Ihmettelen oman ht-veneen talvisäilytystä. Pitäisi saada olemattomilla varastotiloilla saada vene pysymään homeettomana.
Miten olisi, jos laittaisi jonkun lämmityksen veneeseen ja jättäisi patjat paikoilleen ja sekä kuomun paikoilleen?
Lämpimästä veneestä sulaisi kuomun päältä lumet pois ja patjat pysyisivät homeettomana?
Olisiko jokin polttoainelämmitin hyvä? Vai onko kenties koko idea ihan susi jo syntyessään?
Miten olisi, jos laittaisi jonkun lämmityksen veneeseen ja jättäisi patjat paikoilleen ja sekä kuomun paikoilleen?
Lämpimästä veneestä sulaisi kuomun päältä lumet pois ja patjat pysyisivät homeettomana?
Olisiko jokin polttoainelämmitin hyvä? Vai onko kenties koko idea ihan susi jo syntyessään?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Käännä vene nurinpäin.
Ideana ihan jännä :)
Jollain pyörityslaitteistolla käännetään vene ylösalaisin ja vaikka metri..kaksi väliä maan pintaan. Tuolleen säilyisi hyvin koko talven :)
Onkohan tätäkin joku kokeillut?
Avoveneet, sanotaanko semmoset alle 120 kg painavat käännetään usein nurin talveksi.
Veikkaan että koneessa menee öljyt väärään paikkaan kun kippaat veneen ympäri.
Kannattaa panostaa kunnolliseen suojaan eli joko naputtelee puutavarasta tai ostaa eslm alumiinirunkoisen. Pressu päälle ja se on siinä. Ja halvimmat pressut jättää kauppaan.
Tärkeää on myös talven aikana käydä katsomassa venettä. Liikaa näkee veneitä joiden pressut ovat hajonneet syysmyräkäs ja samassa tilassa vielä keväällä.
Ideasi on susi.
Ensinnä, kaikki patjat yms. homehtuva materiaali veneestä pois talveksi. Sen jälkeen pese vene mahdollisimman hyvin. Puhtaat pinnat pysyvät homeettomampina kuin likaiset. Jos mahdollista, älä jätä ajopressua paikalleen. Se homehtuu ja lumen panosta voi rikkoontua. Rakenne vaikka puutavarasta laadukkaalle säilytyspressulle teline. Pressu estää veden ja lumen pääsyn veneeseen mutta se tulee asentaa niin että ilma vaihtuu veneessä.
Pysyi homeettomana kun siivosin, poistin ajokuomun, peitin kahdella pressulla ja pidin termostaattiohjatun sähkölämppärin käynnissä ellei ollut kunnon pakkanen. Luukut raollaan ja tyynyt ilmavasti. Matot otin pois. Lumet putsasin välillä harjalla. Ehkä sitten vaan tuurilla jos kerran idea oli susi. Ahkeran puunpolton johdosta oli kansi vähän nokeentunut ja sisälle oli päässyt keväällä siitepölyä, eli siivota sai uudestaan. Eniten pelkäsin, että lämpö houkuttelee sinne hiiriä tms tuholaisia, mutta näin ei käynyt.
Aloittaja ei ilmeisesti meinannut laittaa pressua päälle ollenkaan?
Silloin idea on melko susi.
Kunnon siivouksilla ja oikein laitetulla pressulla säilyy myös ihan hyvin ja lämmittäminen on ihan haaskausta!
Trolli tuo aloitus pa lämppäreineen!
En oikein usko että kangasverhoilut pysyvät etelärannikon talvessa homeettomina ilman aktiivista kosteudenpoistoa tavalla tai toisella. Meillä homehtui purkkarissa vanerit kun tuli huono lumeton talvi, vaikka takana oli monta homeetonta talvisäilytystä samalla menetelmällä.
Aloittaja on yhä ihmeissään tuon HT veneensä talvisäilytyksen kanssa.
Edellisen keskustelun puitteissa hän sai jo kattavat ohjeet kuinka homma toimii.
Mitään muuta järkevää tapaa saada vene pysymään kuivana ja homeettomana talven läpi, ei ole kuin asiallinen suojapressulla peittely ja tekstiilien pois vieminen.
Tuo lämmittäminen vaikuttaa jo lähinnä provoilulta. Millä rahamäärällä mahtaisi talven läpi selvitä?
Luulisin, että lämmitetty talvisäilytyshalli tulisi ainakin saman hintaiseksi - ellei halvemmaksikin.
Kysele noita nykyisin suosittuja pienvaraston vuokrausmahdollisuuksia. Säilytät kuomun ja patjat siellä talven yli ja peität veneen 650 g/m2 pressulla.
Kuten jo moneen kertaan täällä on ohjeistettu peset kaikki pinnat sisältä, jotta homelle ei jää kasvupintaa.
Jos pystyt helposti valvomaan talvehtimista, niin et tarvitse jyrkkiä lappeita, mutta molempiin päihin täytyy jättää pieni tuuletusaukko.
