Tällä palstalla saa joskus vaikutelman, että koulussa tapahtuvan kielten opiskelun merkitys on hukattu täysin. Kuvitellaan, että kieliä luetaan omia, henk.koht. tarpeita varten, kuten nettipelaamista ja turistimatkailua varten.
Kieliä luetaan koulussa työelämän tarpeita varten. Tätä silmälläpitäen tehdään päätökset kielten opetuksen uudistamisestakin. Erityisen tärkeässä roolissa on kauppasuhteiden kehittäminen kielitaidon avulla.
Kuvitelkaa yritys, joka tekee Saksan kanssa kauppaa. Jos yrityksen puhelinvaihdekin osaa muutaman sanan saksaa ja kykenee ohjaamaan puhelun saksaksi eteenpäin, on tämä yritykselle merkittävä positiivinen käyntikortti. Sen sijaan, että kaikki kommunikointi hoidettaisiin pelkästään englanniksi. Tällaisilla asioilla on suuri merkitys, kun yritys kilpailee asiakkaista.
Joten, voisiko kieliin ja kielitaitoon yrittää suhtautua mahdollisuutena ja kilpailuvalttina enemmin kuin negatiivisena asiana?
Kieliä luetaan koulussa työelämän tarpeita varten. Tätä silmälläpitäen tehdään päätökset kielten opetuksen uudistamisestakin. Erityisen tärkeässä roolissa on kauppasuhteiden kehittäminen kielitaidon avulla.
Kuvitelkaa yritys, joka tekee Saksan kanssa kauppaa. Jos yrityksen puhelinvaihdekin osaa muutaman sanan saksaa ja kykenee ohjaamaan puhelun saksaksi eteenpäin, on tämä yritykselle merkittävä positiivinen käyntikortti. Sen sijaan, että kaikki kommunikointi hoidettaisiin pelkästään englanniksi. Tällaisilla asioilla on suuri merkitys, kun yritys kilpailee asiakkaista.
Joten, voisiko kieliin ja kielitaitoon yrittää suhtautua mahdollisuutena ja kilpailuvalttina enemmin kuin negatiivisena asiana?
Vastaukset 160
Vanhimmat
Aktiivi vaatii pakkoenglantia kun se riittää ilmeisesti hänelle -?
Men andra personer borde ifred få studera språk som intresserar,också svenska.
Det vore rättvist.
Det vore rättvist.
Det mest älskade språket.
Utan påhopp.
Precis så ska det vara.
Det räcker inte för alla andra.
Utan svartmålande av svenskan.
De kunde sluta med sin propaganda mot svenskan tex.
De är inte nödvändigt enligt aktiva.
Det är varje dag,paskoruotsi och haittaruotsi i varje tråd skrivs det.
Inget språk ska svartmålas.
De tvärtom ökar propagandan.
Inget språk ska kallas skadligt,eller som här svenskan till paskoruotsi.
Svenskan borde inte alltid utmålas som onödigt,skadligt språk.
Språk som behövs i framtiden.
Om aktiva inte arbetar där det behövs andra språk.
Nu efter valet är det stor panik.
Inte borde angå de aktiva.
Rättvist ska det vara.
Aktiva är mycket krävande.
Jopa tankero riittää palstan tietojen mukaan.
Det vore demokratiskt.
Ja 'ilmainen'.
Det behövs inte.
"Täysin ilmainen".
Alldeles fel den här propagandan mot svenska språket.
Det kan de inte,det är ett heligt uppdrag.
Miksi pakolla?
Det sker nog inte.
Inget manipulerande.
Då borde det räcka för resten av befolkningen också.
Inte borde det angå de aktiva.
Det hör till rutinen.
Helt hysteriskt de senaste veckorna.
Skäligt krav.
Pahempaan suuntaan menee...
Aktiva blandar sig i sådant som inte angår dem.
Angår inte de aktiva.
Inte angår det aktiva.
Borde inte angå de aktiva.
Språk som behövs i arbetslivet.
Aktiva behöver språkstudier endast för privata behov ?
