Lento-onnettomuus Lieksassa 5.6.1939

Tiesittekö, että vanhimpia lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston sivuilta? Tässä eräs järkyttävä tapahtuma:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2007167?page=1

Lisäksi esim. Karjalaisen numerossa 30.12.1939 useat lieksalaisetkin sotilaat toivottavat ”Sieltä jostakin” hyvää uutta vuotta. Nykykäytännöstä poiketen rikos- ja jopa itsemurhauutisissa on nimet heti esillä. (K: Jarmo Turunen)
201029
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Isäukko muisti tuon onnetomuuden vaikka oli silloin reilun kahdeksan vanha. Löytyyköhän Lieksan Lehteä digitoituna? Olisi mukava tarkastaa muutama vanha asia.

Äänestä
  • Itse kävin jokin aika sitten kysymässä Lieksan Lehden konttorilla, että onko heillä aikeita digitoida vanhoja lehtiä. Ei ollut. Täytyy kai vain odotella, että Kansallisarkisto suorittaa työn sitten, kun tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Kirjastolla on kyllä paperisiakin vanhoja lehtiä, mutta ei alusta asti. Lisäksi ainakin kymmenisen vuotta sitten vanhoja lehtiä voi lukea mikrofilmilaitteen avulla. (J. T.)

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itse kävin jokin aika sitten kysymässä Lieksan Lehden konttorilla, että onko heillä aikeita digitoida vanhoja lehtiä. Ei ollut. Täytyy kai vain odotella, että Kansallisarkisto suorittaa työn sitten, kun tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Kirjastolla on kyllä paperisiakin vanhoja lehtiä, mutta ei alusta asti. Lisäksi ainakin kymmenisen vuotta sitten vanhoja lehtiä voi lukea mikrofilmilaitteen avulla. (J. T.)

    Pienillä paikallislehdillä ei ole varaa digitoida omia vanhoja lehtiään. Pelkkä digitointityö maksaa arviolta kymppitonnin.

    Lisäksi lehtitalo joutuu maksamaan tekijänoikeusjärjestö Kopiostolle kertakorvauksen jos se haluaa digitoida omat vanhat lehtensä, tämän lisäksi joka vuosi pitää maksaa lehtien verkossa esillä pitämisestä lisenssimaksu Kopiostolle:
    https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten-kayttajille/lehtiarkistot/

    Äänestä

Siitä oli myös Hesarissa iso juttu, tallainen muistikuva minulla on.

Äänestä
  • lieksanlappu tiijä mittään.vesitaso tippu ennen sottii joelle, siitä o kuvaki.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    lieksanlappu tiijä mittään.vesitaso tippu ennen sottii joelle, siitä o kuvaki.

    ja perkele deutsclandiloilla olj kiitotie märätyslahella

    Äänestä

Mönnin selälle tippui venäläinen lentokone sodassa ja makaa vieläkin järven pohjassa. Paikka on suht hyvin tiedossa mut kukaan ei ole sitä löytänyt.

Äänestä
  • Tuo ei pidä paikkaansa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuo ei pidä paikkaansa.

    Niin mikä ei pidä paikkaansa?

    Äänestä

Voisiko joku kertoa enemmän siitä onnettomuudesta, kiinnostaa kovin.

Äänestä

No tietää sotaa tuollaiset tapahtumat...

Äänestä
  • Noin, puoli vuotta tuosta oli jo täys rähinä. Oikeessa olet.

    Äänestä

Kaarros. Kierrosluku tippui. Teknisen vian tai lentäjän virheen takia???

