Jos metsän vuosittainen uudistuminen on suurempaa kuin poistuma, miten se on laskettu? Lasketaanko taimikon kasvukin mukaan?
Metsän uusiutuminen
Anonyymi
2871
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Taimikon kasvu on mukana, kun on metsän uudistamisvelvollisuuskin. Taimikosta saadaan 60 vuodessa päätehakkuuseen soveltuvaa puuta. Siitä herää kysymys, miksi Suomessa suositaan aukkohakkuita jatkuvan kierron sijaan?
Tässä asiasta. Kom sii kom saa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1309395
Tämä nykyinen metsänhoitotapa on paras.
Metsiä pitää harventaa, päätehakata ja uudistaa.
Se jatkuvan kasvun periaate sopii vain pienelle osalle metsäpinta-alasta ja jos siihen mennään isommasti, niin sitä ei hyväksy viherkommunistinen totalitarismikaan!
Metsien puumäärä ja koko katsotaan nykyään satelliittikuvista ja asiantuntijat osaa kyllä nähdä sieltä, minkä verran puuta on.
MTK:n asiantuntemus. Sallikaa minun nauraa. Oikeat asiantuntijat ovat äärimmäisen huolissaan ihmisten (eläiten ja kasvikunnan) elinmahdollisuuksien säilymisestä. Eikö koskaan ole tullut mieleenkään ilmastomuutoksen aiheuttamat negatiiviset seikat?
Onko olemasa jossain jotain uskottavaa tilastoa, paljonko hakatun metsän suhde on uudistuvaan metsään? Ja mikä lasketaan uudistuvaksi metsäksi, lasketaanko siihen vaivaismännyt ja suonreunusäreetkin?
Kalliilla istutetusta tai siemennetystä taimikosta ei kuitenkaan ole korvaamaan hakattua metsää, vaikka kuutiometrejä kertyisikin.
Kuutiometrejä kertyy vaikka risuista, kun tarpeeksi kerätään.
Turvekin uudistuu. Siihen menee sellaiset 3000 vuotta.
Jatkuvaa kasvatusta harrastettiin 1950 luvulle saakka, ja silloin metsämme olivat kautta aikain heikoimmassa kunnossa. Puuta oli todella kehnosti. Heikoimmat puuyksilöt jätettiin kun isot tukkipuut rahdattiin pois, Lopputulemana metsien kasvu oli olematonta.
Kuka tahansa voi tarkistaa asian nyt kun vanhat ilmakuvat on julkistettu Paikkatietoikkuna nettisivuilla. Sinne vaan selailemaan.
Sittemmin metsien hoitoon on satsattu, toki välillä vääriäkin menetelmiä on käytetty, mutta pääosin metsien kasvu on nyt aivan huippuluokkaa. Sama koskee metsien monimuotoisuutta, lehtipuun määrä (= sekametsät) on lisääntynyt, metsäluonnossa tunnistettiin 1950 luvulla noin 16000 eri lajia, nyt lajeja on tunnistettu yli 23000, myös lahopuun ja vanhojen metsien määrä on lisääntynyt. Vaikka vihreät muuta inttää, kaikki nämä faktat voi tarkistaa esim Luken tutkimuksista
Se oli hyvää aikaa, kun tukea maksettiin sekä pellon raivauksesta että pellon paketoinnista.
Lucky Luke?
Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että pelkästään Laki Lukea lukeneet ovat vajaasaattoisempia kuin pelkkää lakia lukeneet.
Se on kumma, ettei metsän omistajat hoida metsiään, ellei saa siihenkin jotain tukea.
Kai se ei ilman tukea kannata?
Lisää Kemeraako tarvitaan?
Tukkipuuta viedään selluna Kiinaan. Miksi?
Tuskin ay-liike sentään itse yrittää esiintyä tällaisissa asioissa asiantuntijana, vaikka asiantuntijoiden näkemyksiä siteeraisikin.
Huomaa ettei sinulla perseerkillä ole aariakaan metsää.
Kateus on kuitenkin jäljellä.
Jossakin välissä maksettiin siitä, että istutti raivatulle pellolle koivua.
Minä en ole kateellinen, mutta olisihan se mukavampaa katsella hoidettuja metsiä kuin pilalle päästettyjä risukoita, joissa ei mahdu edes kulkemaan ja suurimmatkin "puut" on riukuuntuneet kasvutilan puutteessa. Vai kasvatetaanko niistä venepuita, joiden pitääkin olla tiheässä kasvaneita? Mistä tullaankin muuten siihen, että harvassa kasvaneen puun vuosirenkaat ovat leveitä, mutta vuosikasvu on kevyttä puuta, kun taas tiheässä kasvaneen vuosikasvu on tiivistä ja painavaa puuta. Harvassa kasvanut puu on joskus, etenkin kuusi, ilmanaikuista hötyä, joka ei kelpaa edes rakentamiseen.
