En varmaan osaa olla enää luottavainen ja siksi suojaan itseäni automaattisesti. Vähän mietityttää, että kannattaako tällä tavalla leikkiä tulella. Olet arka aihe edelleen. En tiedä tekeekö hyvää nähdä joskus ja sen kaiken muun jäljelle jäävän ajan kaivata. Kipeästi.
Hyvät fiilikset jäi päällimmäiseksi
Anonyymi
664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itken joka kerta kun olemme nähneet. Olo on hycä mutta sattuu epätietoisuus. Leikimme tulella ja pelkäämme palamista. Kertakin riittäisi,mutt en usko että se siihen jäisi.
Mitä siinä sitten enää muuta
https://youtu.be/TbaHVlxO87c
Ei kannata lähteä rikkomaan mitään ellei ole tosissaan
Jännää, miten ihmiset muka tietää toisen tilanteen. En taas ymmärtänyt tuota kummallista ihmisten koodikieltä, että "tulella leikkiminen" olisi automaattisesti jotain pettämäiseen ja sen sellaiseen liittyvää. Aloittajan mielessä ihan vapaa ihminen.
ehkä jonkinlainen hallittu kulotus, josta syntyy jotain uutta, sitä luottamustakin siihen että elämä kantaa yhä
En mä hallitse mun tunteita. Ja miltä se tuntuu, kun toinen sanoo että en ole ollut sellainen rento, kuin hän olisi toivonut. Miten ihmeessä olisin voinut? Ei hän tiedä, kuinka paljon mua on repinyt ja raastanut meidän välinen suhde alusta asti. Yrittäisi nyt edes hiukan ymmärtää. Tää on ollut tavallaan maanpäällistä helvettiä alusta asti. Illuusio jostain, mitä ei kuitenkaan ole. Ainoa mikä tässä on totta, on se että oma sydämeni särkyi. Useampaan otteeseen.