Kieliaktiivi peilaa itseensä, vaikka pitäisi puhua koko kansakunnan edusta.
Utan påhopp.
Varför blanda sig då i andras språkstudier ?
Saksan osaajista on ollut viime aikoina pulaa. Toivottavasti kielten opetuksen uudistus lisää saksan osaamista Suomessa vähitellen.
Hyvä aloitus!
Olisi myös toivottavaa, että pelko ruotsin kieltä kohtaan laantuisi. Nyt pelko on kasvanut niin valtaisaksi, että kaikki ruotsinkieliset viestit on poistettu etusivulta. Eli pelkkä kielen näkeminen on joillekin liikaa. Ei tervettä.
Mistä nämä häirikköpostaajat oikein tulevat? Mitä he kuvittelevat saavansa aikaan sillä, että sabotoivat kaiken keskustelun. Lapsellista touhua, vaikea uskoa, että kyse on aikuisista.
Ovatko joistakin yhdistyksistä peräti?
Mihin tarkoitukseen nämä yhdistykset on perustettu?
Vaikea sanoa.
Det undrar man förstås.
Man misstänker en viss"förening ".
Ei heitä kielet oikeasti kiinnosta.
Det vill ha svenskan bort från Finland.
Ei vieraat, eikä kotimaiset.
Troligen alla svenskspråkiga människor också.
Det är huvudmålet.
Ruotsin alasajoon?
Päivittäin ihmetellään.
Ajamaan ruotsia alas?
Normalt är det ju inte.
De har fritt fått härja i åratal.
Ruotsin poistoon - ei ilmeisesti muuhun.
Det är slutmålet.
Kielitaito ei ole heille tärkeää. Vain enkkua sopii osata.
Posketonta massapostausta.
Det förekommer nästan varje morgon.
De sitter hemma och skriver,arbetslösa kanske.
Ovatko saaneet jotain aikaan?
Mitä nämä yhdistykset ajavat ?
Tästä on hyvä muistuttaa. Joskus tuntuu, että koululaisilla on ihan hukassa tällainen perusasia kieltenopiskelusta. Ei aina ymmärretä sen merkitystä ja arvoa.
Tämä on totta. Merkitys on kateissa.
Koulussakaan ei saisi vaatia enää mitään.
Kieliä ei opita, jos mitään ei vaadita ja testata.
Kyllä, sekin oli ehdottoman positiivista, kun Ahvenanmaa lakkautti toisen kotimaisen kielen pakollisuuden maakunnan kielivarannon monipuolistamiseksi. Sama mannermaahankin, sillä pakkoruotsi säädettiin aikoinaan vain ja ainoastaan suomenkielisten ajan tuhlaamiseksi.
Suomi englanti suuret maailman kielet. Siinä se.
Pakkoruotsilla ei kukaan tee mitään!
EK:n+selvitys+kielten+käytöstä+jäsenyrityksissään+(2013):
Kaikki aktiivin viestit päättyvät aina samalla tavalla: 'Ruotsilla ei tee mitään'. Mitään todisteita tälle väitteelle ei kuitenkaan koskaan esitetä.
Aina kun pyytää todisteita, "keskustelu" loppuu kuin seinään.
Kaikki linkit väitteiden tueksi puuttuvat aina.
Utom alla de tusentals finskspråkiga som varje dag jobbar också på svenska.
Ja+se+75+%+kieli+on+vapaaehtoinen+mutta+50%+kieli+ei.
Tätä näkökulmaa pitäisi tuoda esille enemmän kouluissa.
Kielten käytöstä työelämässä pitäisi kertoa koulussa, ei pelkästään korkeakoulussa. Suomessa työelämään orientoituminen aloitetaan liian myöhään.
Kielitaito on tärkeä kriteeri, kun yritys valitsee työntekijää.
Tätä pitäisi tuoda esiin jo koululaisille.
Arbetsgivaren kan kräva språkkunskaper av sin personal.
Joku sekoittaa kansalaisopiston opinnot ja koulun opinnot tyystin.
Tietämättömyys kukoistaa palstalla.
