Hei, katsoin tämän kyseisen linkin videon ja hieman kauhistuin kun tajusin että minullahan on nuo kaikki piirteet; https://www.youtube.com/watch?v=ot46-YGUF4Y.
Mua alkoi pelottamaan että olen aina ollut vain autistinen ja kaikki ongelmatkin elämän aikana ovat johtuneet siitä. Kai ympärillä olevat ihmiset olisivat huomanneet? On mua sanottu ainakin oman tieni kulkijaksi ja netissä autistiseksi, mutta olen käsittänyt sen olevan hyvin normaalia nettimaailmassa.
Olen käynyt kyllä psykiatrisilla lääkäreillä ja ovat tehneet diagnooseja, mutta kukaan heistä ei ole mitään autismista ikinä puhuneet. Eivät psykologitkaan. Kai he olisivat ammattilaisina huomanneet? Olen kuitenkin useammalla eri ammattilaisella käynyt.
Pitääkö kaikkea edes diagnosoida? Ja missä menee normaalin ja autistisen raja?
Ahdistavaa.
Mua alkoi pelottamaan että olen aina ollut vain autistinen ja kaikki ongelmatkin elämän aikana ovat johtuneet siitä. Kai ympärillä olevat ihmiset olisivat huomanneet? On mua sanottu ainakin oman tieni kulkijaksi ja netissä autistiseksi, mutta olen käsittänyt sen olevan hyvin normaalia nettimaailmassa.
Olen käynyt kyllä psykiatrisilla lääkäreillä ja ovat tehneet diagnooseja, mutta kukaan heistä ei ole mitään autismista ikinä puhuneet. Eivät psykologitkaan. Kai he olisivat ammattilaisina huomanneet? Olen kuitenkin useammalla eri ammattilaisella käynyt.
Pitääkö kaikkea edes diagnosoida? Ja missä menee normaalin ja autistisen raja?
Ahdistavaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Pitääkö kaikkea edes diagnosoida? Ja missä menee normaalin ja autistisen raja?
Ahdistavaa."
Psykiatrit ja psykologit arvioivat ihmisiä keinotekoisten, itse keksimiensä kriteerien mukaan. On sattuman kauppaa, mihin kuvitteelliseen karsinaan kukin meistä määritellään. Erilaisten ihmistyyppien kirjo on aina ollut olemassa, mutta koskaan aiemmin historiassa ei ihmisiä ole arvosteltu yhtä jyrkästi kuin nykyisin. Psykiatria on suurimmalta osin pseudotiede, jonka tehtävä on kehittelemiensä diagnoosien kautta lisätä lääketeollisuuden myyntiä.
Voi olla mahdollista. Mietin kuitenkin, että jos on henkilö joka on vaikka selvästi ahdistunut ja tuskainen niin eikö ahdistus ole silloin ilmiselvää ja todellista? Eihän se silloin ole mitään keksittyä. Tässäkin hommassa on kuitenkin se, että milloin ahdistus on "sairaudeksi" luokiteltavissa jos edes on.
Olen sitä mieltä, että lääkkeitä tarjotaan liian helposti ratkaisuksi.
Asia on kuitenkin hieman monimutkainen kun ainakin itse olen nähnyt, että lääkkeet ovat joitakin ihmisiä auttaneet.
Mitä mieltä olet; miksi ihmisten luokittelu on nykyään niin yleistä ja mikä sen motiivi voisi olla?
Diagnoosien+kautta+vanhemmat+usein+hakevat+lapsilleen+erityistukea+ja+projisoivat+omia+ongelmiaan+lapsiinsa.+Joskus+kyse+on+lasten+kasvatustaitojen+puutteesta,+joskus+lasten+temperamentista+ja+luonteenpiirteistä+ja+usein+molemmista.+Esimerkiksi+sohvalla+koko+elämänsä+löhönnyt,++about+200+kg+painava+äiti+hankkii+ylivilkkaalle+pikkkulapselleen+ADHD-diagnoosin,+koska+ei+ole+normaalia+juosta+pitkin+seiniä+ja+koheltaa.+Normaalia+on+löhötä+sohvalla+telkkua+katsellen,+pelaten+nettipelejä+ja+juoda+sokerilimuja.++Toisin+kuin+äidillä,+ADHD-lapsella+on+neurologinen+ongelma,+kun+hän+tarvitsee+poikkeavan+paljon+liikuntaa+purkaakseen+energiansa.++Lapsi+ei+käy+koskaan+ulkona,+mihin+psykiatrit+tuskin+kiinnittävät+huomiota,+koska+eihän+se+ole+olennaista.+On+lapsia,+jotka+sopeutuvat+hyvin+istumaan+pienessä+kopissa+koko+elämänsä+ja+sitten+neurologisesti+poikkeavia,+jotka+eivät+sopeudu.++Ongelma+on+yksilön+sopeutumiskyvyssä,+ei+yhteiskunnassa.+