Hengellisyys vas. henkisyys

Hyvin kirjoitit. Ihmiset yrittävät epätoivoisesti etsiä itseään vaikka pitäisi etsiä Jumalaa. Tämä aika on sairaan ihmiskeskeinen. Sitä paitsi tatskat on rumia! Sitä rumempi mitä isompia ja enemmän niitä on.

Ihmiset tekevät itsestään itselleen jumalia.

Ihminen on hukassa ilman Jumalaa, eikä kirkko tee mitään. Luterilainen kirkko ei ole pätkääkään tehnyt, että kristinuskoa opetettaisiin Suomessa.

Niin, ihmisellä on kaipuu etsiä itseään ja jotain itseään suurempaa ilmiöille joille ei löydy selitystä.

Eikö Raamatussa ole juttu Paavalista, joka muistaakseni sanoi asian kreikkalaisille, joilla oli jumalia joka lähtöön, ja yksi jumala oli omistettu tuntemattomalle jumalalle, että "mitä te tuntemattanne palvotte, sen minä teille ilmoitan". Eli se tuntematon jumala olikin se oikea, jonka nimeä ei vielä silloin tiedetty. Se jumala oli kristinuskon jumala, joka ilmestyi Jeesuksessa. Kaikki muut jumalat olivat ihmisten itse keksimiä pakanajumalia. Koska Jumala on luonut ihmisen, tarve jumaluuteen on aina olemassa. Nyt asia on tosin helpompi ymmärtää, kun Raamattu on levinnyt jo laajalle. Evankeliumi pitää julistaa kaikille kansoille, sitten tulee loppu. En ymmärrä, miksi Jumala ei aiemmin julistanut itseään näille luonnonkansoille, mutta Jumalan suunnitelmat eivät yleensäkään tavalliselle pulliaiselle aukea.

Minä uskon reinkarnaatioon ja karman lakiin. 💯💯💯💯💯💯❤️🥵❤️😋

No eihän noissa välttämättä ole hengellisestä tai henkistä aspektia mukana mutta ehkä niistä etsitään jotakin sisäistä rauhaa tai lepoa stressaavassa maailmassa.

Tatuointeja ja lävistyksiä on taas ollut ammoisista ajoista lähtien alkuperäiskansoilla ja niitä voisi pitää lähinä kulttuurisena juttuna ja niillä on esimerkiksi korostettu henkilön asemaa.

On hiukan huvittavaa väittää ja ainakin yksioikoista , että ateisti joka ei koskaan ole ollut uskonnon kanssa missään tekemisissä jotenkin kaipaisi jotain erityistä henkistä tai hengellistä toimintaa.

Jokaisessa ihmisellä on fyysisen, psyykkisen, ja sosiaalisen olomuodon lisäksi henkinen ja hengellinen ulottuvuus.
Ihminen kyselee kuka olen, mistä olen tullut, kuinka maailman kaikkeus on syntynyt. Mihin menen sitten kun kuolen, ja etsii niihin vastauksia.
Hengellisyys on vuoropuhelua Luojansa kanssa, uskosta osattomalla tuo tila on uinuvassa tilassa. Ihmisellä on taipumusta kieltää sellaisen olemassa olon jota hän ei tunne.

”Kristin uskon vähentyessä muu henkisyys on lisääntynyt. On jos mitä joogaa, reikiä, puiden halaamista, karhun kansaa, astra tv pyörii joka yö useammalla kanavalla jne..”

Se on myös havaittu monissa yhteyksissä. Ihmiset kaipaavat hengellisiä kokemuksia, mutta eivät niinkään mitään jäykkiä oppijärjestelmiä. Ihminen kaipaa kokemuksia yliluonnollisista, tietynlaisesta mystiikasta, sekä elämyksiä.

Sen vuoksi kaikenlaiset enkeliuskot, retriitit, pyhiinvaellukset, henkioppaat, tarjoavat paremmin juuri sitä kokemusta, mitä kaivataan. Saman syyn vuoksi esim. karismaattisuus vetää puoleensa sekä moni on kiinnostunut ortodoksisesta kristinuskosta.

”Oletteko ajatelleet, että myös tatuoinnit ja lävistyksetkin ym. voivat olla peruja hengellisyyden vähentymisestä. ”

Tässä olet ehkä sekoittanut aivan toisen asian mukaan, eli ulkonäön, pukeutumisen ym. jossa perusteena on ilmaista omaa olemusta enemmän. Näillä ei ole mitään tekemistä minkään uskonnon tai henkisyyden kanssa.

Lopettakaa kommentointi. Tänne on anatanut marttakerhojen opisto jo selvityksen asiasta joka ei lisää kommentteja kaipaa ajan tuhluuksi.

Olen samoilla linjoilla.

Moni on hengarillinen isäntänsä tahdon mukaan.
https://yle.fi/tekstitv/txt/359_0002.htm
Kaikesta saa rumaa kaivaessa

Henkisyyden tarve voisi olla jonkinlaista intensiivisen kokemisen tavoittelua.
Itse koen estetiikan hyvin voimakkaana.

Ehkä kokemukseni olisi vielä vahvempi jos kuvittelisin taiteen ympärille Jumalolentoja.