Populismi voi tarkoittaa joko ideologiaa, aatteellisia liikkeitä tai puhetyyliä (retoriikkaa), joka perustuu kansansuosion havitteluun ja protestointiin. Populistien keskeinen väite on, että he (ja ainoastaan he) edustavat ”todellisen kansan” näkemyksiä. Populismi perustuu vastakkainasettelujen luomiseen, jonka osapuolina ovat ”me” ja ”muut”. Populismi muuntautuu sen mukaan, mikä on kansansuosion nostattamisen kannalta kaikkein tehokkainta (esim. maahanmuuton vastustaminen).
Toimivaan demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu sananvapaus, joka sisältää vapauden esittää kritiikkiä järjestelmiä ja valtaapitäviä kohtaan. Toisin kuin esimerkiksi diktatuuri,demokratia perustuu ajatukseen siitä, että yhteiskunnassa hyväksytään erilaiset näkemykset ja mielipiteet. Eriävien näkökantojen välille pyritään etsimään kompromisseja.
Populismi on demokratian kannalta ongelmallista, sillä koska populistien suosio perustuu nimenomaan erilaisten asioiden vastustamiseen, eivät he usein ole valmiita kompromisseihin. Populistien väite siitä, että he edustavat ”tavallisen kansan” mielipiteitä, on epäjohdonmukainen ja ristiriitainen. Käytännössä populistien ”kansa” tarkoittaa vain sitä ihmisjoukkoa, joka on populistien kanssa samaa mieltä. Se joukko, joka on täysin samaa mieltä populistien kanssa, voi siis todellisuudessa olla varsin pieni.
Populistiset liikkeet yrittävät haalia kansansuosiota lietsomalla kansankiihkoa ja vihaa, joka kohdistuu heidän määrittelemiään eliittejä tai muita ryhmiä kohtaan. Populismi pohjautuu siis vastustajia kohti hyökkäämiseen ja voimakkaiden tunteiden herättämiseen. Populistisen retoriikan työkaluna on myös asioiden yliyksinkertaistaminen. Todellisuudessa ilmiöt ja asiat ovat usein hyvin monimutkaisia: populismi yrittää tarjota helpon, mustavalkoiseen maailmankuvaan perustuvan tien.
Toimivaan demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu sananvapaus, joka sisältää vapauden esittää kritiikkiä järjestelmiä ja valtaapitäviä kohtaan. Toisin kuin esimerkiksi diktatuuri,demokratia perustuu ajatukseen siitä, että yhteiskunnassa hyväksytään erilaiset näkemykset ja mielipiteet. Eriävien näkökantojen välille pyritään etsimään kompromisseja.
Populismi on demokratian kannalta ongelmallista, sillä koska populistien suosio perustuu nimenomaan erilaisten asioiden vastustamiseen, eivät he usein ole valmiita kompromisseihin. Populistien väite siitä, että he edustavat ”tavallisen kansan” mielipiteitä, on epäjohdonmukainen ja ristiriitainen. Käytännössä populistien ”kansa” tarkoittaa vain sitä ihmisjoukkoa, joka on populistien kanssa samaa mieltä. Se joukko, joka on täysin samaa mieltä populistien kanssa, voi siis todellisuudessa olla varsin pieni.
Populistiset liikkeet yrittävät haalia kansansuosiota lietsomalla kansankiihkoa ja vihaa, joka kohdistuu heidän määrittelemiään eliittejä tai muita ryhmiä kohtaan. Populismi pohjautuu siis vastustajia kohti hyökkäämiseen ja voimakkaiden tunteiden herättämiseen. Populistisen retoriikan työkaluna on myös asioiden yliyksinkertaistaminen. Todellisuudessa ilmiöt ja asiat ovat usein hyvin monimutkaisia: populismi yrittää tarjota helpon, mustavalkoiseen maailmankuvaan perustuvan tien.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Populismia on poliitikassa sellainen, että luvataan toista ja tehdään toista. Vappusataset on lähin esimerkki.
Vihervassareiden populismi on sitä, mikä on minun ei ole muiden ja mikä on muiden on myöskin minun.
Eli??
Iisalamelainen populismi on oikeitten immeisten piällysmies mentaliteetti ja muukalaisviha yli puoluerajojen!
Onko totta, että eräs ministeri on tiine?
Onko totta että persujen Iisalmen ääniharava on hakenut vaimon Thaimaasta?
Soittele toki muissa asioissa useamminkin.
Miksi KD ja vihreät tekivät vaaliliiton vasta vaalien jälkeen? Äänestäjien pettämistä, pitikö vihreiden hakea uskovaiset yhteistyön isänmaan hävittämisen toteuttamiseen. Luultavaa on ettei jatkossa enää kukaan äänestä, ei kumpaakaan. Syntiin verrattavaa.