Kuten jo itsekin tuossa aloituksessa totesit, niin tuo lämmittäminen ja oman kuomun jättäminen paikoilleen on tosiaankin ajatuksena täysi susi.
Nämä talvisäilytysmenetelmät ovat vuosien kuluessa hioutuneet kokemusten mukaan kohdalleen, ettei ”uuden” pyörän keksiminen varmaankaan tuo mitään merkittävää uutta tähän perinteeseen.
Masaesbosta
Kiitoksia hyvistä vastauksista :)
Eli tuossa talvisäilytyksessä ei ole oikoteitä.. Patjat sisälle ja ilmava peittely veneelle sekä säännöllinen tarkastelu, että kaikki on kunnossa.
Pihvi tossa varastoinnissa varmaan on, että jos sisusta pääsee ilmankosteudesta/sadevedestä kastumaan syksyllä, niin se homehtuu, koska kaikki pitkään märkänä oleva homehtuu. Syksyllä kastunut sisusta kuivaa sitten varmaan vasta kunnolla keväällä, koska kylmässä kaikki kuivaa huonosti. Lämmittämällä tota kuivamista voidaan nopeuttaa.
Seuraava vaihtoehto olisi säilytys sisällä tai koko homma palveluna.
Naputtelen tämän keskustelun lopputuloksena puusta telineen veneen päälle ja peitän veneen pressulla.
Kiitokset :)
Ei se lämmittäminen mitään provoilua ole, eikä se paljoa maksa. Jos joku kymppi kuukaudessa muutaman kuukauden ajan on liian kova hinta niin ei ole veneilyyn varaa. Vuokrapaikka kylmässä hallissa maksaa paljon enemmän kuin oma piha ja pieni lämppäri. Kun ilma on pidemmän ajan kosteaa (lumeton pitkä sateinen syksy joka mahdollisesti jatkuu kevääseen asti) on hyvinkin tuuletetussa veneessä väkisinkin kosteaa kun tuuletuksessa kostea ilma korvautuu kostealla ja kosteus tiivistyy pintoihin ja imeytyy siitä materiaaleihin lämpötilan vaihdellessa. Lämmittämällä muutaman asteen yli ulkolämpötilan kosteuden tiivistyminen vähenee, pinnat kuivuvat nopeammin ja materiaalit kuivuvat. Pelkkä lämmittäminen ei riitä, ilman pitää myös riittävästi vaihtua. Se on perusfysiikkaa. Kun ulkolämpötila laskee pakkasen puolelle ja sisätilat pysyvät plussan puolella on kuivuminen todella tehokasta ja pakkasen jatkuessa tai kiristyessä voi lämmittämisen lopettaa. Kevätpuolella yleensä aurinko hoitaa lämmittämisen päivisin.
Yhtälailla, jos vene on syksyllä pidempään käyttämättömänä vesillä, käyn välillä käyttämässä veneen lämppäriä koska sisätilat kostuvat aina hiukan, enkä todellakaan rahtaa patjoja ja petivaatteita jokaista venereissua varten veneeseen ja sieltä pois. Vaihtoehtoisesti voi muutaman vuoden kuluttua taistella hometta vastaan kaiken maailman myrkkypesuilla. Niin rohkea en kuitenkaan ole, että käyttäisin veneen lämppäriä talvisäilytyksen aikana.
Lämmitä ihmeessä! Ei se meitä hetkauta.
Kyllä se jotain näytti ärsyttävän. 😄
Miten yksinkertaisilla ikkunoilla ja muutenkin olemattomalla eristyksellä tuo kosteuden tiivistyminen?
Hyvin tiivistyy sisäpinnalle ja valuu pitkin pintoja, mutta lämmöllä ja tuuletuksella se poistuu. Poistuu se aikanaan pelkällä tuuletuksellakin, puolessa vuodessa tai silleen jos huono säkä käy.
Niin jos lämmittää niin tiivistyy? Miten se tiivistyy jos veneessä ja ulkona on sama lämpötila.
Hyvin+on+isännällä+luonnontieteet+hallussa,+hyvä+:)
"Niin rohkea en kuitenkaan ole, että käyttäisin veneen lämppäriä talvisäilytyksen aikana."
Pitäisi olla. Todellisuudessa nimittäin lämmittimille säännöllinen käyttäminen on parasta huoltoa. Ylivoimaisesti. Muutaman kerran viikossa päälle vähintään muutamaksi tunniksi kerrallaan, niin toimii hyvin seuravaankin kauden.
t. Webasto huoltoa 35 vuotta, evp.
Miksi ihmeessä pitää lämmittää? Patjat pois veneestä, pesu ja pressu päälle talvelsi ilmavasti. Keväällä pesu, patjat paikalleen ja vesille. Näin olen tehnyt 20 vuotta, ei hometta. Ei ole kertaakaan tullut edes mieleen lämmittää ht-venettä talven yli….mistä näitä ideoita oikein sikiää?
Vuorokaudessa on lämpötilan vaihteluja.
On on mutta hyvin tuuletetussa eristämättömässä veneessä lt silti sama sisällä ja ulkona. Lämmittämällä vähän saat niitä lt eroja tietysti ihan selkeästi aikaan.
