Olen tullut siihen tulokseen, että jos on syytä epäillä, ettei väistämisvelvollinen aio väistää, niin:
- itse on velvollinen väistämään törmäyksen välttämiseksi
- ei voi jatkaa samaa suuntaa ja nopeutta, koska se johtaa törmäykseen
- ei voi tietää, onko toinen kuitenkin väistämässä
- täytyy tiedottaa toiselle aikeet selvästi
Siihen on onneksi keino:
Viisi lyhyttä äänimerkkiä on selkeä kysymys toisen aikeista
Jos toinen ei reagoi, niin silloin voi perustellusti olettaa ettei toisella ole muita aikeita kuin jatkaa samalla tavalla.
Sen jälkeen saa ja täytyy itse väistää
Hienous asiassa on se, että viisi merkkiä voi antaa siinä vaiheessa, kun itse ehtii tehdä väistön ajoissa ja turvallisesti.
- itse on velvollinen väistämään törmäyksen välttämiseksi
- ei voi jatkaa samaa suuntaa ja nopeutta, koska se johtaa törmäykseen
- ei voi tietää, onko toinen kuitenkin väistämässä
- täytyy tiedottaa toiselle aikeet selvästi
Siihen on onneksi keino:
Viisi lyhyttä äänimerkkiä on selkeä kysymys toisen aikeista
Jos toinen ei reagoi, niin silloin voi perustellusti olettaa ettei toisella ole muita aikeita kuin jatkaa samalla tavalla.
Sen jälkeen saa ja täytyy itse väistää
Hienous asiassa on se, että viisi merkkiä voi antaa siinä vaiheessa, kun itse ehtii tehdä väistön ajoissa ja turvallisesti.
Vastaukset 115
Vanhimmat
Ei saa kannatusta, vanhat säännöt ovat hyvin mietittyjä, mutta voi sitä torvea töräytellä jos väistäminen tuntuu vaikealta, ei ymmärrä kyllä miksi väistäminen vaikeaa?
Saapas. Vanhojen sääntöjen mukaan tuossa mentiin. Tosin joku tulee kyllä kyselemään mikä vaivaa jos pulpettiveneelläsi alat vilkkaalla väylällä tööttäilemään.
Tuo perustuu voimassaoleviin sääntöihin.
Ei tuossa ole mitään uutta. Viisi lyhyttä äänimerkkiä ei perustu omaan harkintaan vaan siitä määrätään laissa:
d) Kun toistensa näkyvissä olevat alukset lähestyvät toisiaan ja toinen alus jostakin syystä ei käsitä toisen aluksen aikeita tai toimenpiteitä tai on epätietoinen siitä, ryhtyykö toinen alus riittäviin toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämiseksi, epäröivän aluksen on viipymättä ilmaistava epäilynsä antamalla viheltimellään vähintään viisi lyhyttä toisiaan nopeasti seuraavaa ääntä.
Jotkut täällä joko eivät ymmärrä sääntöjä tai sitten väkisin haluavat tehdä asiat vaikeiksi.
Pitää ymmärtää, että meriteiden säännöt on tehty lähinnä laivoja ja avomerta ajatellen. Sitten on ahtaan kulkuväylän säännöt, jossa taas lähtökohtana on joki tai ruopattu kapea "oja".
Veneillä ja saaristossa sääntöjen käyttö on varsin erilaista. Pitää lähteä kokonaisuuksista ja sääntöjen tarkoituksista.
Täällä nostetaan kovasti tuota "pidettävä suuntansa ja nopeutensa". Se on toki avomerellä laivojen välillä perusteltu ja tarkoitus tietysti on se, ettei vaikeuta väistämisvelvollisen tilanteenarviointia ja väistämistä.
Saaristossa väylät kiemurtelevat, on saaria, kiviä ja muita veneitä. Harvoin on mahdollista kovin kauaa pitää suuntaa ja nopeutta. Vaikka olisikin, ei siihen ole mitään tarvetta ellei olla niin lähellä väistämisvelvollista, että se voisi vaikeuttaa väistämistä.
Ei ole pienintäkään ongelmaa ajaa tai purjehtia heinäkuussa Helsingistä Hangon kautta Maarianhaminaan niin, että väistää kaikki kohtaamistilanteet, vaikka toinen olisi kohtaamistilanteessa väistämisvelvollinen. Ei tuolla niin ahdasta ole ja väistäminen ei ole kiellettyä, vaikka siihen ei olisi velvollisuutta.
Älä nyt tee asioita vaikeiksi. Yleissääntönä tuo oli aivan oikein. Harvemmin vaan on niille äänimerkeille tarvetta.
No ei niitä äänimerkkejä todellakaan ehdi antaa kuin laivat. Veneillä koko tilanne on ohi ennen kuin viisi äänimerkkiä on annettu.
Erittäin hyvä yleisohje on välttää kohtaamistilanteet väistämisvelvollisuudestä riippumatta. Siis muuttaa tarpeen mukaan suuntaa tai nopeutta niin, ettei koko kohtaamistilannetta koskaan synny. Ei se ole vaikeaa, matkaa hidastavaa eikä varsinkaan sääntöjen vastaista.
No nyt oli kohtaamistilanteesta kyse. Ne ovat välttämättömiä jos veneilee kesäisin Suomen saaristossa tai rannikolla.
Se ei ole kohtaamistilanne, jos näet 500 m päässä toisen veneen. Jos olet sellaisella etäisyydellä, että toinen kuulee äänimerkkisi ja koet joutuvasi niitä antamaan, on se tilanne jo ohi viiden painalluksen jälkeen.
Se on kohtaamistilanne jos koet kurssimuutoksen tarpeelliseksi. Ääni kantautuu helposti 500 metriä.
500 m matkalla joutuu useinmiten kurssia muuttelemaan vaikkei muista veneistä olisi tietoakaan. Saa olla aikamoinen töötti, että kuuluu 500 m päähän myös moottoriveneiden ohjaamoon tai avo/purjeveneen tuulennsuhinan ohi.
Laivoissa toki sellaisia tööttejä on. Huviveneessä harvemmin.
Tietysti muutenkin voi kääntyillä, mutta kohtaamistilanne voi syntyä jo 500m etäisyydellä tai aikaisemminkin ja silloin se väistö kannattaakin tehdä niin ei tarvitse paljoa säätää. Pituudeltaan vähintään 12 metrin aluksessa on oltava merkinantolaite joka kuuluu vähintään 0,5 merimailia. Aika moni huvivene on nykyään 12m tai yli.
Höh... kyllä minä usein ajan useamman kilometrin kurssia muuttelematta. Eihän 500m siirtymään mene minuuttiakaan.
Niin kuuluu 0,5 mpk tyynessä melko hiljaisen laivan kannella olevaan avoimeen kuuntelupaikkaan. Äänitasokin on annettu eli reilut 62 dBA.
Pulpettiveneessä 4T-koneella tuollainen melutaso on ehkä 4 solmun vauhdissa. Plaanissa on 75-90 dBA.
Jos 62 dBA meluun kuuluu 1000 m, 75 dBA:han kuuluu 200 m ja 90 dBA:han 50 m.
Sitten vielä sisäohjaamoon kuuluu paljon huonommin ja tuulikin heikentää kuuluvuutta.
Niin säädät siellä 500 m päässä tööttäilemättä, vaikka et olisikaan väistämisvelvollinen.
