Olen ihmetellyt, että miten kiskot kestävät lämpölaajenemis- ja kutistumisliikettä kun kiskot ovat nykyään yhtä jöötiä? Ei ole liikuntasaumoja. Eikö siinä käy juuri niin, että talvella kiskot katkeavat ja kesällä lenksahtavat kaarelle?
Ennenhän junien pyörät pitivät talvella kolkutusta kun kiskonpätkien väliset saumat olivat suurimmillaan. Mutta nyt - miten ne kestävät?
Ennenhän junien pyörät pitivät talvella kolkutusta kun kiskonpätkien väliset saumat olivat suurimmillaan. Mutta nyt - miten ne kestävät?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiskot pultataan lujasti kiinni betonipölkkyihin jotka upotetaan maahan. Pölkyt ovat niin tiheässä, että kiskon taipuminen niiden välillä on marginaalista.
Entäs kylmän aiheuttama kiskon lyheneminen? Ei kai sitä liikettä voi estää mitenkään? Esim. silloissa ja isommissa rakenteissa on siksi liikuntasaumat. Luulisi kiskon katkeavan jos on liian lujasti kiinnitetty????
Neutraalilämpötilaan eli n 5- 20c välille jolloin ei ole puristus ja vetojännitystä, lisää tietoa löytyy RHK,n sivuilta (RAMO).Liikuntalaitteita käytetään myöskin ratakiskoissa esim. silloilla.
Taipuminen on ehkä marginaalista, mutta sisäiset jännitykset ovat valtavia suomen kaltaisessa suurten lämpövaihtelujen maassa. Käsittääkseni murtuneet betonipölkyt ovat vr:llä arkipäivää. Kumma ettei ole keksitty radanrakennustekniikkaa jossa kiskot pääsevät venymään vapaasti mutta ei silti tarvitse jättää kolkuttavaa rakoa. Kiilamaisia liitoksia tai jotain.
Eiköhän lähinnä ole "alusesta" johtuva, eli miten hyvin pitää suorassa tietyllä matkalla
Nythän voi olla , ja onkin että jo muutaman pölkyn välillä tulee heittoa, ja siihen kun ajetaan kovalla vauhdilla, se lyö joka kerta, ja kun lyöntejä riittävästi rauta murtuu kovan painon alla
Voi katsoakkin miten sujuu, näkee selvästi joillain paikoilla miten vähän taipuu painon alla