Hyvin yksinkertaistahan se on. Minulla on veneessä aina lämpömittarin lisäksi ilmankosteusmittari ja ulkolämpötilamittari. Niiden perusteella kytken lämppärin päälle. Ajatuksena oli väkertää Raspberryllä ja antureilla automatiikka lämppärin päällekytkennälle, mutta talvi tuli ja talvi meni eikä se lämppärin kulutus sähkölaskussa mitenkään silmään pistänyt. Mittarin olisi tietysti voinut laittaa väliin akateemisesta mielenkiinnosta.
Kas, kun ei diesel Wallas ole 15 vuoteen sellaista huolto-ohjelmaa kaivannut.
Akateemisesta mielenkiinnosta lämmittämisen sähkölaskun voi myös laskea.
Muutaman kertolaskun jälkeen saadaan seuraava tulos. 100 watin lämppäri ympäri vuoden päällä maksaa noin 100 euroa vuodessa.
200 wattia tehoa tommosessa pikkuveneessä nostaa sisälämpötilaa joku 5..10 astetta, mikä taas alentaa kosteutta sisällä niin paljon, että hometta ei tule.
Puoli vuotta tommosta lämmitystä maksaa noin 100 euroa.
T.akaton laskija
Mutta kun ei sitä tarvitse puolta vuotta pitää päällä. Automagiikalla saisi optimoitua kun homeelle otolliset lämpö- ja kosteusolosuhteet on tiedossa.
Ei mullakaan. Pasca wallas pitikin joka toinen vuosi kuskata korjaajalle millon minkäkin vian takia. Sitten kun alkoi mennä piirilevykin vaihtoon vähän väliä niin pistin pascan roskiin. Sen jälkeen on Eberi toiminut nyt ongelmitta jo 9 vuotta.
Ensimmäinen huolto vanhaan vm.85/86 valopetrooli Wallakseen tuli ajankohtaiseksi kun ukkonen kävi kylässä 1996. Piirikortti kärähti. Sai korjattua mutta polttoainepumppuun jäi rytmihäiriö mutta toimi se edelleen kun se vene myytiin 2008. Nykyisen veneen diesel Wallas on vasta pari vuotta ja toimii tietenkin ongelmitta. Edellisestä veneestä tuli about kymmenen vuotta sitten heitettyä laakerivikainen kastunut 70-luvun Wallas 1400 pihalle ja tilalle 1300 joka sekin toimi kuten luvattu.
On Wallas pasca trokareilla kusiset ajat kun kiina poika suoltaa toimivaa lämppäriä markkinat täyteen kymmenesosahinnalla. Hintavedätyksen aika on totisesti loppu.
Savustus on vanha ja toimiva konsti. Joku tuttu savukalayrittäjä auttaa sinua tarvittavan infran hankkimisessa. Tarvitset ehkä fläktin savun levittämiseksi vaikeapääsyisiin paikkkoihin.
Näyttää siltä, ettei näillä tämän päiväisillä ”neuvojilla” ole mitään käsitystä todellisesta elämästä.
Verkkosähköllä lasku on tuntuva ja kondensssivesi tekee jo lätäkön.
Venelämmitimen käyttäminen syö akkua, jota pitää käydä vaihtamassa parin päivän välein. Sellainen käyttö ei kyllä ole mitään ”huoltoa”.
Puhumattakaan valopetroolin tai dieselin raahaamisesta paikalle.
Taitaa nekin maksaa melkoisesti, vaikka ei pakkasilla lämmittäisikään.
Toivottavasti aloittaja on noista 25.8 vastauksista saanut riittävästi tietoa ja osaa toimia asianmukaisesti.
Nämä tämänpäiväiset jorinat ovat nykykielellä sanottuna selvää tuubaa D.
Miten meinaat että lämmittäminen aiheuttaisi kondenssivesilätäkön veneen sisäpuolelle?
Soittele sinä vaan tuubaa lämpimiksesi.
Kuivanapitolämmitys tehdään hyvin pienellä lämmitysteholla. Ei ole tarkoitus pitää veneen sisätiloja lämpimänä, mikä veisi paljon energiaa ja aiheuttaisi kondensoitumista kylmimmissä osissa. Lämpötehoa pidetään hyvin vähän, jolloin lämpötila pysyy pari astetta ulkolämpötilaa korkeammalla. Tähän yhdistetään ilmanvaihto. Painovoimainenkin toimii, jos pohjasta voidaan avata vaikka läpivientejä, mutta esimerkiksi tietokoneen tuuletin on hyvä apu, jos ei ilma muuten kierrä. Koska sisällä oleva ilma on lämpimämpää, se sitoo kosteutta ja ulos puhallettuna vie sen kosteuden pois veneestä.
Tällä systeemillä veneeni pysyi raikkaana vuosia, vaikka pidin kaikki tekstiilit sisällä. Oli helppoa keväällä vain nakata vene veteen ja lähteä reissuun. Nyt ei valitettavasti ole sähköä käytettävissä, joten raahaan kaiken veneestä kotiin talveksi.