Gallup pelkäämisestä

Plääh, Pelkään joitain ötököitä. Thats it.

1 ettei se onnistu (eihän se onnistukaan)
2 alan pitämään toisesta enemmän kuin mistä selviää kolhuitta
3 ei pelota
4

4-> ei pelota

En kyl yhtään mitään, mä haluan vaa eroon tästä tunteesta ja koht se on ohi, tiedän sen! En haluu edes suhdetta en miestä. En haluu sinkkua enkä varattua.

Mitä pelkäät eniten…?

1. parisuhteessa
-satuttamista. Fyysistä ja/tai henkistä

2. Tutustumisessa
-sitä että mies on liian vaativa, tunteeton eikä ymmärrä mun parisuhdehistorian tuomaa varovaisuutta. Entistä avomiestäni kasvattivanhempani arvostelivat liian karskiksi ja kovakouraisesti mua kohtelevaksi joka ei ymmärrä herkän ujon tytön (olin 17-21 vkun ne sitä mulle jutteli) käsittelystä yhtään mitään. Otteet liian kovakouraisia heistä ja he jutteli et pitäiskö
Mun katella joku hellempi otteinen poika itelleni joka tajuaa herkkyyteni perään jotain..

3. Yhteydenotossa
- en mitään

4. Seksissä
-en mitään.
Tai no. Pienenä naisena mulle on harvinaisen selväksi tullu etten paljon pysty tekeen jos joku haluu käydä päälle ja panna väkisin. Mut ei hätää. Mä oon jääräpää ja sellasen kun suututtaa. Taistelen jääräpäisesti vastaan eli turpaan tulee, potkin ja hakkaan kaikella minkä käsiini saan niin kauan kun tajuissani tai mua ei oo niputettu aloileen käsistä ja jaloistani ja silloinkin toimii pää ja se on välkky ja se keksii miten kusettaa miehen irrottaan otteensa kun luulee et nyt oon messis täs jutus ja siinä on paikka ja mun mahis. Eli en oikeestaan pelkää raiskaustakaan, vaikka todellisuuden tiedän et alakynnes mun kokonen nainen on ja pahasti.

Joskus pyysin mun entisen avomiehen joka 172 cm ja jotain 70-75 kg pitään mua maassa paikallani niin etten pysty liikkuun. Halusin tietää pystynkö tekeen mitään jos tositilanne. Joo ei. Hyvin pienet mahdollisuudet oli. En liikahtanu mihinkään kun se piti ranteistani mua paikallaan, koko kehollaan paino mua lattiaa vasten ja lukitsi jaloillaan mun jalat paikalleen. Se oli pelottavan kova jumi. En pystyny tekeen yhtään mitään irrottautuakseni.


5. Yhteisessä asumisessa
- et meen avoliittoon miehen kanssa joka vetää kuralle munkin talouden ja hoitaa mulle maksuhäiriöitä

6. Pelkäätkö tunteidesi sammumista?
-En. Kun rakastun olen vakaa tunteessani. Ainoo mikä sen saa heiluun ja huojuun on toisen uskottomuus ja silloin alan katseleen ns. Aidan toiselle puolen itsekin


7. Pelkäätkö yksin jäämistä?
- en. Tykkään yksin olosta. Se lataa mun akut. Jatkuvassa Muiden seurassa stressikäyrät alkaa nouseen ja musta alkaa tulla ärtynyt. Sinkkuus on ollu mukavas omaa lomaa itsekseni. Parisuhteetkin vie burn outtiin kun täytyy kauheesti yrittää yli omien kykyjen ja voimien

1. En mitään, on täysin luonnollista että nainen ja mies suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä elämää. En koskaan myöskään valitsisi puolisoksi ihmistä johon pelkäisin tunteiden loppuvan. Pelkäisin siinä tapauksessa jos toinen puolisko sairastuisi tai kohtaisi äkillisen poismenon, suru sekä yksin jäämisen pelko olisi valtava.

Suhteen sammumista.

Miehen tulee pelätä yksin sitä kuka voi kadotukseen tuomita, se on Jeesus Kristus. Kaikki pelot Jumala karkoittaa ja poistaa. Hänhän on ne myös valmistanut. Kaiken määrätarkoitukseen. Mutta jos se nainen rakastaa minua, niin mitä hänen kanssaan pelkäisin? Enkä nyt puhu mistään typerästä rakkaudesta vaan todellisesta rakkaudesta. En mitään. Rakkaus karkoittaa pelon. Jos siis hän rakastaa niin kaikki järjestyy. Eikä hän koskaan hylkää minua.

Mitä pelkäät eniten…?