Aivan sama. Äänimerkkejä voi antaa ja niitä annetaan. Tietyissä tilanteissa niitä on annettava. Laskelmistasi unohdit melun ja äänimerkin taajuuskaistat mutta sekin on yhdentekevää koska koskaan ei tiedä onko kukaan kuuntelemassa (kuulosuojaimet korvilla, kuuro tms.)
Samoilla kaistoilla tuo melu ja torvi ovat.
Sitten se ajohytti vaimentaa 20-30 dB ja yleensä ajohytissäkin on melua se 70-80 dBA. Kuinka kauas kuulet autoon moottoritiellä toisen auton töötin tai hälytysajoneuvon? Tai edes liikennevaloissa? Kuuluu nuokin puoli mailia tyynessä melko hiljaiseen avoimeen paikkaan. Auton torven äänenpaine on vain vähän heikompi kuin alle 20 m veneen.
Laivoissa sitten on aivan eri luokan töötit, kun ne voidaan sijoittaa tarpeeksi kauas matkustajista. Sellainen veneessä aiheuttaisi kuulovamman n. 10 m etäisyydelle saakka. Äänenpainetta on se 20-30 dB enemmän, jolloin kuuluu 0,5 mpk myös avoveneeseen tai ajohyttiin.
Kyllä sen tarkkaavainen kuulee. Vaikeampi vaan hahmottaa miltä suunnalta se tulee tai montako äänimerkkiä siinä oli.
12-20 m veneen torvelle vaaditaan vähintään 120 dB (180-450 Hz), tai 115 dB (450--800 Hz) tai 111 dB (800-2100). Nuo vastaavat 110-115 dBA:ta tarkemmista taajuuksista riippuen.
Henkilöauton torvelle vaaditaan 105-118 dBA, mutta se mitataan 2 m päästä eikä 1 m kuten veneen. 1 m päässä ääntä on 6 dB enemmän eli 111-124 dBA.
Henkilöauton torvi on siis voimakkaampi tai vähintään yhtä voimakas kuin 12-20 m veneelle vaadittu torvi.
Jokainen etäisyyden tuplaus pienentää äänenpainetta 6 dB. Siis 115 dBA 1 m päässä on 128 m päässä 73 dBA, 256 m päässä 67 dBA, 512 m päässä 61 dBA ja 1024 m päässä 56 dBA.
Normaali keskustelu on 40-60 dBA. Pulpettiveneessä huudetaan jo ennen liukunopeutta ja hyttiveneessäkin joutuu normaalia kovempaa puhumaan. Jälkimmäiseen siis torven äänenpaine ainakin 20 dB alempi eli alle 100 m päässä sama kuin ulkona kilometrin päässä.
Itsellä on paljon kokemusta lähtösignaalikäytössä käytetyn torven kuuluvuudesta. Se on aika voimakas paineilmatorvi, auton torvea voimakkaampi. Purjeveneen kannelle kuuluu hyvin tuon 0,5 mpk tyynessä, mutta 10 m/s tuulessa niukasti 0,1 mpk. Liukuvaan pulpettiveneeseen ei varmasti kuulu ainakaan 0,1 mpk kauemmaksi.
Mitä pienempi pilli, sitä pienempi äänenpaine joka ei hirmu kauas kanna, mutta korkeampi taajuus joka erottuu taustamelusta.
Mitä suurempi pilli, sitä suurempi äänenpaine, ja matalampi taajuus joka ei niin hyvin erotu mutta kantaa voimakkaana kauas.
Mitä matalampi taajuus, sitä suurempi paatti.
500m on vesillä suhteellisen lyhyt etäisyys.
Puutteellisesti sovelletut teoriat ei aina vastaa todellista tilannetta.
500 m on todella kaukana kahden veneen välillä. Yleensä tuossa vaiheessa ei vielä tiedä minne se toinen on matkalla eli voi kääntyä toiselle väylälle, saaren rantaan tai avoimella vesialueella mennä minne sattuu.
Tietysti Jurmosta Kökariin menevällä väylällä tilanne on toinen, mutta siellä voi sitten kiertää muut veneet vaikka tuon 500 m päästä.
Kesäviikonloppuisin jossain pääkaupunkiseudun sisääntuloväylillä pörräävälle voi 500m tuntua todella kaukaiselta, mutta eihän pääkaupunkilaiset osaa pitää asiallista turvaväliä maanteilläkään. 500m ei ole ollenkaan pitkä etäisyys kun kaksi plaanaavaa venettä tai kaksi rahtialusta lähestyvät toisiaan. Ihan sopiva etäisyys korjata hieman kurssia jos näyttää olevan lähelläkään törmäyskurssia. Ei vielä mikään kiire, mutta ei yhtään liioiteltuakaan.
Jos nopeassa veneessä ehtii tööttäillä, niin samassa ajassa on jo muuttanut omaa kurssiaan niin paljon, että vaara on poistunut. Hitaalla veneellä ei yleensä edes ehdi väistämään kun joku tulee päälle.
Hahhah! Meinaat että hitaalla veneellä tulee yleensä yliajetuksi eikä ehdi ajaa kenenkään päälle. Tuskin!
Ei hitaalla ehdi törmäämään eli nopean keula osaa lähes aina hitaan kylkeen veneiden törmätessä. Tulee ihan nopeuserosta johtuvasta aikaikkunasta.
Ja hitaalla ei ehdi pois alta, jos nopea haluaa päälle ajaa tai ei huomaa väistää.
Eli kun liikenteessä on vain hitaita ei tarvitse tähystää koska törmäyksiä ei voi tapahtua. Sinähän nero olet!
Eihän sitä ole hidas, jos ei muut ole nopeampi.
Eli jos on yksin liikenteessä ei ole hidas, vaan nopea - äärettömän nopea. Hauskoja aivopieruja päästelet.
Jos ei ymmärrä nopeuseron vaikutusta kohtaamistilanteissa, on parempi pysyä maissa.
Hyvä kun sentään sen hoksasit ja pysyt maissa. Minä alle kuuden solmun huippunopeudella väistelen hyvällä menestyksellä nopeampia (myös plaanaavia veneitä) lähes aina kun vesillä liikun.
Sulla on sit ollu tsäkää. Jos joku taliaivo tulee sinua kohti 30 solmua, niin kuudella solmulla et pakoon pääse. Ja sitten kun teet äkkinäisen suunnan muutoksen, tämä taliaivo hoksaakin sinut viime tingassa ja tekee samaan aikaan hätäväistön.... samaan suuntaan kuin sinä, ja krasch! Lööpit loistaa. Ja taas ollaan suomi24-palstalla niin viisaita niin viisaita.
Ei pääse pakoon jos se toinen yrittää päälle, mutta jos se pitää suuntansa on väistäminen helppoa.
Viime tingassa hoksaava ja kääntävä kääntää intuitiivisesti päinvastaiseen suuntaan kuin mihin väistettävä on jo kääntänyt. Pysy maissa ellei hoksottimesi toimi.
Tuurilla ne laivat seilaa mutta minä seilaan taidolla.
Eli tyhmä sääntö, en tykkää?
Voi ei,eihän tämän nyt pitänyt vaikeaa olla,jo 50 veneillyt ilman yhtäkään törmäystä.
Voihan sitä vaikka vetää pakille ja pysähtyä...merellä on kyllä yleensä tilaa ja onko sinne erittäin kapeaan salmeen pakko mennä yhtä aikaa.