Äänestä

Wikipedia:
Lieksan lento-onnettomuus 1939

"Lieksan lento-onnettomuus tapahtui 5. kesäkuuta 1939 Lieksassa kun kellukkeilla varustettu Cessna C-145 Airmaster -yleisilmailulentokone OH-YNB syöksyi Pielisjärveen ollessaan palaamassa yleisölennätykseltä. Onnettomuudessa kuoli koneen ohjaaja ja matkustajina olleet kaksi aikuista ja kolme lasta.[1][2][3]

Tehtailija ja maanviljelijä Yrjö Nissisen omistama lentokone oli palaamassa kello 12.30 yleisölennätykseltä kun se laskeutuessaan Lieksanjoen suulle menetti tasapainonsa sakaten loppukaarrossa ja syöksyi noin 50 metrin korkeudesta nokka edellä Pielisjärveen murskautuen lähes täysin ja upoten parin metrin syvyyteen. Onnettomuudessa saivat surmansa koneen ohjaaja ylikersantti Pentti Olavi Ruotanen (s. 1914) ja matkustajina olleet johtaja Antti Kettunen (s. 1897), piiriesimies A. Mikkonen (s. 1899) sekä Mikkosen lapset Anja Tuulikki (s. 1929), Tuomo Juhani (s. 1931) ja Hannu Olavi (s. 1935).[1][2]

Koneen ohjauslaitteissa ja moottorissa ei havaittu onnettomuustutkinnassa vikoja eikä kone myöskään ollut ylikuormitettu. Onnettomuuden pääteltiin johtuneen ohjausvirheestä kun koneen nopeus pieneni loivassa kaarroksessa liikaa ja kone joutui syöksykierteeseen.[4]

Onnettomuuskone oli saapunut Suomeen vastikään Yhdysvalloista ja sitä oli ollut tarkoitus käyttää muun muassa sairaskuljetuksiin, huvilennätyksiin ja tilapäisiin matkustajien kuljetuksiin.[1][5] Nissinen oli hankkinut koneen uutena Karhumäen veljesten välityksellä jotka myös kokosivat koneen Keljossa ja asensivat siihen kellukkeet. Onnettomuudessa kuollut koneen ohjaaja Ruotanen oli Karhumäen oppilas ja sotilaslentäjä. Vakuutusyhtiö Fennia lunasti koneen hylyn jonka Karhumäen veljekset ostivat ja kunnostivat sitten antaen koneelle nimeksi Tähti. Kone myytiin Ruotsiin maaliskuussa 1945 ja siellä se sai tunnuksen SE-ANO. Kone tuhoutui onnettomuudessa Saivartuottarin alueella Ruotsissa 1949, joitakin sen osia on säilynyt Arlandan museokokoelmissa.[6][7]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lieksan_lento-onnettomuus_1939

Äänestä
  • Mikä on tarkka putoamispaikka?

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Mikä on tarkka putoamispaikka?

    AI-yhteenveto Cessna C-145 Airmaster -kone syöksyi Lieksassa Pielisjärveen aivan Lieksanjoen suun tuntumaan. Onnettomuus tapahtui koneen ollessa palaamassa yleisölennätykseltä, kun se menetti tasapainonsa loppukaarrosta ja syöksyi veteen noin 50 metrin korkeudesta.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    AI-yhteenveto Cessna C-145 Airmaster -kone syöksyi Lieksassa Pielisjärveen aivan Lieksanjoen suun tuntumaan. Onnettomuus tapahtui koneen ollessa palaamassa yleisölennätykseltä, kun se menetti tasapainonsa loppukaarrosta ja syöksyi veteen noin 50 metrin korkeudesta.

    Sataman alueelleko?

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Sataman alueelleko?

    Kyllä tuon niin voi ymmärtää... Siinähän on Lieksanjoen suu....

    Äänestä

Ite oon pannu paljaalla lentokoneen romussa

3Äänestä
  • Pannu pajaalla lentokoneen romua ja run....u pankolla niinkö olet?Koska sait naista?Ai että oot kova.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Tiesittekö, että vanhimpia lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston sivuilta? Tässä eräs järkyttävä tapahtuma:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2007167?page=1

Lisäksi esim. Karjalaisen numerossa 30.12.1939 useat lieksalaisetkin sotilaat toivottavat ”Sieltä jostakin” hyvää uutta vuotta. Nykykäytännöstä poiketen rikos- ja jopa itsemurhauutisissa on nimet heti esillä. (K: Jarmo Turunen)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu