Oletko onnellinen vai surullinen tai tunteista turta? Ahdistaako sinua jokin?
Kuinka voit tällaisena syksyisenä ja sateisena päivänä?
Anonyymi
68923
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Joo
Olen voinut paremminkin. Entä sinä aloittaja?
Minä teen vaan minun omaa juttua, enkä oirehdi mistään katharsiksista suon tämän onnen ihan muille
Kiitos kysymyksestä! Tunneihmisenä, siksi käyn täällä palstalla, tunteet kuohuvat tapansa mukaan, aina kun joku pistää tunteet kuohumaan. Syytä en kerro. Näillä mennään vähän aikaa ja sitten tunteet laantuu.
En tunne tänään itseäni erityisen onnelliseksi, mutta en kovin surulliseksikaan.
Uuden alku on jokainen aamu. Jännittävää, kun ei voi aina ennalta tietää, mitä uusi päivä tuo tullessaan !!
Tunnen olevani sinut luonnon kanssa.
Luonto kuten liikkuminen ovat terveellisiä lääkkeitä mielelle, niillä ei ole huonoja sivuvaikutuksia.
Ei mua inhota, kuin tuo vesisade. Voisi sataa aina yöllä, mitä sataa, että ei joutuisi lähtemään kastumaan tonne vesisateeseen. Joskus myös raha-asiat ahdistaa, että mistä saa rahaa ja meneekö rahat poikki, jos ei pysty tekemään jotakin asiaa.
Kyllä ahdistaa
Pitäis vaan saada sisimpänsä asentoon, että kaikki järjestyy
Minulla sama. Hirveän vaikea päästä takaisin ruotuun.
Syksy saapui.
Mieli hypähtelee kuin kolibri pienessä häkissä.
Olen onnellinen. Emäntä lähti ja löysin 100kertaa paremman tilalle. Kaunis vartalo, hellä, kiltti ja mieletöntä seksiä ❤️. Exä oli aika outo ja ryppyinen maustettua ongelmilla eikä edes rakastanut minua. ONNELLINEN 🥰🥰🥰
toivottavasti onnesi kestää..
Väsy, kun eilen riehuin puutarhassa liikaa.
Syksy paras vuodenaika, kirpeä kuulas keli, lehdet kahisee jaloissa, iltalenkillä tähtitaivas ja raikkaaseen ilmaan sekoittuvat piipuista nouseva palavan puun ja lihapatojen tuoksut🍄🍃🍂🍁 Eli ei ahdista syksy, kyllä ne on muut asiat jos ahdistaa.
Suomen normaali sää : 3 kuukautta kylmää,9 kuukautta pirun kylmää.
Syksyihin, keväisin, kesäisin, talvisin ja toukokuisin havainnointiin riittää esimerkiksi se, että on ns paikalla
Työuupumuksesta palautuminen otti viime viikolla takapakkia mutta silti huomasin taas hälytysvalot ja selvitin sen ilman suurempia ongelmia ja taas olen oikealla tiellä. Olen pitkästä aikaa tuntenut onnen tuntemuksia ja otan ne ilosylin vastaan. Kelit on minulle paremmat nyt kuin helteet joten sekin auttaa jaksamaan. Jos joku tarpoo läpi sateen ja tuulen hymyssä suin, se on varmaan minä.
Ei ollut jonikulta tämä
Sateet tuo sieniä
Ootan perjantaita
VILUTTAA. Eiku siis T siihen väliin.
Tsillisti kato vaan, siihen voi oppia sillä Siperia opettaa
Onnellisuus ei oikein ole enää mahdollista.
En muistakaan enää, millaista se on..
Jostain pienestä asiasta voi saada jonkun pienen ilon hetken mutta huonot puolet on niin paljon ylitsepääsemättömiä ettei nillä pienillä hetkillä tee yhtään mitään.
Sama täällä.
Niinkauan, kuin on terveyttä voi sanoa olevansa onnellinen. Kun sairastuu tai näkee vakavasti sairaita ei tule mieleen pankkisaldot, eikä maallinen mammona.
Ennenkään ole elokuussa syksy ollut. Kesäkuussa on usein yhtä kylmä kuin nyt. Kesälomaa tässä vietetään.