Sopu sijaa antaa.
Isot ei ihan heti pysähdy vaikka laittaisi pakkia. Silloin niitä äänimerkkejä kuuluu kilometrien päähän.
Pieni ja nopea onkin hyvin kysyttyä tavaraa.
Tarkotatko, että nopeesti on ajokunnossa vai sitä että ajokunto lähtee nopeesti. Pieni on selvä. Pieni on aina pieni.
Ei pieni voi olla pieni ellei vieressä ole isoa. Kuten ei hidas voi olla hidas ellei vieressä ole nopeaa.
Useimmissa törmäyksissä alukset ovat olleet toistensa näkyvissä riittävän kauan, että kummallakin on ollut mahdollisuus niin halutessaan tehdä riittävä väistöliike.
Törmäykset johtuvat siitä, ettei joko havaita toista tai sitten ei ymmärretä toisen aikeita - tai molempia. Hyvin yleistä on ajatella ettei kumminkaan ehdi tehdä mitään, jos toinen lähtee seuraamaan ja yrittämällä yrittää osua. Rauhan aikana ei ole kuitenkaan yhtään sellaista onnettomuutta kirjattu ja sodan aikanakin ne ovat olleet hyvin harvinaisia.
Äänimerkillä saa mainiosti selville, onko toinen havainnut. Viisi tai useampi äänimerkki lähtee torvesta äänen nopeudella. Jos veneiden kohtaamisnopaus on vaikka 50 km/h, niin 300m päässä olevan veneen etäisyys on edelleen 250m mukaan lukien reaktioaika. Reaktiaikana ehtiikin kuulla pari nopeaa äänimerkkiä lisää. Äänimerkeissä ei tarvitse säästellä, ne ei maksa mitään.
Välimatka veneiden välillä lyhenee 14m sekunnissa, jos itse ei tee mitään. Pienellä käännöksellä saa kurrsit sellaisiksi, ettei ne kohtaa ja helpoin tilanne on, jos kohtaaminen on 90 asteen kulmassa koska sen havaitsee erittäin helposti ja pelkkä nopeuden muutos riittää.
Toki, jos toinen yrittää ajaa päälle vauhdilla, niin se todennäköisesti osuu viimeistään kolmannella tai neljännellä yrittämällä, jos siis on riittävästi nopeampi.
Voi olla lukuisia syitä siihen miksi jokin venekunta toimii kuten toimii. Itse en paljon aikaa ja energiaa uhraa toisten toimien ihmettelemiseen. Kun itse on tilanteen tasalla ja muuttaa tarvittaessa kurssia ja nopeutta niin hyvin pärjää. Muutoksen ei yleensä tarvitse olla edes suuri.
Väistös on osuvampi ilmaus.
Aloittajan kysymys on aiheellinen. Pienveneellä veneiden lähestyessä etuajooikeudellinen vene odottaa ja odottaa väistövelvollisen toimenpidettä. Jos sitä ei kuitenkaan tule, niin mihin suuntaan kannattaa etuajo-oikeudellisen väistää?
Unohtakaa kauppalaivat. Unohtakaa suuret koko tai nopeuserot. Vastaus vain aloitettuun kysymykseen. Ja hei: ei tarvetta puuttua termiin ”etuajo-oikeus”. Tiedän että sitä ei ole vaan on vain väistövelvollisuuksia.
Aloittajan Kysymys mielestäni mitä oleellisin. Näitä tilanteita tulee vastaan aivan liian usein.
Aloittaja ei kysynyt mitään.
Lounaaseen?
Minun mielestäni kun epäilys törmäyksen mahdollisuudesta on olemassa, niin silloin pitäisi toimia. Ja kas, laki sanoo samaa.
Kun mahdollisuus tunnistetaan, väistämiseen riittää erinomaisesti hidastaminen, jos toinen venee tulee yhtään sivusta. Ja kas, niinhän lakikin sanoo - ja sanoo myös siitä, että pitää katsella ympärilleen.
Jos taas suoraa takaa tai edestä, niin homma on paljon helpompi koska kääntyy jompaan kumpaan suuntaan - tai pysähtyäkin saa. Ja taas kerran se lukee myös laissa.
Ja jos ei tiedä, mitä toinen aikoo, niin pilli viheltämään. Ja kyllä, sehän lukee laissa.
Toimenpiteet on lueteltu laissa niin hyvin, että pelkästään lain tuntemisella ja noudattamisella selviää melkein mistä vaan.
Laissa ilmoitetaan miten asiat on riitatilanteissa. Lain soveltaminen käytännössä on usein toinen juttu.
Pienveneiden kohdatessa
- pilliin viheltämisen voi unohtaa, koska loppukohtaus tulee aivan liian nopeasti eikä purjeveneissä yleensä ole tööttiä lähellä
- ongelma syntyy kun vastapuoli ei tunne väistämissääntöjä tai on vain tehnyt inhimillisen erehdyksen
- purjevene ei pysty hidastamaan vauhtiaan vaan ainoastaan kääntymään tuuleen tai tuulen kautta ympäri tulosuuntaansa
Ehdottaisin, että
- vasemmalta tulevaa väistä oikealle, koska on oletettavaa, että väistämisvelvollinen tajutessaan tilanteen väistää sinun perän puolelle
- etuvasemmalta tulevaa on hankala väistää, koska oikealle väistettäessä ajat hänen ajolinjalleen. Väistä tiukassa tilanteessa ajamalla samaan ajolinjaan.
- takavasemmalta tulevaa väistä ajamalla hänen ajolinjaansa
- purjeveneellä väistä moottorivenettä tekemällä venda.
- purjevene - purjevene väistöt pääsäntöisesti vendan kautta ja kovalla huudolla.
Purjevene pystyy hyvinkin hidastamaan päästämällä skuutin irti ja tuulen purjeesta.
Riippuu tuulensuunnasta ja kääntämismahdollisuuksista. Sivutuulessa tai sivumyötäisessä on aikalailla mahdotonta hidastaa merkittävästi purjeita laskematta tai kääntymättä reilusti.
Jarrutus ei onnistu. Pysähtyminen ei onnistu. Hidastaminen onnistuu jos osaa purjehtia (eli liikkuu lähtökohtaisesti hitainta mahdollista nopeammin). Tuulensuunnasta riippumatta.
Ei olekkaan niin helppo homma jos purjeissa kova paine. Rapulukon auki repimiseen menee aikaa yllättävän paljon. Samalla tavalla teoreettinen mahdollisuus kuin pillin hakeminen kannelle tiukassa tilanteessa.
Kovalla myötätuulella aiheutat purjeveneelle vaaratilanteen, jos pakotat sen tekemään väistääkseen jiipin tai peräti spinnujiipin.
Ei siinä mitään rapulukkoja. Etupurjeen skuutti löysälle niin vauhti hidastuu. Ja sulla on vehkeet alimitoitettu ellet saa ison skuuttia paineen alla löysälle. Nyt oli hidastamisesta kyse eikä hätäväistöstä. Isoa ei saa alas kääntymättä tuuleen, se on selvä.
Tietysti hidastaminen onnistuu jossain määrin lähes aina, siksi kirjoitinkin merkittävästi. Tuossa sivu- tai sivumyötäisessä keulapurjeen voi päästää lepattamaan. Isopurje on, varsinkin reippaammalla tuulella, vaikeampi tapaus. Sen päästö kokonaan ulos eli puomi vanttia vasten ei välttämättä juuri vaikuta. Kiristäminen taas johtaa helposti hallinnan menetykseen.
