Kantasoluhoito kokemus

Hei. Yritin lähettää sinulle postia, mutta se palautui, onkohan osoite kirjoitettu oikein..?

[email protected]

Sairastuin kesällä 2002 Non hodginin lymfoomaan. Diadnoosi kuulosti ensin varsin pahalta, mutta optimismi voitti. Päätin yhdessä perheeni kanssa, että katsomme päivän kerrallaan mitä tapahtuu. Sain ihastuttavan hoitoryhmän Hyvinkään sairaalassa ja sittemmin Husissa.

Hoidot menivät hyvin eikä niissä tullut kertaakaan takapakkia.

Kunto oli kyllä heikko, mutta sinnittelin. Tuntuu, etten syönyt 1,5 vuoteen muuta kuin mustikkakeittoa ja kaurapuuroa ja ravintolisää.

Kantasolusiirto tehtiin 2003 tammikuussa omilla kantasoluilla.

Olin lihottanut ja treenannut kuntoani kestääkseni tuon vaikean kauden fyysisesti ja ennen kaikkea henkisesti. Valmistauduin todella hyvin.

Kaikki menikin ensin ihan hyvin. Kestin hyvin eristyksessä olon 5 viikkoa pienessä huoneessa.

Hoitoryhmä oli fantastinen ja kannustava. keittiöhenkilökunta yritti parhaansa, että söisin.

Eihän se ruoka maistunut millään.

Sain komblikaatioita joita hoidettiin tehokkaasti!!Keuhkokuumetta, sieniinfektio ja verenmyrkytys. Kaikki saatiin hoidetuksi ja tunsin oloni turvalliseksi hyvässä hoidossa.

Ajattelin kyllä etten ikinä opi enää syömään enkä tunne nälkää tai ruoan tuoksua, mutta eräänä päivän ruoka maistui ja tuoksui taas. Aluksi pieninä annoksina ja sitten normaalisti.

Kuntoutuminen alkoi hitaasti, parista askelesta useampaan ja useampaan...

Nyt olen työelämässä jälleen. Työpaikkani- henkilöstö ja terveydenhoto on ollut lämminhenkistä, tukevaa ja ymmärtävää. Mikä LAHJA.

Perheeni ja ystävieni tuki ja mieheni hyvä hoito ja tsemmpaus oli ja on edelleen sanoin kuvaamattoman ihanaa.

Toivon, että jokainen pääsisi hyvään hoitoon, kantasolusiirtoon tarvittaessa ja saisi hyvän jälkihoidon.

tsemppiä kaikille

Päätimme jo sairauden alussa, että kuuntelen lääkäreitä ja hoitoryhmääni ja osallistun itse hoitooni niin paljon kuin jaksan. En mennyt mukaan mihinkään sairaudella ja hoidoilla spekulointiin.