Jo yläkouluun työelämään orientoitumista enemmän!
Tällä+palstalla+jotkut+tuntuvat+myös+luulevan,+että+kun+jotakin+ainetta+opiskellaan+koulussa+pakolla,+se+tarkoittaa,+että+tuota+ainetta+käyttää+tulevaisuudessa+100%+varmuudella,+100%+työssä.
Juuri näin. Ihan älytöntä argumentointia aktiivilta.
Kuten myös pakkoenglanti.
Kielten merkitystä pitäisi tuoda nykyistä enemmän esiin. Se on vähän niinkuin hukattu kaiken muun ohessa. Kielet on perustaito edelleen. Se on kilpailuvaltti.
Tärkein asia. Missään vaiheessa ei pidä hukata ajatusta siitä, miksi oikeastaan luemme koulussa kieliä ja miksi se tärkeää. Ei kieliä lueta esim. nettipelaamista varten.
Vissa personer inbillar nog sig det.
Vientikaupassa käytetään aina asiakkaan kieltä. Siksi esim. EK:n jäsenyrityksissäkin käytetään paljon lähialueiden maiden kieliä.
Kieliaktiivi tuntuu haaveilevan siitä, että kieliä ei tarvitsisi opiskella ollenkaan, ja tulkkikone hoitaisi hommat.
Aktiivi ei tiedä, miksi kieliä koulussa opiskellaan.
Jotkut luulevat, että kieliä luetaan matkustelua varten.
Verovaroillako tuettaisiin turistimatkoilla käytettäviä kieliä?
Eller för privata fritidssysselsättningar.
De språkstudierna kan man betala själv.
Eikös ruotsia lueta sitä varten että ensinnäkin Suomen tehtävä on kouluttaa Ruotsille työvoimaa ja toisekseen voihan sitä alkaa vaikka harrastaa sukututkimusta tai ruotsalaisen kirjallisuuden lukemista alkukielellä? Pitää myös muistaa että jos on koulussa hyvä kielissä mutta ei missään muussa, pääsee ruotsia osaava opiskelemaan alemmilla pisterajoilla.
Aktiivi ei ymmärrä, että kieliä luetaan työelämää varten.
Tätä aktiivi ei tunnu tajuavan.
Hyvä muisttutus, kelle vain!
Hyvä muistutus!
Joku väitti palstalla taannoin, että 'englanti on ilmaista'. Viittasi näköjään juurikin turistienglantiin.
Kaikkia kieliä luetaan työelämää varten, kielten opiskelu tuotetaan verovaroin. On sitten eri asia, mihin kielitaitoa itse kukin käyttää.
Hyvä suomi englanti on perussetti kielissä. Niillä pärjää jo pitkälle.
Sen lisäksi valinnaiskielenä vähintään yksi kieli.
Pakkoruotsista on ehdottomasti päästävä eroon niin pian kuin mahdollista.
Näinhän käytännössä on jo.
Ja koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ylivoimaisesti käytetyimmät työelämässä meillä, ei ihme, että juuri niihin panostetaan.
Hyvin tiivistetty.
Hyvä että kielet varhaistettiin.
Jos olet aatellut ryhtyä esim. hoitoalalle, ja jos palkat on Suomessa huonot (kiista käynnissä), niin matka Norjaa on loppujen lopuksi parasta, ja ruotsi kannattaa aloittaa kolmannelta luokalta. Enkusta tarvii siten vain minimit.
Jos taas olet aatellut lukea insinööriksi, niin keskityt vain enkkuun (kolmannelta alkaen), jossa on ihan riittävästi, ja vain sivuavasti ruotsiin, jotta läpäiset, ja jos tarpeen jossain manageroinnissa, on pohjat joista ponnistaa, ja keskityt siihenkin ajan salliessa jo opinnoissa, jos olet kristallipallosta jo nähnyt sen tarpeen itsellesi.
Muinais-Aramean kieli taitaaa olla tärkeä jos tekee diiliä paholaisen kanssa :D
Deal With The3 Devil.