Jos vaikkapa omalla veneelläni purjehdin 7 solmua ko. tapauksessa, ei onnistu hidastaa ainakaan alle 6 solmun purjeita laskematta tai reilusti suuntaa muuttamatta.
Tuollainen tapaus sattui kohdalleni pari vuotta sitten. Salmessa tuli mutkan takaa vastaan vene, joka kylkihinasi proomua. Vei lähes koko leveyden. Tuulta ei ollut onneksi paljoa, joten vauhtia oli vain 6 solmun paikkeilla. Fokan rullasimme pois, mutta vauhdin merkittävä hidastaminen vaati koneen käynnistämisen. Ei vene pysähtynyt ennen proomua, mutta se sai lisäaikaa ja ehti antamaan tilaa. Kovemmassa tuulessa moottorin voima olisi ollut aika mitätön isopurjeeseen verrattuna. Ja koneen käynnistys hehkutuksineen kestää jopa 20 s. Onneksi ko. tapauksessa kone oli puolilämmin ja käynnistyi hehkuttamatta.
Suomenmestaruuksia olen voittanut, joten luulen osaavani purjehtia.
Epäilen kukuäsin purjehtia. Kilpapurjehtija saa veneen kääntymään pennin päällä poijun ympäri ja sinä et keksi mitään tapaa estää törmäystä :D
Mennän otamaan pieni herrasmieskilpailu, haluan katsoa, millä taidoilla nykyään voitetaan suomenmestaruuksia.
Kääntämällä tietysti voi pysähtyä, mutta aina ei ole tilaa kääntyä joko muiden veneiden tai karien takia.
Tuossa kertomassani paikassa on oikeasti kapeaa. Viitasta rantaan 17 m ja kartta ei näytä syvyyskäyriä miten jyrkkä ranta on. Keskellä väylääkin vain reilut 3 m. 2 m syväys ja 11 m pitkä vene ei kyllä käänny tuossa 180 astetta 6 solmun vauhdissa. Tai ainakaan ei tulisi mieleenkään tuota yrittää ja silloin pitäisi ensin olla aivan toisessa laidassa.
Ja sellaiseen tilanteeseen ei ajauduta muualla kuin suljetulla kilparadalla jossa otetaan tietoisia riskejä.
Ainoa muistamani äänimerkki on kolme pitkää joka muistaakseni tarkoittaa käytän konevoimaa taaksepäin. Viestilippuja ja varmaan savumerkkejäkin voi käyttää. Monta kertaa on joutunut muuttamaan kurssia tai nopeutta mutta en ole katsonut sitä ongelmaksi. Taitaa olla enempi asennekysymys.
Minä taas en muista saksankielen lauserakenteesta juuri mitään. En onneksi tarvitse sitä missään. Veneilyyn liittyvät asiat sen sijaan osaa hyvin koska veneilen.
Tota ei kannata sanoa.
Poliisi kysyi enkö nähnyt nopeusrajoitusta, sanoin, että näin mutten muistanut mitä se tarkoittaa.
Ei pelasta sakoilta.
Aika harva veneilijä osaa viestilippujen käytön muutoin kuin juhlaliputuksen yhteydessä.
Joku viisas sanoi ettei lain tuntemattomuus vapauta vastuusta.
Viestiliput ei taida olla laissa.
On niistä mainintoja laissa, ainakin pari pitäsi osata tunnistaa. Veneilyyn liittyviä asioita ne on silti, ja juhlaliputukseenkin moni saa ne väärään järjestykseen.
Laissa ei taida olla muu kuin A-lippu sukeltajien suojana, jos kansallisuuslippuja ei lasketa.
Paniikkiväistöjä ei tarvita, jos noudatetaan hyvää merimiestapaa. Tämä tarkoittaa yhteentörmäyksen vlttämistä kaikin mahdillisin keinoin. Valitaan mahdollisuuksien mukaan avoin reitti. Valitaan kurssi, jossa ei jouduta muiden läheisyyteen. Noudatetaan oikeanpuoleista liikennettä ajosuuntaan nähden. Ei ajeta keskellä väylää. Ahtaissa paikoissa vilkkaassa liikenteessä siirrytään koneajoon. Ei pakoteta ketään väistämään. Vesillä ei ole oikeuksia, vaan velvollisuuksia.
Noh... kaikki änkeää laitaan niin jää keskikaista hyödyntämättä. Sama tuossa ohjeellisen oikeanpuoleisen liikenteen pakonomaisessa noudattamisessa - sotkee liikennettä, eli tilanteen mukaan soveltaen. On vesillä oikeuksia (neljäs pykälä). Hyvää merimiestapaa ei tarvitse noudattaa koska niitä ei ole määritelty. Paniikkiväistöjä ei tarvita, jos noudatetaan lakia. Eikä kone ole pakollinen varuste.
Mene Porkkalan tai Hangon läntiselle selälle sesonkipäivänä, 7 m/s länsituulta. Vastaan tulee 80 luovivaa purjevenettä ja mukana 20 myötäiseen ajavaa tms.. Osalla spinnu, osalla genaakkeeri, osalla gennu spiirattuna. Osa ajaa koneella. Ei siinä auta oikenpuoleiset väylän osat tms. Sulassa sovussa mennään kunnes joku muistaa, tulkitsee, erehtyy väistämissäännössä.
Tälläistä tilannetta varten ehdottelin väistämissääntöjen rikkojan väistämissääntöjä. Suoli24:n tapaan besserwisserit vääntää asiat sitten kuitenkin paalusolmuun. Jos nyt kuitenkin yritetään ihan oikeasti. Millainen hyvä käytäntö sinulla on poikkeustilanteiden klaaramiseen?
Jos kaikki ajavat reunassa jää keskialue nopeammille ohittajille. Autollakin pitäisi ajaa ajaa useampikaistaisella tiellä pääsääntöisesti oikealla. Nopeammat ovittavat vasemmalta. Ei se ole sen vaikeampaa.
Vesillä pärjää yhdellä säädöksellä, joka on vesiliikennelain velvoittavin pykälä: "Yhteentörmäys on pyrittävä vältettämään kaikin mahdillisin kenoin." Muut säädökse ovat niille, jotka eivät ymmärrä mitä tämä tarkoittaa.
Kone ei todellakaan ole pakollinen. Ilman konetta ei saa lähteä edes liikenteeseen, jos ei pysty takaamaan turvallista kulkuaan. Tämäkin on sisäänkirjoitettuna vesiliikennelaissa.
Taatusti ei ole koskaan Porkkalanselällä 80 luovivaa venettä. 8 olisi jo paljon ja nekin olisivat suurimman osan ajasta kaukana väylältä tai ainakin sen keskilinjalta. Ei voi olla vaikeaa välttää noiden kohtaamista!