Mistä ne tukit sitten otti, jos metsiä ei hakattu ja silti uitettiin jokia pitkin sahoille suurina lauttoina ? Suomen metsät oli juuri sota-ajan jäkeen hakattu melko tyyni, eli 50 luvulla ei vanhaa metsää juuri ollut. Nykyään lannoitteilla on lisätty puiden kasvua ja määrien arviointi on tarkentunut, mikä aiheuttaa tän harhan puumäärän lisääntymisestä ja onhan se lisääntynyt lannoitteiden ja ilmaston lämpenemisen johdosta ei niinkään metsän hoitamisesta. Eläinlajeihin sopii sama sääntö, jos 1950 on metsissä ollut 25 000 lajia ja niistä löydetty 16 000 tuhatta lajia ja nyt kun menetelmät on kehittynyt on löytynyt 23 000 lajia, niin joko noita 2000 tuhatta ei vielä ole löydetty, tai sitten ne on jo kuolleet kaikki. Eli mites tämäkin taas meni, eli tilasto ei ole totuus.
Kapi oli MTK johtajana, nuorempana sanonut olleensa Metsähallituksella johtajana, heti kun kansakoulusta selvisi. Sieltäkin sai parhaan paperit. Nämä Metsähallituksen johtajat veti silakalinjoja metsiin, näki ojittajat keppinsä että tuli laskut oikein vedelle.
No tottakai ja hakkuualueen oksatkin on vielä metsää ja kannot, ellei ole pois kerätty.
Hakkuualueen oksat kannattaakin jättää metsään lannoitteksi, mutta kuusen kantoja kerätään koneellisesti pois tautien leviämisen ehkäisemiseksi.
Mutta juuri tuolla kasvun laskentatavalla voidaan saada näyttämään puun kasvu suuremmalta kuin hakkuut. Lasketaan katajapensaatkin ja risutkin mukaan jne...?
Mulla on nyt hyvä syy hakata metsääni 10ha aukko nimittäin sähköauton osto.
.... ja maailma pelastuu uuu.
En pitäisi kiirettä, sillä sähköautojen kehittyessä hinnat halpenevat. Voit selvitä parin hehtaarin hakkuulla, kun maltat odottaa. Mutta jos olet jo toinen jalka haudassa, sitten asia on toinen. Silloin toisaalta voi kysyä, kannattaako enää hötkyillä minkäänlaisen auton ostamisen suhteen?
Josko rollaattori olisi jo ajankohtaisempi hankinta?
Vaarille sähkörollaattori ja ajokortti pois?
Hoitokodeissa on sitten sähkösänkyjä, jos sähkörollaattorikin on jo liian vauhdikas peli vaarille. Ja hoitajattaria sekä hoitajia, joille voi kertoa bensiinin ja etanolin katkuisesta nuoruudestaan sikäli mikäli siitä sattuu jotain muistamaan.
Elämä oli hauska tapahtuma syntymän ja kuoleman välillä, sanoi joku kirjailija, jonka nimeä en muista. Ehkä George Bernard Shaw?
Ainakin hän sanoi näin:
"Hulluja on kaikkialla, mielisairaaloissakin".
Suomen kasvusto kattaa vain 3 kuukauden hiilidioksiidit, talvella tarvitaan Brasilian kasvustoa apuun!🤢🤢🤢
Eikö Brasilian sademetsät, maailman keuhkot, ole jo hakattu?
Onneksi Suomi on kaukana Brasiliasta, niin ei tänne vaikuta. Antaa palaa vaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10933291
Tuolla edellä joku vaihtoi aihetta ja mainitsi että turvekin uusiutuu - 3000 vuodessa!!
Se kyllä uudistuu kuitenkin nopeammin kuin metsä!!!
Turve kasvaa "vain" n. millin vuodessa mutta se tekee tilavuuslaskennan mukaan 10 m3 hehtaarilla vuodessa.
Hyvänlainen metsä kasvaa vain n. 5 m3 vuodessa hehtaarilla.
Turve kasvaa siis kaksi kertaa enemmän niin miksi se ei olisi uusiutuvaa vaikka puolta vähemmän kasvava metsä on vaikka sitäkin kyllä nyt kaikin tavoin vainotaan.