Kasvit pyrkivät kilpailemaan auringon valosta. Siksi ne joutuvat kasvamaan ylöspäin niin, että latvusto on vähintään samalla tasolla kuin kilpailijoilla. Tämä varren kasvattaminen vie älyttömästi voimavaroja. Hyvin suunnitellut kasvit jakautuisivat tasaisesti maan pinnalle, ne eivät kilpailisi ja näin niillä olisi mitättömän lyhyt runko. Mikä on esimerkki tällaisesta hyvin suunnitellusta kasvuympäristöstä? Esimerkiksi vehnäpelto. Nykyaikainen kasvinjalostus on lyhentänyt korren pituutta ja kun vehnän kylvää tasaisesti niin kaikille riittää valoa eikä korren kasvattamiseen mene turhaa energiaa. Lisäksi kasviyksilöt pysyvät paremmin pystyssä sateella eikä pelto lakoonnu sateella.
PS. Ilman kasvien runkojen evolutiivista kilpailua ja taivaiden tavoittelua meillä ei olisi lentokykyisiä eläimiä.
KOrkeat kasvit todistavat älykästä suunnittelua vastaan
9
<50
Vastaukset
Linkin takana YLE:n artikkeli, joka on helppolukuinen ja normaalijärjellä varusteltulle ihan ymmärrettävä.
https://yle.fi/uutiset/3-9101180- Anonyymi
Hyvä artikkeli, mutta ajatuslentosi ei siitä taida suurtakaan tukea saada.
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä artikkeli, mutta ajatuslentosi ei siitä taida suurtakaan tukea saada.
"Hyvä artikkeli, mutta ajatuslentosi ei siitä taida suurtakaan tukea saada."
Miltä osin? Hyvin suunnitellussa pellossa on lyhytkortisia viljakasveja. Koska korsi on lyhyt, se kannattelee painavamman tähkän. Lyhytkortinen ei tuhlaa voimavaroja korteen vaan tähkään ja suurempaan satoon.
Koska villissä luonnossa evoluutio on fakta, kasvien pitää kilpailla muiden kanssa (samanlajiset sekä muun lajiset eli maatalostermein rikkaruohot) ja kasvattaa pitkät korret.
Lentokyky on todellakin kehittynyt puissa ja kasveissa kiipeilyn seurauksena. Eläimet ovat hyppineet puusta/kasvista toiseen ja luonnonvalinta on suosinut pitempiin hyppyihin kykeneviä. Tästä on vähitellen kehittynyt liitokyky ja siitä edelleen lentokyky. Tälläkin hetkellä on olemassa tuhansia lajeja, jotka ovat lentokyvyn "välimuotoja". Yhtenä esimerkkinä vaikkapa liito-orava.
- Anonyymi
Kasvit tarvitsevat pimeän ja kylmän ilmentyäkseen ilmentymättömästä. mullan alta siemenestä. Ilman tietoa pimeästä ei ole tietoa valosta. Ilman kylmyyttä ei tietoa lämmöstä.
Mikään uusi elämä ei synny ilman pimeyttä, ihminenkään, joista moni jää henkiseen pimeyteen. Kukaan tuskin väittää, että aurinko on satunnainen tai kuun vaiheet on satunnaisia. Kausivaihtelu säätelee kaiken olevaisen elämää, kasvuhormoneja ym.
Missä välissä evolutiivinen mutaatio, joka kuulemma synnyttää uuden lajin, iskee luonnossa, aamupäivällä vai iltapäivällä, kesällä vai talvella? Ottakaa edes laajempi näkökulma aiheeseen.- Anonyymi
Tulivat mieleen Lemminkäisen tietonäytteet Kalevalassa:
"Tieän linnuksi tiaisen, kiiskisen veen kalaksi.
Räppänä on liki lakea, liki lieska kiukoata."
Kiitokseksi Väinämöinen lauloi hänet suohon. - Anonyymi
Oikea vastaus on "joka välissä":
"Missä välissä evolutiivinen mutaatio, joka kuulemma synnyttää uuden lajin, iskee luonnossa,.."
Väärä väite taas on, että uusi laji syntyy aina yhdellä mutaaatiolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikea vastaus on "joka välissä":
"Missä välissä evolutiivinen mutaatio, joka kuulemma synnyttää uuden lajin, iskee luonnossa,.."
Väärä väite taas on, että uusi laji syntyy aina yhdellä mutaaatiolla.Kerro tarkemmin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro tarkemmin.
Kysy tarkemmin. Esimerkiksi, mitä välejä on ja minkä väleissä?
>>KOrkeat kasvit todistavat älykästä suunnittelua vastaan>>
Ja MAtalat kasvit todistavat älykkään suunnittelun puolesta?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 741044
- 65913
Miltä se tuntuu
Miltä se tuntuu havahtua, että on ollut ihmistä kohtaan, joka on rakastanut ja varjellut, täysi m*lkku? Vai havahtuuko s104898- 47882
- 49811
- 49684
- 31649
- 50580
Mitä se olisi
Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?34577- 38526