Eteläinen Airisto ruuhkaviikonloppuna riittää vallan mainiosti. Enemmän purjeveneitä kuin jaksaa laskea ja läjä moottoriveneitä, sekaan vesijettejä, kajakkeja ja hyvässä lykyssä vielä vetorenkaita/vesisuksia tai pari kamikaze leijasurffaajaa. Pari kolme maantielauttaa ja ruotsinlaivat vielä sekaan. Useampi rinnakkainen ja risteävä väylä ja osa vetää omaa reittiään väylän yli. Ei siinä hullukaan aja väylän yli oikeaan oikeaan laitaan palatakseen muutaman mailin jälkeen takaisin oikeaan, eli vasempaan, laitaan jonne oma reitti taittaa. Mennään niin oikealla kuin turvallisinta on, eli tarvittaessa vaikka visusti vasenta laitaa. Tallships racet on oma lukunsa kun väylille änkee vielä laitureita, uimapatjoja ja ties mitä. Harvoin siellä mitään kuitenkaan liikennemääriin nähden sattuu, eli hyvin porukka noin keskimäärin sumplii vaikka osa vetää tuurilla täysiä sekaan. Joka vuosi kuitenkin muutama otsikko, joku on jäänyt alle tai vene on päätynyt metsään/pohjaan.
Oma omasta mielestäni hyvä käytäntö jota kenenkään ei ole pakko omaksua on, ettei jäädä tuleen makaamaan vaan pysytään liikkeessä (erottuu paremmin ja ohjailtavuus säilyy), järkeviä nopeuksia ja vedetään suunnitelmallisesti selkeitä suoria linjoja oli kulkusuunta väylään nähden mikä tahansa (aikomus on helpommin johdateltavissa). Tarvittaessa kartanlukija avuksi eikä ajeta nenä plotterissa/karttavihkossa. Ei säädetä jatkuvasti vaan selkeäsi ja tarpeeseen. Väljemmillä vesillä voi sitten hienosäädellä ja tehdä mailin päästä kahden asteen kurssimuutoksia joilla vältetään kohtaamiset kokonaan. Poikkeustilanteet sävelletään tilanteen mukaan ja toivotaan ettei mikään sääntö unohtunut päätöksenteon hetkellä.
Kylläpä sitä ollaan täällä taas todella huippupurjehtjoita ja vieläkin parempia veneilijöitä.
Toiset eivät osaa mitään. Minä tiedän kaikesta kaiken.
Tiedän senkin ettet sinä osaa purjehtia. Haluan välittömästi myös nähdä sen. Järjestämme heti pikimmiten pienen kisan, jonka tarkoituksena on selvittää, ettet osaa mitään.
Muistelen kuulleeni tämän tyyppistä keskustelua vuosia sitten kun päivän kohokohta oli pääsy hiekkalaatikolle.
Eikö nämä ihmiset (ehkä lapset) huomaa itse, miten naurettavia heidän kommenttinsa todella ovat.
Näinhän se menee, ja tiedät kuka kirjoitti mitä paremmin kuin kirjoittaja itse. Ei hiekkalaatikkoleikit miksikään muutu, lelujen koko ja hinta vaan muuttuu. Lasta pitää ymmärtää, kannustaa ja palkita, ei tietenkään torua, rankaista tai rajoittaa. Minäminäminäminäminä!
Se on sitten sovittu. Hangossa ensi viikonloppuna. Nähdään lauantaina miesten saunan edessä kello 18. ja sovitaan rata ja valitaan molemmat yksi tuomari.
Olen ajellut vain plaanaavalla veneellä Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla, aika paljon kylläkin.
Onhan siellä tilanteita, joissa syntyy vaikutelma, että kohdattavassa veneessä ei oikein keskitytä tähystämiseen. Vaikka olisi väistämisvelvollisuus, mikään ei viittaa siihen, että aikoo väistää.
Mutta koskaan ei ole muodostunut ongelmaksi, kun väistää itse.
Siinäpä se. Plaanaavalla on helpompi väistää ellei vetele kuin reikäpää jotain 70 solmua vanhalla Fjordling HT:llä.
Helppoa se on kaikilla. Nopealla veneellä väistäminen on paljon vaikeampaa kuin hitaalla.
Hitaan saa tekemään täyskäännöksen tai pysähtymään huomattavasti nopeammin kuin plaanaavan.
Molemmat vievät plaanaavalla veneellä paljon enemmän aikaa ja tilaa kuin hitaammalla. Myös reaktioaikana vene kulkee paljon pitemmän matkan.
Mitä suurempi nopeus, sitä vaikeampaa on suunnanmuutos.
Nopealla se on helpompaa koska siihen väistämisvelvollisuutensa unohtaneeseen törppöön saa nopeammin enemmän turvaetäisyyttä mutta vaikeammaksi menee jos itse kaahaa kuin reikäpää. Ketteryys ei sinänsä ole nopeudesta riippuvainen vaan venemallista. Vene pitkällä kölillä ja akselivedolla ei käänny yhtä ketterästi kuin plaanaavarunkoinen perämoottorivene. Jos valitset tilannenopeuden liian korkeaksi ettet ehdi reagoimaan niin se on juuri sitä reikäpäisyyttä.
Ketteryys on merkittävästi kiinni nopeudesta.
Sama vene kääntyy pienemmällä nopeudella ketterämmin riippumatta venemallista. Sen takia satamassa ajetaan hitaasti eikä nopeasti.
Jossain vaiheessa toki nopeuden puute vaikeuttaa kääntymistä, mutta se tapahtuu liukuvarunkoisilla veneillä aikaisemmin kuin uppoumarunkoisilla. Liukuvarunkoinen on siis vaikeampi kääntää kaikissa nopeuksissa.
Höpise vaan kun et mitään tiedä. Hyppää pitkäkölisen akselivetoisen puikkoihin ja selittele sitten miksi liukuvarunkoinen perämoottorivene kääntyy paikallaan mutta sinä et.
Liukuvarunkoinen ei käänny paikallaan paitsi kävelyvauhdilla tuulessa. Silloinkin se kääntyy holtittomasti tuulen vaikutuksesta koska siinä ei ole köliä eikä sivuttaispitoa.
Miten sinulta aina riittääkin noita kommentteja, kysytkö aika joltain viisaammalta ja vastaat täysin päinvastoin?
Käännät siitä peräprutkusta moottorin poikittain ja painat kaasua niin kyllä kääntyy se plaanaavarunkoinen paikallaan mutta pitkäkölinen uppis ei niin tee. Liikaa vauhtia niin se liukuva kääntyy hallitsemattomasti.
Taidat olla se täällä lorviva ammattivänkääjä joka jostain periaatteellisesta syystä on aina eri mieltä ja esittää mielipiteensä universaaleina faktoina.
Oletko tosissasi?
Ketterästi ja helposti näyttää kääntyvän: https://m.youtube.com/watch?v=iW6qobUr1ic
Laitat siitä uppiksesta ruorin tiukkaan käännökseen ja pakin päälle. Kyllä kääntyy.
Kuten huomasit, veneessä ei ole enää ketään, se ei ole optimaalista väistämisen kannalta.
Jos laittaa liukuvan veneen vauhdissa moottorin poikittain, niin veneeseen ei jää ketään ja uskallan väittää, että monet veneet kaatuvat.
Jos sitten puhutaan oikeista veneistä, joita täällä kauheasti pelätään eli iso vene, jolla mennään jopa mopovauhtia, niin sillä ei ole perämoottoria, jonka voisi joku kääntää poikittain. Akseli kun ei taivu siihen.
On säälittävää pomia ominaisuuksia sieltä täältä ja kuvitella, että ne olisivat samaan aikaan yhdessä veneessä :D
Vaikka laitat siihen akselivetoiseen pitkäköliseen uppikseen saman tehoisen perämoottorin niin silti ei käänny yhtä ketterästi kuin tuollainen plaanaava lastu laineilla.