Kyl se on ny alkusyksyä ja siltä tuntuu.
Kävellyt happirikkaassa ja tuulisessa kelissä reilu 8 km. Ei ahdista.
Tuttu tunne, ihana tunne!
Voinko vallan hyvin starshine <3
Se on kesä taas mennyt, oli rankempi kuin aiemmin, suruisa joka tavalla. Onnellinen en ole ollut. Enempi turtunut jo, hyväksynyt asioita, kaikki on mennyt niinkuin on mennyt, kaikkeen ei ole voinut itse vaikuttaa. En pystynytkään tekemään asioita mitä oli tarkoitus tehdä, ei ollut voimia. Päivä kerrallaan elämistä, ei mitään isoja odotuksia, eikä haaveita.
Sama fiilis täällä..
Sama tunne. Malttamattomana odotan milloin asiat kääntyisi parempaan suuntaan.
Tsemppiä sulle, toivottavasti asiat rupeais menemään paremmin sun kohdalla. Itse en oikeastaan enää usko ett jotain hyvää tulisi kohdalle, olen niin monet kerrat pettynyt ja elämä pistänyt tosi rankkoja juttuja eteen liian monesti, ei osaa odottaa enää mitään hyvää tai iloistakaan asiaa tulevan eteen. Epäonnistumisia tullut liikaakin ja huonoja tuttavuuksia, jotka ovat saaneet vaan tuntemaan itseni vielä huonommaksi ja mitättömämmäksi kuin oikeasti olen, itsetunto on täysin nollissa muutaman vuoden aikana sattuneiden juttujen takia, tyhmyyksissäni kerjäsin lisää henkisesti turpiin, olisin pärjännyt ilmankin noita kokemuksia, tiennyt olevani muita huonompi, nyt vaan koen olevani oikeastikin kaikista huonoin ja kelpaamattomin ihminen maailmassa. Nyt pitäisi vaan jatkaa eteenpäin, työntää nuo paskat kokemukset kokemukset taakse, on tuota tullut ennenkin paskaa niskaan, ei ollut ensimmäinen kerta. Nyt vaan kuorta vahvemmaksi ettei kukaan pääse enää liian lähelle, kovettaa luonnetta, olla välittämättä liikaa muista paitsi omista läheisistään, ei muutkaan ole piitanneet musta tai mun tunteista, joten miks mun pitäis välittää.
Minua ahdistaa oikeasti.
Ahdistaa työ, yksinäisyys, sateet...
Olen samaa mieltä.
Koitetaan silti jaksaa.
Vaihda työpaikkaa hanki sateenvaro iske mies = profit.
Saat juopon paskan, rentun ja sateenvarjon made in China or North Korea.
Hyvin. Sade sopii mun mielialaan, se on vähän harmaa, mutta kuulas ja mun on hyvä hengittää. Kummallinen tunne, siitä, että kaikki on hyvin ja kaikki järjestyy, vaikka samalla olen surullinen meidän tarinan loppumisesta.
Ihan huippusäätä tänään, lenkkeily on suorastaan taivaallista tällaisinä päivinä. :)
HelleINFERNO, nevöfoget!
Kävin kaupassa vesisateessa ja ei harmittanut ollenkaan. Kun sataa ja tuulee siinä on tunnelmaa. Tietysti myös syksyn väriloisto auringonpaisteessa on todella vaikuttavaa ja energiaa antavaa.
Tällä hetkellä ei kauheasti ahdista, kun mielessä siintää itselle mieluisa työpaikka.
miten sitä jaksaa koko pitkän talven taas.alakulo vaivaa ei voi mitään. se on ikävää.
Kuinka niin? Masennus on hoidettavissa ja terveenä olet teflonia säätä vastaan!
Toki masennus niinkuin moni muu sairaus on hoidettavissa mutta tuleeko oikeasti kuntoon.? Dokumenttia tuli sellaisestakin kun psykiatrit hoitelivat kranaattikammoisia sotilaita. Jokaisella kansalaisella pitäisi olla samat oikeudet nostaa suurta palkkaa pelkästä yrittelystä koska olemme kuulemma tasavalta.
