Olen hukannut varmaan sisimpäni luulen vähän näin, kun tuntuu ajatuksena että mikä on sitten se ajatus tässä elämässä. Olenko vaan ihan näin vai mitä sitä haluaa ja toivoo kun mikään tie ei tunnu johtavan mihinkään suuntaan. Valitset sitten mitä tahansa niin kaikki tuntuu huonolta tai väärältä suunnalta, umpikujaan menoa. En ole löytänyt sitä oikeaa polkua. Ehkä se on vielä tätä kolmenkympin kriisiä ja ehkä löydän oikean tien vasta viisikymppisenä ja se on kyllä jo aika valitettavaa ellei säälittävää. Se entinen positiivinen minäni on jossain tuolla mutta se on vain löydettävä se lanka johon tarttua ja se on kyllä hukassa. Olen loppuenlopuksi oikeasti aika hirveä ihminen kun tarkemmin ajattelee.
Ikävä parempia aikoja
Anonyymi
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.