Itsekö keksit esimerkin, vai auttoiko joku?
Jos pistät autolauttaan 2,5 hp perämoottorin, niin se ei liiku mihinkään, mutta uimapatja pyörii kuin hyrrä. Näin tuli todistettua, että...että mielikuvitus on rajaton.
Toisaalta, jos uimapatjaan laitetaan autolautan moottori, se uppoaa ja autolautta kääntyy pennin päällä.
Maailma on ihmeellinen paikka :D
Miten se autolautta muka kääntyy pennin päällä kun sen moottori on siinä uponneessa uimapatjassa? Ei sun hörhöilyille tule loppua. Kyllä se autolautta tarvitsee kaikki moottorinsa ja potkurinsa kääntyäkseen ketterästi. Muuten se tarvii hinaajia.
Miten se uimapatja muka pyörii kuin hyrrä jos pistän autolauttaan 2,5 hp perämoottorin? Ei siitä autolautasta 2,5 hp koneella niin kovia potkurivirtauksia tule. Pistin kerran 130 hp perämoottorin autolauttaan, mutta uimapatja ei sen johdosta liikahtanut mihinkään.
Se on kipparin oma moka jos hyppää vauhdissa kyydistä. "veneeseen ei jää ketään" Höh! https://youtu.be/gLKc_z9f0X0?t=89
Näytä mulle ketterämpi uppis:
https://youtu.be/S0Ue-a8FWho?t=115
juuh!
Plaanaava vene pysähtyy tarvittaessa alle kahdessa runkopituudessa:
https://www.youtube.com/watch?v=L1SZiMJ0vx8&t=29s
Ei tietysti koske todella nopeita veneitä, mutta kyllä nekin nopeasti pysähtyvät, kun vedon ottaa pois, varsinkin ajassa mitattuna.
Purjevene ei pysähdy sen nopeammin. Ajassa menee kauemmin, mutta matkassa samat vajaat kaksi veneenmittaa. Siihen ei riitä vedon poisotto, vaan pitää laittaa pakille.
Kun kaksi erinopeuksista venettä kohtaavat, nopeamman on huomattavasti helpompi väistää. Sille riittää pieni suunnanmuutos, koska se liikkuu paljon pidemmän matkan.
Jos vaikkapa suoraan kohti toisiaan ajavat veneet ovat 200 m päässä toisistaan ja toinen ajaa 25 kn ja toinen 5 kn, kohtuullinen 20 m sivuutusetäisyys vaati nopealta 7 asteen ja hitaalta 31 asteen suunnanmuutoksen, kun toinen ei tee mitään.
100 m päässä toisistaan nopealla riittää vieläkin vain 13 asteen suunnanmuuutos, kun taas se hidas ei enää millään saa 20 m etäisyyttä. Suoraan sivulle ajaen saisi vain 17 m
Suunnan muutos asteina ei kerro sen helppoudesta eikä missään nimessä ratkaise väistämisvelvollisuutta. Hitaampi vene kääntyy aina vähintään yhtä helposti kuin nopeampi ja yleensä helpomminin, onhan sillä köli, joka antaa pitoa.
Jos helppous määräisi väistämisen, niin satamanopeuksilla purjeveneet väistäisivät aina liukuvarunkoisia, niin ei kuitenkaan koskaan tapahdu. Se tietenki johtuu säännöistä. Kukaan ei tiedä sääntöä, jonka mukaan helpommin kääntyvä väistää eikä niihin siksi voi vedota - ei millään nopeudella.
Olisi kuitenkin aika villiä, jos jonain päivänä kuultaisiin oikeussalissa keskustelu, jossa joku sanoo laiminlyöneensä väistämisvelvollisuuden koska laski toisen tarvitsevan kolme astetta pienemmän suunnanvaihdon ja siksi sen olevan väistämisvelvollinen :D
Ei tietenkään ratkaise. Mutta se ratkaisee kykeneekö väistämään vai ei. Väistäminen vaatii myös tiedon mitä pitää tehdä väistääkseen. Sitä tietoa ei moninkertaisesti toista hitaammalla ole kuin varsin myöhään ellei se nopeampi ole laiva, jonka reitti on hyvin ennustettavissa ja jonka kulkua ei saa estää eli ei riitä pelkkä väistäminen.
Siksi käytännössä kahden huviveneen kohtaamisessa suurella nopeuserolla se nopeampi väistää.
Aika monenlaisia liukuvarunkoisia olen ajanut, mutten ole kokenut yhtäkään mitenkää huonommaksi ohjattavuudeltaan kuin purjevene satamanopeuksissa. Satamassa pitää tietysti väistää veneitä, jotka ovat ohjailukyvyltään rajoitettua, mutta niiden tunnistaminen ei ole helppoa.
Vesibussissa olin töissä yhden kesän ja tuli sitä paljon ajettuakin. Ei ollut keulapotkuria. Se oli satamassa varsin rajoitettu. Pakilla kääntyi vain toiseen suuntaan ja hitaassa vauhdissa oli tuulen vietävänä. Monessa purjeveneessä on samaa ongelmaa, mutta lievempänä ja harva on noin pitkä.
Perämoottorilla jotkut purjeveneet ovat varsin huonosti hallittavia. Pakilla voi olla hyvin vaatimaton työntövoima, joka ei riitä edes pitämään venettä paikallaan kovalla tuulella ja eteenpäin pitää kelata reilusti vauhtia, jotta kääntyy vastatuuleen.
Sisäperä- tai perämoottorilla varustettu liukuvarunkoinen on varsin helppo hallittava. Tietysti jos ei osaa, menee vaikeaksi minkä vaan veneen hallinta.
Höpsistä :D
Jos nopeamman pitäisi aina väistää, se lukisi laissa.
Sinä olet se, joka kävi korkeakoulua isän troolarissa ja kokemuksesi veneilystä on täysi nolla. Et hämää ketään.
Lopetan turhan jaarittelun kanssasi.
Kyllä se siellä lukeekin, kun osaa lukea. Se hidas ei tiedä mitä tehdä siinä vaiheessa, kun nopean on jo syytä alkaa väistötoimet vaikka hidas olisi väistämisvelvollinen. Nopean kuskin on ymmärrettävä, ettei hidas voi hetkessä kadota koko vesialueelta, vaikka olisi väistämisvelvollinen. Eikä hidas voi tietää minne nopea on matkalla ja mistä kohtaa tulee ajamaan hitaan lähistöllä vai tuleeko sinne lainkaan.
Laivojenkaan kanssa ei aina ole hitaalla helppoa, sillä saattavat oikoa väyliä, ajaa kokonaan väylän ulkopuolella tai vähintäänkin missä reunassa väylää sattuvat.
Troolarissa olen joskus 40 vuotta sitten kai kerran ollut.
Kun osaa lukea, niin huomaa, ettei siellä luekaan, että nopeamman aina pitäisi väistää. Siellä lukee, että se, jolla on edellytykset väistön toteuttamiseen, on velvollinen väistön tekemään, ellei toinen osapuoli siihen pysty tai muusta syystä sitä tee. Käytännössä nopeammalla on yleensä paremmat edellytykset väistön tekemiseen, mutta siihen ei hitaampi väistämisvelvollinen voi vedota, mikäli myös hitaammalla on edellytykset väistöön olemassa. Kun hitaampi väistämisvelvollinen viivyttelee väistön kanssa riittävästi (eli rikkoo sääntöjä), tulee myös nopeammasta väistämisvelvollinen oli asetelmat mitkä tahansa.