Teen surutyötä. Tämän vuoden teemaksi näyttää muodostuvan luopuminen minulle tärkeistä ihmisistä.
Elämä opettaa kovalla kädellä, mutta sillä tavalla opit menevätkin parhaiten perille. Herkälle se on kuitenkin joskus liikaa. Etsin voimaa ja lujuutta, etten luhistuisi.
Tämä se jaksaa höpöttää!
Suhtaudut hämmentävän kepeästi toisten huoliin ja vakaviin aiheisiin. Mahdatko tuntea lainkaan empatiaa vai onko ihan tuntematon suure?
Älä välitä! Noita "jääpuikkoja" on aina ja joka paikassa. Täällä tarvitaan teflonia niinkuin koko elämässä. Tsemppiä ja jaksamista!
Voimia sulle. Itsellä sama juttu, pitää kasata itseään, saada voimaa ja lujuutta kans lisää ett selviäis seuraavista koettelumuksista. Ettei enää liikaa luottaisi kehenkään, eikä odottaisi mitään ihmeitä tulevaksi. Ei ole uskoa mihinkään ystävyyksiin tai muihinkaan juttuihin, tullut monesti petyttyä, parempi hyväksyä faktat etten mä kelpaa muille vaikka mitä tekisi. Elämä on todellakin opettanut montakin läksyä uudestaan muutaman vuoden sisällä, eiköhän tuo oppi mennyt jo lopullisesti perille. Mun kohdalle ei vaan oltu mitään hyvää tarkoitettu ja that's it.
Kiitos toivotuksista sulle ja myös tuolle edeltävälle. Voimia tosiaankin tarvitaan, välillä kun kyntää niin pohjamudissa. Tefloniksi en ikinä itseäni saa, vaikka niin ehkä pystyisin esittämäänkin. Herkkyys on joiltain osin kuin tarrapaperia kyljessä, siihen tarttuu paljon sellaistakin, mitä ei olisi niin väliksi tarttua. Piilotan sitä puolta paljon, ja harva siitä tietää. Toivon voimia ja jaksamista myös teille muille, kaikille sitä tarvitseville!
Kiitos! Hyvää uutta päivää! Elämä koettelee välillä kovaakin, mutta aika auttaa vähän kerrallaan. Kulunut sanonta, mutta se toimii edelleen, olen huomannut.
Jokaiselle on tarkoitettu hyviä asioita elämässä ja myös erilaisia koettelemuksia ja kärsimyksiä.
Pitää vaan yrittää jaksaa mennä päivä kerrallaan eteenpäin ja uskoa, että elämä kantaa.
Kyllä se elämä jaksaa kantaa raskaiden ja synkkien aikojenkin yli, kun vain jaksaa siihen luottaa. Valoa näkyy aina tunnelin päässä.
Kyllä jos on kilometrien mittainen tunneli niin ei näy valoa vastapäästä.
Nyt tuntuu tuolta, mutta kyllä se valo siellä tunnelin päässä on, vaikkei sitä vielä näy. Luota siihen. Pyydä apua enkeleiltä. Se toimii. Vaikka et uskoisi enkeleihin, kokeile. Ihmeitä tapahtuu.
Surullinen, maassa matalana, onneton ..
Alakuloinen.
Paremmin, kun alkaa näyttää siltä työasiat alkavat järjestyä.
Rakastan sadetta ja pilvisiä päiviä. Hyvin voin siis, ja iloinen olen. 😊
Samoin mulla, äsken oli kyllä matalalla katutasossa maannut sumu mikä kasteli ihan täysin.
Just wonderful ☺️
Ihastumisen seuraukset kantanut näin monen vuoden taakse.
Astuin tänään ulos ovesta hieman surullisena. Pieni kirkkaanvalkoinen höyhen leijui päin.
Syksy maistuu tylylle,nenään haisee vanha rakennusjäte. Risteyksessä taas kerran,en hätäile. Hän näyttää mukavalle,edelleen. Vähän uupunut olo,täytyy järjestää vapaata. Kesä oli lyhyt,emme juurikaan tavanneet.
https://youtu.be/1eZ4RRtj6uw