Enkku on keinotekoinen työkieli, jolla ei ole geopoliittista ja kansainvälistä asemaa kuin turistikielenä muutaman sanan verran.
Opinnoissa enkku on hyödytön, ja työelämässä enkku on hyödytön, ja kaikki enkkumaat ovat puolisuljettuja mamuille.
Keskeisintä kielissä on niiden geopoliittisuus, taloudellisuus ja kansainvälisyys, ja siltä osin meillä on venäjä, ruotsi, saksa ja kiina. Enkulla ei ole mitään sijaa tässä pelissä.
Saksassa on miljoonan insinöörin vajaus, ja jos pellekieli ankkua ei olisi asetettu jumalasta seuraavaan asemaan, ei enkku tarvittaisi ollenkaan, vaan kommunikaatiot tapahtuisi kiinaksi tai jopa vain saksaksi - edellytetään USA:laisilta (300M), kun taas kiina on sen verran vaikeampi, koska on kuvakieli lisänä, etteivät he voi edellyttää kiinaa; enkkukin on pitkälle kuvakieli, ja venäjä, että saavat kommunikoida saksaksi, joka luultavasit tullaan loogisesti parhaana valitsemaan.
Kiina säilyy informatiivisena ja turistialueena, kuten Venäjä, ja ruotsikin tarjoaa meille paljon lisää aluetta, jossa itse olemme marginaaleja.
Mitäpä jos hankkisit vähän kokemusta työelämästä yksityisellä sektorilla?
Sielläkö normina on pelkkä PAKKOENGLANTI, vai mitä tarkoitat?
Kyllä yleensä suomeakin on hyvä osata mutta pätevä ihminen voidaan palkata muutenkin.
Jotkut luulevat että google kääntäjä riittää kielitaidoksi töihin.
Hyvä englannin ja suomentaito tarvitaan yleensä sen lisäksi. Eihän sitä globaalissa maailmassa voi millään oppia kaikkien asiakkaiden, työkaverien ja yhteistyökumppanien kieliä. Ilman englantia olisi minunkin pitänyt osata ainakin kymmentä eri kieltä.
Näin on, tämä aktiivillekin tiedoksi.
Kielten osaaminen on aina tärkeää, se ei muutu, vaikka muuten maailma muuttuu.
Opetusministeriö ja kansanedustajat päättää, mitä kieliä tulee lukea.
Jotkut taistelevat tällä palstalla sitä vastaan, että käytettäisiin monipuolisesti kieliä vientikaupassa. Heillä vain englanti on sallittu vientikaupassa.
Tärkeää kertoa nuorillekin.
Tämä kannattaisi aktiivinkin lukea niin ymmärtää miksi kieliä opiskellaan.
Ei niitä kieliä veronmaksajien rahoilla opiskella miten vain.
Opiskelin veronmaksajien rahoilla ruotsia 6 vuotta. En ole tarvinnut sitä mihinkään. Toivottavasti sen aikuiset veronmaksajat ovat olleet tyytyväisiä investointiinsa.
Viisas löytäisi oppimalleen käyttöä, tyhmä ei. Sinun kohdallasi siis meni koko veronmaksajien maksama koulutus hukkaan, pakkoenglannittaja!
No ei mennyt, kyllä englannin ja muun osaamisella on pärjännyt työelämässä ja muutenkin ihan mukavasti. Rationaalinen ihminen hankkii sellaisen työkalun mitä työssä tarvitsee, sen sijaan että hankkisi ensin työkalun ja alkaisi miettiä että mihinkähän sitä voisi käyttää.
Heikosti opittu ruotti tai muu kieli ei ole järkevästi hyödynnettävissä useimpien duunissa. Kielelle on oltava todellinen tarve, joka tarkoittaa yleensä enkkua ja sitten itse valittua, jos sille on myös tarve - milloin se tarve on, niin sitä ei tiedä; se voi tulla jo ammatin ja maan (Suomeen ei kannata jäädä mm. pakkoruottista johtuen) valinnassa murrosiässä, tai sitten myöhemmin ja jopa vasta lähellä eläkeikää, kun on päättänyt minne eläköityy.