Yksinkertaistettuna: Säännöissä lukee, että nopeamman on aina väistettävä kun hitaampi on tyhmempi. Tyhmyydestä pitäisi sakottaa, mutta näin ei läheskään aina tehdä.
Olet väärässä:
d) Tämä sääntö ei vapauta väistämisvelvollista alusta sen väistämisvelvollisuudesta.
Kannattaisi perehtyä asiaan.
Velvollisuus ei tuo kykyä siihen. Nopeuden puute rajoittaa hyvin paljon väistämiskykyä.
Järki tai älykkyysosamäärä ei tuo meedion kykyjä. Hitaalla ei kertakaikkiaan ole mahdollista tietää mitä pitäisi tehdä väistääkseen ennen kuin reilusti nopeampi on jo kiusallisen lähellä.
Tuo tulee tuosta väistämiskulmaerosta. On mahdotonta mitata sen nopean etenemissuuntaa parin asteen tarkkuudella. Myöskään suuntima ei muutu juuri lainkaan vaikka nopea olisi menossa reilusti edestä tai takaa.
Nopean suunta muuttuu helposti useita asteita, vaikka yrittäisikin ajaa suoraan ja usein ei edes yritä. Suunnanmuutos tekee suuntimittauksesta toimimattoman. Sama pätee AISiin tai ARPAan.
Hidas ei voi siis tietää miten väistää niin, ettei nopea tule liian lähelle. Laivan tapauksessa vastaus on helpohko. Pysyy poissa koko alueelta, josta laiva saattaa mennä. Veneillä tuo alue on paljon laajempi ja veneitä tulee jatkuvasti sieltä täältä. Ei sitä veneiden takia voi häipyä koko kulkukelpoiselta vesialueelta.
En todellakaan ole väärässä etkä osannut perustella miksi olisin. Loppumetreillä kaikki ovat väistämisvelvollisia ja metrimäärä riippuu aluksen ominaisuuksista. Olet aina velvollinen tekemään tarvittavat toimenpiteet yhteentörmäyksen välttämiseksi.
On se vaan kumma, kun en koe väistämistä ongelmaksi hitaalla (huiput 6 solmua) taikka nopealla (huiput 40 solmua) veneellä. Ilmeisesti minulla sitten on meedion kykyjä vaikka en ole ollut siitä tietoinen. Tietysti hitaalla tulee jossain vaiheessa, kun riittävästi viivyttelee, vastaan tilanne jossa väistäminen on mahdotonta tai ainakin helkkarin vaikeaa, mutta sellaiseen tilanteeseen en ole koskaan joutunut. Varmaankin siksi, että muutkin vesillä liikkujat osaavat väistää... taikka sitten on kyse niistä meedion kyvyistäni. 46 vuotta olen vesillä liikkunut eikä yhtään todellista läheltäpiti-tilannetta vaikka riskipaikkoja on tietysti ollut lukemattomia.
Ehkä en vaan ole oppinut, kun omalla veneellä olen vesillä liikkunut vasta 45 vuotta tai siis 46. kausi menossa. Ei minullakaan niitä todellisia läheltäpititilanteita ole ollut kuin kisoissa, joissa on kaksi kolariakin tullut minun ollessa pinnassa. Toisessa ei juuri vahinkoa tullut (toinen oli väistämisvelvollinen) ja toisessa väistämisvelvollinen ajoi vauhdilla perään.
Ikäviltä tuntuvia tilanteita on useita kesässä. Yleensä se nopeampi on väistämisvelvollinen kun lähinnä purjeilla liikun. Todella vaikea on arvioida osuisiko vai ei, jos ei väistäisi. Ja ikävän usein väistää niin myöhään, että olisi jo varsin vaikea itse väistää.
Se nyt on ihan perusmatematiikkaa miten tuollainen suuren nopeuseron kohtaaminen menee. Ehkä tieto lisää tuskaa?
Se on tietenkin niin, että jos ei pysy paikallaan, niin molempian pitää saapua yhtä aikaa samaan pisteeseen. On helppo viilata kurssia ja nopeutta niin, ettei niin tapahdu ilman, että sillä olisi vaikutusta mihinkään muuhun.
Saariston väylät on toinen asia, mutta niillä liikuttaessa kaikilla on silmät auki.
Kun on todella vaikea on arvioida osuisiko vai ei, jos ei väistäisi, kannattaa väistää varmuuden vuoksi. Niin sanotaan säännöissäkin.
Kerrotko vielä miten väistät, jos et mitenkään pysty arvioimaan tuleeko toinen suoraan päälle, meneekö 100 m takaa vai 100 m edestä, jos kumpikaan ei tee mitään? Siis mihin suuntaan käännät tai miten muutat nopeutta ja miten se sitten auttaa väistämisessä?
Tämä vaan on geometriasta tuleva realiteetti, jos nopeuseroa on moninkertaisesti. Homma on tietysti helppo, jos on ylittämässä jotain kapeaa väylää, mutta useissa paikoissa on satojen metrien tila, josta se nopea saattaa mennä tai olla menemättä.
Kun muutat kurssiasi jompaan kumpaan suuntaan, hidastat tai kiihdytät, niin tilanne valkenee. Saat vahvistuksen joko sille, että törmäyskurssilla ollaan, tai että ohi menee. Eka tilanne vaatii jatkotoimenpiteitä, toka ei. Jos se toinen muuttaa kurssiaan arvioit tietysti tilanteen uudelleen, ei niitä kaikkia skenarioita kerralla tarvitse miettiä shakin maailmanmestarin tavoin.
Todetaan aluksi, että olen uusi mukaan tulija.
Sinulle näyttää olevan kovin helppoa tuo väistämisvelvollisen kanssa toimiminen.
Et ilmeisesti noiden kuvailujesi perusteella ole hitaasti purjehtinut.
Ei siinä esim. kolmen solmun nopeudessa ole mitään mahdollisuutta itse luoda mitään tilannetta, jolla voisi määritellä lähestyvän nopeakulkuisen moottoriveneen sivutuutusaikeita tai sivuutuspuolta.
Näin näillä sivuilla vuosia sitten väitteen, että moottoriveneilijät käyttävät purjeveneitä tähtäyskeppeinä.
Nyt kun olen asiaa tarkkaillut, niin alan olla samaa mieltä.
Itsellenikin on kerran sattunut tuollainen selvä tähtäilijä kohdalle.
Kyseessä oli useita maileja pitkä suora ja leveä väyläosuus. Olimme menossa vastatuuleen moottorilla ja aivan väyläalueen reunassa, sillä olen aina kuvitellut, että siellä on turvallisinta kulkea hitaalla veneellä.
Keskikokoinen liukuva flybridge moottorivene oli vielä kaukana horisontissa kun otin sen tarkkailuun.
Kun se sitten tuli sen matkan ulkorajoille, missä täytyy jo aloitella valmistautumaan kohtaamiseen, niin panin merkille, että sillä oli kokoajan ollut keula kohti meitä.
Käänsin oman keulani reippaasti oikealle osoittaakseni, että olin havainnut hänet.
No mitä tekee tämä vastaantulija? Hän kääntää taas kohti meitä.
Siinä vaiheessa totesin gastille, että nyt näyttää tosi oudolta tuo käytös.
