Tervetuloa puurolle!

Anonyymi

Nyt on puuro valmista. Laitoin illalla ohraryynipuuron mietoon lämpöön hautumaan sähköuuniin ja se tuoksuu ja maistuu ihanalle. Syön maidon kanssa, pinnalle ripotan sokeria. Maistuis varmaan sullekkin!

15

213

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      No kiitos kiitos, herkkuahan se olisi. Uunipuuroa ei yksineläjän kannata tehdä, pieni annos kuivuu kulhon reunoihin. Teen usein mikrossa kaurapuuroa suoraan lautaselle, ei tule edes kattilan tiskausta. Pikahiutaleista saa puuron kun sekottaa lautaselle ryynien päälle kiehuvaa vettä. Tykkään sellasista annospusseista, joissa on kuivattua marjaa mukana.

    • Kiitos ei. Lapsuuden kaameat aamupuuromuistot ovat kestäneet näihin päiviin saakka. Kaurapuuro ja pistävät akanat, YÖK, lautanen oli syötävä tyhjäksi, pöydässä istutettiin kunnes se oli syöty. Minusta on valokuvakin, kun nukun pää pöydällä lautasen vieressä. Se oli sen ajan kasvatusta, jota en itse seuraavalle sukupolvelle jatkanut. He saivat puuroa vain kun pyysivät sitä.
      Jos tarjoat uuniriisipuuroa, niin kiitos, sitä kyllä mielelläni otan lautasellisen kylmän maidon kanssa, ja hyvin haudutettua ruispuuroa voisilmällä.
      Muut puurot jäävät minulta kattilaan.

    • Anonyymi

      Kyllä maistuu uunipuurot, ja ohrauunipuuroa tein menneellä viikolla. Maidolla useimmin tulee syötyä välillä marjasoppaa kyytipojaksi.
      Kaupoista joutuu oikein etsimään otraryynipussia, sitä ei edes ole kaikissa pääkaupungin liikkeissä, vaikka hyllymetrittäin muita lajikkeita myslejä sekä muroja.

      • Kyllä kannatan uunipuuroja. Ne maistuvat aina. Kuten muutkin pataruuat.
        Eläkeläisellä on aikaa haudutella ruokia uunissa. Minulla on savipata (römertopf), jossa tulee ihanaa ruokaa, mutta se on hidastakin hitaampi, kun se pannaan kylmään uuniin ja haudutetaan tuntikausia. Lopputulos on aina herkullinen.
        Mutta puuroa en ole sellaisessa tehnyt.


      • Makriina kirjoitti:

        Kyllä kannatan uunipuuroja. Ne maistuvat aina. Kuten muutkin pataruuat.
        Eläkeläisellä on aikaa haudutella ruokia uunissa. Minulla on savipata (römertopf), jossa tulee ihanaa ruokaa, mutta se on hidastakin hitaampi, kun se pannaan kylmään uuniin ja haudutetaan tuntikausia. Lopputulos on aina herkullinen.
        Mutta puuroa en ole sellaisessa tehnyt.

        . . . ja ennen kuin ruvetaan ihmettelemään, niin totean, että savipata työnnetään kylmään uuniin ja asetetaan lämpö jonnekin 180 asteeseen, jolloin pata hitaasti lämpenee. Sitä siis ei pidetä kylmässä uunissa tuntikausia. Hehhee, LOL.


      • Onkin ihana herätä puurontuoksuun, lapsuuden leivontapäivän jälkeiseen aamuun kuuluu tuo uuniohrapuuron muisto. Jos puuroa jäi, äiti paistoi siitä viipaleita pannulla voissa ja sokeriripotuksella se oli, jos mahdollista, vieläkin parempaa kuin tuoreeltaan. Kai se kokonaisista ryyneistä oli, kesti kauan kypsyä. Olen silloin tällöin kaupasta ostanut Myllyn paras rikottuja ohrasuurimoita pahvipakkauksessa kaalikääryleiden täytteseen ja keittänyt lopuista puuroa kattilassa. Rikotut ryynit eivät niin kauhean kauan tarvitse aikaa kypsyäkseen. Maitoon keitettynä siitä tulee täyteläistä, ja keitän myös kaurapuuron sekä neljänviljanpuuron joko puolittain tai täysin maitoon.

        Joulusesongin aikaan keitän muutaman kerran riisipuuroa ja aika usein teen välipalaksi vispipuuroa eri marjoista ja mannaryyneistä. Puolukoista, viinimarjoista ja karviaisista saa mukavan kirpsakkaa, mutta joskus laitan sitä myös jälkkäriksi makeammista marjoista, sekoitan vaikka mansikkaa ja mustikkaa. Arkivispipuuroon jätän marjojen kuoret, kyllä ne sähkövatkaimella pilkkoontuvat, mutta hienompaan versioon siivilöin, tulee kuin samettia varsinkin kun kauan vispaa.
        Tuorepuuroakin pähkinöillä ja hedelmäpaloilla höystettynä olen joskus laittanut illalla jäkaappiin valmistumaan, mutta kyllä lämmin perinteinen kaurapuuro aamulla marjojen ja maidon kanssa on luottojuttu.