Jos halutaan asettaa enkun lisäksi (useille pakko, muttei amisaloilla kaikilla tarvita, esim. jos joku sellainen on pääätänyt muuttaa esim. Kiinaan eikä näe tarvitsevansa enkkua) toinen pakkokieli, niin se on sitten sitä kielivarantoa, jonka opiskelija sitten valitsee yleensä riittämättömin perustein ja opiskelee turhaan. Vain yksi pakkokieli on siten paikallaan, mutta kulttuurihemmot haluaa toki kielirikkautta, ihan muuten vaan, ja kansa joutuu palvelemaan sitä piintymää. Osin sitä varten Suomessa opiskellaan ruotsia, ollen varsinkin vasurien hallusinaatio.
Ruotsissa ja Norjassa ei ole muuta kuin pakkoenkku. Seuraava kieli on vapari, vaikka 30% opiskeleekin myöhemmin saksaa, ja 10% ranskaa. Näyttää kielivaranto siten toimivan itsekseen ilman pakkoakin. teknisillä aloilla, jota vasureiden on vaikea nähdä, keskeistä on enkku, ja muuten keskittyy muuhun kuin kieliin, joka on ihan eri painotus ja hemmot tulee vapauttaa muista kielistä, joka on ollut yleinen linja yleisestikin kolmannen kielen suhteen lukiossa, jossa jokko pitkä matikka tai kolmas kieli, joista sitten oli luettava saksaa mun tapauksessa, ja ruotsia, joita kumpaakaan en enää osaa senkään vajaan vertaa, enkä ole koskaan tarvinnut. Vain enkku sujuu kun ollut tarvekieli jolle on tullut paljon treeniä käytännössä. Muut kielet on täysin turhia, ja jos joku haluaa kommunikoida ruottiksi tai saksaksi, niin omapa ongelmansa, ja nauraisin ulos Suomessa.
Kieliaktiivi kuvittelee, että kieliä luetaan vain arjen tarpeisiin.
Fennomaaneille kielet ovat pelkkä arjen harrastus.
Joidenkin mielestä työnantaja ei saa vaatia mitään kielitaitoa (?).
Aktiivi voisi lukea tämän aloituksen ajatuksella.
Voisi ja pitäisi. Kielten pitäisi olla valinnaisia sen sijaan että on ruotsinkieli joka on niskaamme sälytetty pelkästään kostoksi siitä että ruotsinkieliset joutuvat muiden kielivähemmistöjen tavoin opiskelemaan suomea.
Miksi pidät meteliä ruotsista, mikset valita PAKKOENGLANNISTA?
Mikset pidä englantia jenkkien kostona, vaikka kaikki joutuvat sitä lukemaan?
Siksi, että englannin opettelun vastineeksi olen saanut töitä ja tietysti myös pääsyn angloamerikkalaiseen populäärikulttuuriin. Ruotsin opiskelusta en ole käytännössä hyötynyt mitenkään, en edes ruotsalaisfirmoissa työskennellessäni. Eikä sillä kielellä ymmärrä edes Abbaa, vähäisemmistä ruotsalaisartisteista puhumattakaan!
Tämä pitäisi olla jokaisen kansalaisen tiedossa.
Aktiivi ei tätä ymmärrä.
Vientikauppa tarvitsee eri kielten osaajia, myös ruotsin.
Jotkut mainostavat palstalla jopa tankeroenglantia.
Kieliaktiiville Suomen kilpailukyky ei ole tärkeä asia.
Aktiivi tuntuu kuvittelevan että turistimatkoja varten...
Unohtuu liian usein minä-minä-maailmassa.
Näin on. Ihan selvästi.
Sitä varten koulussa on kielet aineina. Ei turistimatkoja varten.
Ap sitten vaan valitsee saksan enkun sijaan kun siirtyy ekalle luokalle tai viimeistään kolmannelle. Kukaan ei ole puhunut vain harrastusoppimisesta ja kaikki tietää, että ruotsin tilalla tulisi olla vapaasti valittavissa olevan pakollinen Eu-kieli (plus ehkä jokunen muu), joka on linja monessa Eu-maassa paitsi, ettei se ehkä ole pakollinen.