Minä käänsin taas kunnolla oikealle mikä vei meidät jo väyläalueen ulkopuolelle.
Yhä uudelleen tuo vastaantulija käänsi kohti.
Siinä oli lähellä matalikosta kertova viitta, jonka taakse käänsin ja totesin gastille, että jos vielä kääntää kohti, niin ei ainakaan osu meihin.
Kun sitten lopulta sivuutimme n. 200m välimatkalla toisiimme n. 2km leveällä väylällä ja me olimme kaukana oikealla väyläalueen ulkopuolella, niin sain lopullisen vahvistuksen tuolle tähtäyskeppiteorialle.
Mainittakoon vielä, se että tuossa vastaan tulleessa n. 10m veneessä oli tummenetut ikkunat ja pressut tiukasti kiinni - ristin sielua ei näkynyt missään.
Onneksi näitä tapauksia ei satu joka reissulla, mutta toivoisin nopeampien veneiden ilmaisevan ohitus- ja sivuutusaikeensa hyvissä ajoin, ettei hitaampien tarvitse jäädä arpomaan kuten jalkapallomaalivahti pilkkutilanteessa.
Onhan se suhtellisen helppoa, mutta onhan niitä jänniä tilanteita ollut. Ennen jännitti enemmän, kunnes oppi lukemaan liikennettä paremmin ja tajusi, että itsekin voi asian hyväksi hyvissä ajoin jotain tehdä. Uskon itsekin, että purjeveneitä pidetään ajoittain tähtäyskeppeinä, mutta niissä tilanteissa se purjevene on sentään havaittu ja fiksummat tähtäilijät ottavat ajoissa uuden kohteen. Joillain moottoriveneilijöillä taitaa lisäksi olla sellainen päähänpinttymä, että samalla vesialueella vastaantuleva olisi aina kohdattava oikealta puolelta vaikka alkutilanteen mukaisilla kursseilla kohtaamisetäisyys olisi satoja metrejä. Ajavat sitten turhia kaarroksia, mutta ajakoot puolestani. Tästä väistämisen problematiikasta on vaan väännetty täällä ummet ja lammet useaan otteeseen, ja jos sen yhteen lauseeseen kiteyttää: Mitään suurempia ongelmia ei ole vaikka kehitys toisten huomioimisessa on mennyt huonompaan suuntaan. (Tämä kehitys koskee koko yhteiskuntaa eikä pelkästään vesiliikennettä.) Ja kyllä, on tullut monestikin lilluttua purjeveneellä alle kolmea solmua ja muutamaan otteeseen on täydessä purjevarustuksessa päräytetty peltigenua päälle että varmasti vältettäisiin törmäys. Liekö sitten Volvo Pentan käynnistyssavut herättänyt moottoriveneilijän väistöön. Tyypillisesti ollaan tuolla menetelmällä väistetty ilman aikataulua liikennöivää lossia ettei tarvitse turhaan jännittää, kun jotkut lossikuskit malttaa odottaa liikkeellelähtöä 15 sekuntia ja toiset ei. (Vaijerilossi on siitä helppo väistettävä, että sen kohdalla tietää tasan tarkkaan minne se on menossa.) Moottoriveneilyn ja purjehtimisen ohella harrastan melontaa ja silloin saa olla monin verroin tarkkaavaisempi kuin purjehtiessa, eikä tiukan paikan tullen edes jaksa ylläpitää sitä huippunopeutta kovinkaan pitkään (eli kannattaa tarkkaan miettiä väistääkö hissuksiin ajoissa vai säästeleekö voimiaan loppumetreille).
Minunkin täytyy tässä tuoda esiin, etten ole aivan aloitteleva veneilijä, sillä aloitin omatoimisen moottoriveneilyn 60- luvun puolivälissä 5hp Firestonella ja opin siinä nopeasti kuinka vesipumpun impelleri vaihdetaan D.
Vuoden 67 kesäkuussa sain ensimmäisen nopeakulkuisen moottoriveneen käyttöoikeuden mummoltani (he asuivat saaressa).
Sillä tulikin poltettua melkeinpä häpeämättömän paljon bensaa - mummoni oli suurin sponsorini.
Mainittakoon, että 14 vuotiaana olin päällikkönä ja ohjaajana melkein 40 M pimeälegillä valaistulla väylällä. Keskinopeus oli n. 20 kn.
Karttana oli sen aikainen vihertävä merikartta. Edes Deccaa ei siihen aikaan osannut kuvitella saavansa koskaan käyttää D.
Minulla on yleensä tapana ilmaista väistämisaikeeni vastaan tulevalle veneelle jo hyvissä ajoin selvällä kurssin muutoksella.
Tarkoitukseni on välttää tarpeettomat lähitilanteet, joissa on aina väärin ymmärryksen mahdollisuus ja siitä seuraava mahdollinen vaaratilanne.
Tuolla selvällä ohjausliikkellä haluan myös saada naapurin tekemään sellaisen suunnanmuutoksen, jotta voin samalla todeta hänen nähneen minut.
Tuo huomaamisen varmistus antaa tunteen, että tässä ollaan samalla ”pihalla” liikkeellä ja sen jälkeen tapahtuvat suunnan muutokset eivät enää ”säikäytä”, vaikka naapuri päättäisi ajaa oman kulkulinjani poikki, tämä siis silloin kun itse olen hitaalla veneellä liikkeellä.
Se mitä minun on vaikea ymmärtää, miksi emme voisi moottoriveneellä ja purjeveneellä koneajossa pysytellä väylän keskilinjan oikealla puolella.
Nykyteknikalla on helppo pysytellä plotteriviivan oikealla puolella ja jos käyttää waypointteja, niin ne pitäisi rakentaa sinne oikealle puolelle siitä keskilinjasta.
Kun näin aidosti noudattaisimme oikean puoleista liikennettä, niin sieltä jäisi monet turhat vaaratilanteita aiheuttavat äkkiväistöt pois.
Tuo edellä mainittu ei tarkoita, etteikö mutkien oikaisua voisi tehdä, jos siinä ei samaan aikaan ole muita tulossa.
Yhteenvetona voisi todeta, että yhteispelillä siellä pärjää hyvin pitkälle. Yritetään pitää se aina mielessä.
Tapahtuipa Röölään mennessä : ajeltiin siinä vaimon kanssa about 16 solmua ja vasemmalta tuli joku Terhi, joka oli varustettu perämoottorilla, äijällä ja n. 6:lla lapsella. Ukolla ei tullut mieleenkään,että väistäisi,mutta sen olin jo havainnut aikaa sitten, joten tottakai kaarsimme ja väistimme. Kysymys vaan kuuluu, miksi äijä tekee noin 6:n lapsen kanssa ?
Jos sulla olisi kuusi lasta, tietäisit.
Niin tietäisin, nimittäin väistämissäännöt,etten vaaranna niitä kuutta lasta. Lasten taakse on turha vetäytyä sössiessään vesillä !!!
Sulla ei ole lapsia
Ensio ja Karpo hokivat aikanaan: Muis - Ta - Kaa - Tur - Val - li - Suus - Vä - Li! Tiet ovat kapeita edelleen mutta vesillä on yleensä tilaa jos ei puhuta kapeimmista salmista ja väylistä. Tilannenopeus on tärkeä myös vesillä. Vaikka kuinka olisi oikeassa niin lopulta on väärässä jos ei ole yrittänyt väistää ja estää onnettomuutta.