1. parisuhteessa - Isoja ristiriitoja, jotka johtaa eroon..
2. Tutustumisessa - En tiedä, ei tuu mitään mieleen..
3. Yhteydenotossa - Että olen häiriöksi..
4. Seksissä - Lähinnä, ettei tarpeet kohtaa..
5. Yhteisessä asumisessa - Vastuunjaollisia juttuja, toimiiko ne tasapuolisesti..

6. Pelkäätkö tunteidesi sammumista? - En, kun ei mun tunteet sammu herkästi, ellei kaltoinkohdella..
7. Pelkäätkö yksin jäämistä? - En, olen suhteissani ollut aina paljon yksin..

1. Sitä, että ristiriidassa ulkoisen habituksen kanssa. Siisti look, mutta naamalta parin viikon ryyppy putki.
2. Sanat ovat ristiriidassa tekojen tai tehtyjen asioiden kanssa esim. Mulle riitää vain kahvi, kun tilaa laten.
3. Saan pakit viestillä, kun saman voi sanoa päin naamaa. 5. Saan maksuhäiriömerkinnän esim. Asumisen taki ja samalla arki kaatuu kokonaan mum hoidettavaksi.
6. En. Ks. Kohta 5 taakaa sen.
7. En. Olenhan suurimmaksi osaksi aikuisuuttani asunut yksin.

En pelkää mitään koska haluan olla vain kaveri sellaisille ihmisille, jotka olen tuntenut kymmenien vuosien ajan. Pidän sellaisista ihmisistä jotka tunnen jo aika hyvin.

En mitään koska olen varattu

1. parisuhteessa - Etten riitä toiselle omana itsenäni.
2. Tutustumisessa - Sama kuin edellinen ja että löytää itselleen sopivamman.
3. Yhteydenotossa - Tätä en pelkää.
4. Seksissä - Tätäkään en pelkää.
5. Yhteisessä asumisessa - Osaammeko ottaa toistemme tarpeet huomioon ja joustaa.

6. Pelkäätkö tunteidesi sammumista? - En
7. Pelkäätkö yksin jäämistä? - En, mutta pelkään loukatuksi tulemista.

Naiselta miehelle

Tää ei mee aloittajalle vaan yön hereillä taas kerran olleelle röllillemme:

Mitäs meitin rölli pelkää?

Röllinaisiako?

En mitään noista. Mutta mietin, että mitä hän jo oikeasti minusta tietää? Onko hän valmis hyväksymään sen mitä tulee ns, mukana jos niin pitkälle päästään...?? Onhan niitä pelkoja, mutta ne selvitetään nenätysten.

Mitä pelkäät eniten…?

1. Pelkäsin ennen parisuhteessa alitajuisesti hylkäämiseksi tulemista varmaan. Se sai minut etäiseksi ja ottamaan omaa tilaa. Tuon pelon takia olen ollut liiankin joustava, sopeutuva ja vähään tyytyvä. Ehkä ”reikä” omassa päässä alkaa olla nyt parsittu. Suhteen löytäminen ei ole enää tavoitteeni, vaan molemmin puolisiin tunteisiin perustuva rakkaussuhde, jossa on kunnioitusta, samaa aaltopituutta ja arvomaailmaa.

2. Tutustumisessa en pelkää mitään. Tiedän, että jos en kelpaa omana itsenäni, ei suhteella olisi tulevaisuutta.

3. Yhteydenottoa pelkäsin hurjasti, koska tunteeni oli niin syvät ja voimakkaat. Minua pidätteli se, että eroni oli vielä vaiheessa ja moraali esti, mutta silti harkitsin pitkään (~9kk) ennen kuin uskalsin sen tehdä. Pelkäsin, että en kestä ei-vastausta omien suurien tunteiden takia.

4. Seksissä ei ole mitään pelottavaa sinänsä, ihana asia!

5. Yhteisessä asumisessa pelkäisin, että hän ei totu lapsiin tai he eivät totu häneen arjessa. Nyt asuinpaikkoja etäisyys on kai jotain 320km kilsaa ja yhteyttä ei ole, joten tämän asian murehtiminen on turhaa. Jos olisimme pari, hän tuskin ihan heti haluaisi yhdistää elämiä, luulen.

6. En pelkää tunteitteni sammumista. Hän on pysynyt mielessäni niin pitkää, ilman tunteen ruokkimista, joten ei se voisi tapahtua kunnioittavassa suhteessa kovin helposti.

7. Olen omasta päätöksestäni yksin halutessani eron (tai siis ilman miestä, lapset ei mihinkään katoa). Elämä on nyt hyvää. Rakkaus, läheisyyttä, miehen kosketusta ja rakastelua, mutta mielummin yksin kuin rakkaudettomassa tai huonossa suhteessa.