Kuten näytti Huawei-tablettikin kunnes vieritin oikealle monta ruudullista.
Siellähän olivat sisäänkirjautumiskyselyt.

Lue lisää

Viime vuonna tehty 20 000 rikosilmoitusta nettihuijauksista. Kuka maksaa viulut?

Anonyymi kirjoitti:

Viime vuonna tehty 20 000 rikosilmoitusta nettihuijauksista. Kuka maksaa viulut?

Tänä vuonna se määrä alkaa olla täynnä nyt jo. Ei ole syytä osallistua siihen katastrofiin.

Anonyymi kirjoitti:

> BlueStacks 5 näytti tyhjää ruutua ...

Kuten näytti Huawei-tablettikin kunnes vieritin oikealle monta ruudullista.
Siellähän olivat sisäänkirjautumiskyselyt.

Lue lisää

Nyt muutaman kerran Nordeassa käynyt mobiililla (10" tabletti)
Tosiavutonta pc-verkkopankkiin verrattuna.
Sioituksista jää puolet tiedoista näyttämättä yhteenvedossa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt muutaman kerran Nordeassa käynyt mobiililla (10" tabletti)
Tosiavutonta pc-verkkopankkiin verrattuna.
Sioituksista jää puolet tiedoista näyttämättä yhteenvedossa.

Lue lisää

Tabletilla pääsee myös verkkopankkiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tabletilla pääsee myös verkkopankkiin.

Kuin myäs puhelimella. ei tartte mobiilisovellusta käyttää