      • Anonyymi
        Ramoona kirjoitti:

        Onkin ihana herätä puurontuoksuun, lapsuuden leivontapäivän jälkeiseen aamuun kuuluu tuo uuniohrapuuron muisto. Jos puuroa jäi, äiti paistoi siitä viipaleita pannulla voissa ja sokeriripotuksella se oli, jos mahdollista, vieläkin parempaa kuin tuoreeltaan. Kai se kokonaisista ryyneistä oli, kesti kauan kypsyä. Olen silloin tällöin kaupasta ostanut Myllyn paras rikottuja ohrasuurimoita pahvipakkauksessa kaalikääryleiden täytteseen ja keittänyt lopuista puuroa kattilassa. Rikotut ryynit eivät niin kauhean kauan tarvitse aikaa kypsyäkseen. Maitoon keitettynä siitä tulee täyteläistä, ja keitän myös kaurapuuron sekä neljänviljanpuuron joko puolittain tai täysin maitoon.

        Joulusesongin aikaan keitän muutaman kerran riisipuuroa ja aika usein teen välipalaksi vispipuuroa eri marjoista ja mannaryyneistä. Puolukoista, viinimarjoista ja karviaisista saa mukavan kirpsakkaa, mutta joskus laitan sitä myös jälkkäriksi makeammista marjoista, sekoitan vaikka mansikkaa ja mustikkaa. Arkivispipuuroon jätän marjojen kuoret, kyllä ne sähkövatkaimella pilkkoontuvat, mutta hienompaan versioon siivilöin, tulee kuin samettia varsinkin kun kauan vispaa.
        Tuorepuuroakin pähkinöillä ja hedelmäpaloilla höystettynä olen joskus laittanut illalla jäkaappiin valmistumaan, mutta kyllä lämmin perinteinen kaurapuuro aamulla marjojen ja maidon kanssa on luottojuttu.

        Meillä puhuttiin lappapuurosta ja aina se tehtiin puolukoista. Puolukoista ja ruisjauhoista tehtiin minun lapsuudessa uunissa myös pitkään hauduttamalla ”marjamämmiä”, joka imeltyi.
        Eipä ole pitkiin tullut itselle tehtyä, mutta jospa uusista puolukoista. Sitä voi syödä kylmänä monena päivänä.


    • Anonyymi

      Minulle tuli varhaislapsuuden muisto uunissa hausutetusta ohraryynipuurosta. Siinä oli sian kylkisiivua, joka oli sulanut ja puuro oli rasvainen ja himputin hyvää.
      Puurosta ajatus äidin tekemään kalakukkoon. Siihen tuli myös siansiivuja. Muista ihan elävästi miten äiti taiteili niiden siivujen kanssa niin, että kalat jäi sinne muhimaan. Taikinakuoren saumat tasoitteli vedessä kastelluin sormin.
      Lipes väsän puurosta kalakukkoon.

    • Anonyymi

      Aloitan jokaisen päivän puurolla, yleensä teen mikrossa annokseni kaurasta tai neljästä viljasta. Puuroa voi syödä iltaruuaksikin kun on syönyt tukevamman lounaan. Nyt kun sähkö on halventunut, laitan joskus uuniin riisipuuroa hautumaan, siellä se ei pala pohjaan ja on tosi herkkua. Marjapuurojakin laitan melkein viikottain mutta en yleensä vispaa vaan syön lämpimänä ja seuraavana päivänä kylmänä.

    • Anonyymi

      Vispattu puolukkapuuro on ollut kauan herkkuani.

      • Anonyymi

        Nami, minäkin tykkään siitä ja ostan joskus valmiina jos en viitsi keittää.Kaupan Puolukksmehustakin onnistuu eikä tarvitse kuoria siivilöidä.


    • Anonyymi

      Kiitos kutsusta! Tykkään puurosta aina ja tulisin viivana kun tietäisin mihin tulla.
      Ja ihan pelkästään puuron takia. Aiai ja njam njam. Nyt pitää kai ruveta itse valmistelemaan jotain puuroa kun vaan sais kunnon ohjeet?

    • Anonyymi

      Lapsuudessa ja nuoren söin ohratapuuroa. Itse en ole koskaan
      keittänyt. Täytyypä katsoa minkälaisia ryynejä ne nykyään on.
      Riisipuuroja en syö. Puolukkapuuroa syönyt jonkun toisen valmistamana.
      Kaurapuuro ainoa mitä keitän itse ja laitan jääkaappiin josta monta x aamuisin saa syödä. Pikapuuroa marjoilla helppo kun käyttää vedenketintä teehen ja kahviinkin joskus aamulla. Juustoleipä on vaihtoehto puurolle aamulla.
      Muistan myös lapsuudessa ternimaidosta paistetut uunijuustot. Ne oli todellista luomua 1950- 60 luvulla.

      • Anonyymi

        Joulun tietämissä on täällä torilla pakastettua ternimaitoa ja sitä ostan aina.
        Olisihan tuossa lähellä Mustialan lehmä tila, mutta kun ei ole autoa ja en tiedä nykyisin, myykö ne sieltä ternimaitoa.


    • Äiti se tuota uunipuuroa haudutti isossa uunissa leipomisen jatkona.
      Itse tuossa viime viikolla keitin vispipuuroa, kun tuota puolukkaa tuli tänä vuonna reilusti noukittua.
      Usein keittelen luomukaurapuuroa. Se on hyvää ja pehmeää. Voisilmä tai puolukkahilloa ja maitoa kaveriksi tai keitän puolukkakiisseliä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      298
      3259
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      234
      1763
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      91
      1305
    4. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1263
    5. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1168
    6. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      78
      1159
    7. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      51
      1074
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      974
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      46
      916
    10. Etkö ymmärrä että olen turhautunut

      kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?
      Ikävä
      64
      831
    Aihe