Meillä on käytännössä pakkoenkku, johtuen työelämän tarpeista, ja lisäksi rikollinen ja tarpeeton pakkoruotsi on läpäistävä, joka ei ole läpihuutojuttu korkeakoulutuksessa jos ei saa vapautusta huonon taidon takia - ja jos sitä ei ammatissaan tai ja alueellaan (jossa opiskelee, sikäli merkitystä - enkku on pakollinen mm. pääkaupunkiseudulla, jos sitä ei ole muutettu, vain koska opiskelija vanhempineen asuu kyseisellä alueellla, josta voi olettaa asumisen jatkuvankin siellä) tarvita koulutuksen tai työn vaatimuksissa (virasto, palveluammatti, virkamiesruotsi - ruottalainen ei halua käyttää ylensä hyvää suomeaan Suoemssa, vaan palvelijan huonoa ruottia, josta palvelijan kannattaa pyytää vastuuvapautus seurauksista).
Suomen kielitaito siten rajautuu enkkuun ja ruotsiin, kaikkien (ei-persuja - tai pakkoruotsia vastustavien edustajien äänestämisellä) äänestäneiden päätöksellä. Tämä tarkoittaa rahallisesti osalla aloja Norjaa ja Jenkkejä, ja jenkeissä tarvitaan palvelualoilla jonkin verran espanjaa, vaikka sitä voi opiskella sitten usein myös sielläkin. Enkkumaat ja Skandinavia, siinä on suomalaisen kielialue työpainotteisesti.
Pääidea onkin päästä Suomesta muutenkin, parempaan maahan, tai ainakin paremman tienestin perään ja sitten voi eläköityä halvempaankin riittävän tasokkaaseen maahan, joka näkemys on osa sitä, että tienaa paremmin ja sitten eläköityy joillain aloilla jopa paljon ennen eläkeikää.
Saksan kieli on 100M natiivia EU:ssa, ja toinen 100M opiskellut vieraana kielenä, ja toki järkevämpi valinta kuin ruotsi, mutta johtuen rikollisesta pakkoruotsista, kansan halusta, meillä on sen sijaan tarpeeton rikollinen pakkoruotsi. Saksasta ei ole mitään hyötyä lisukkeena, että sen on oltava enkun korvike, joka onnistuu vain joillain aloilla, esim. jos aikoo putkimieheksi Saksaan.
Ranskan kieli Ranskassa ja lisäkkeenä Kanadassa, jossa se on vain alueellinen pakko ja vain siinä määrin ja vain osalle virkamiehistä, suhteessa ranskalaisiin alueellla, ja on systeemi jonka tulisi vallita Suomessakin ruottin suhteen. Kanadassa pärjää ilman ranskaa, mutta hyvä lisuke.
Jenkeissä espanja, ja painostus sen osaamiseen on suurempi kuin ranskaan Kanadassa, vaikka ilmankin voi pärjätä valitsemalla alansa ja tai osavaltionsa. Mutta aikaa myöten itseopiskeluna ja kursseilla aikuisiässä - jos tietää ajoissa tulevaisuutensa, niin pakkoruotsin tilalle toki espanjaa, ja ehkä sitten eläköityy jonnekin hyvään mestaan espanjalaiseen maailmaan, tai osavaltioon jossa paljon espanjaa, mutta se riippuu mikä terveysvakuutuksen tilanne on siihen aikaan ja jossain. Jenkeissä löytyy tekemistä eläkkelläkin, kun taas jostain muualta ei ehkä yhtä hyvää.
Siinä ne maat ja kielet, pääosin työn osin.
Tärkein unohtunut palstalla.
Kieliin kannattaa satsata jo varhain.
Tärkein unohtunut?
Hyvä muistuttaa tästä.
Kieliaktiivin kannattaisi lukea tämä nyt kerrankin kunnolla.
Aktiivi on hukannut punaisen langan aikapäiviä sitten...!
Aktiivi unohtaa tämän kerran päivässä...