Mitä palveluja odotatte veneseuralta ja missä tärkeysjärjestyksessä. Itselläni menee jotenkin näin:
1) Telakointi ja talvisäilytys
2) Turvallinen laituripaikka
3) Retkisatama(t)
4) Koulutus ja informaatio
1) Telakointi ja talvisäilytys
2) Turvallinen laituripaikka
3) Retkisatama(t)
4) Koulutus ja informaatio
Vastaukset 59
Vanhimmat
Nuo asiat selviävät veneseuran säännöistä.
Ei minkään seuran säännöistä selviä mitä minä seuralta odotan.
Tosi ihailtavaa yhdenmukaisuutta teidän seurassa. Jäsenien mielipiteetkin on yhdenmukaistettu.
1) Retkisatamat
2) Retkisatamat
3) Retkisatamat
4) Junnutoiminta
5) Juhlakomitea
6) Yhteistoiminta muiden seurojen kanssa
7) Sammutinhuolto ja vakuutusalennukset
8) Veneilijöiden edunvalvonta, eli poliittinen lobbaus
9) Koulutus ja informaatio
10) Telakointi
1) Turvallinen satama (eli paikka, jossa jokainen katsoo myös muiden veneiden perään)
2) Retkisatamat
3) Telakointipaikka
1. nokkimisjärjestyksen määrittely
2 nokkimisasteikolle sijoitus
3 niistäminen liittymis-jäsenmaksu-katsastusmaksu ja satamamaksuissa
4 ilmaisorjuuttaminen laiturivartioinnissa
5 alistaminen yhdistyksen kuriin merkinnällä suomenlipussa
6 veemäisyyden ylläpito ja "villi veneilijä" käsitteen siittäminen ja halveeraus omista lähtökohdista
7 kurinalaisuus merillä ja kurinpalautus jos jotain ilmenee vierassatamissa
8 ilmaisorjuuttaminen kaislikon niitossa syksyisin
9 taloudellinen niistäminen joka käänteessä jossa tarvitaan yhdistyksen oma "spesialisti" tai "authorisoitu suorittaja"
10 syyllisyyden, pahan mielen ja olon ymppääminen kaikkeen vesillä olon vapauteen jota koit ennen liittymistä yhdistykseen
Ilmankos et ole missään seurassa kun ei listaamiasi sinun kriteereitä täyttäviä seuroja ole.
Onhan niitä paljonkin ja ainakin osa noista asioista on kaikissa seuroissa.
Ne ovat saman asian kääntöpuolia. Huolenpito on samalla holhousta eikä talkootyö ole vapaaehtoista, jos siihen painostetaan. Moni asia on sellainen, että sekä liikaa että liian vähän on huono juttu.
On ihan luonnollista, että etujen saaja tai vallankäyttäjä kokee molemmat asiat paitsi oikeutetuksi, niin liian vähäiseksi korvaukseksi omasta vaivannäöstään. Jonkun toisen silmissä ne taas ovat epätasa-arvoa. Molemmat ovat tahoillaan oikeassa ja molemmat voivat olla marttyyrejä ihan yhtä perustellusti.
Ei ole harvinaista, että seuratoiminnassa tunteet ja intohimot ovat korkeammalla kuin työelämässä. Kamppailu paikasta auringossa voi olla julmaakin, kun ei ole työsuojelua tai lakeja.
Holhous ei ole huolenpitoa. Talkootyö johon pakotetaan on pakkotyötä eikä talkootyötä. Jne. Seura joka täyttäisi nuo listatut kriteerit olisi laiton.
Asiat koetaan eri tavalla. Kyse ei ole juridiikasta.
Samaan aikaan joku voi pitää talkoita onnistuneena, kun siellä on paljon porukkaa ja toinen voi pitää osallistumista kiristyksenä, joka perustuu ilkeilyyn, nolaamiseen tai venepaikkapeliin.
Molemmat ovat oikeassa.
Eivät taatusti ole molemmat oikeassa jos toinen väittää talkootyötä pakkotyöksi tai orjuuttamiseksi.
Hahhah! Hyvä argumentti oikeudessa. "Olen oikeassa koska kyse ei ole juridiikasta. Saan määritellä asiat ja sanat miten haluan ja olen siksi aina oikeassa." Onnea ja menestystä! Hah!
Näinhän näiden talkoiden kanssa on. Siinä missä osa porukkaa kokee talkoot onnistuneeksi yhdessä tekemiseksi ja kustannusten säästämiseksi, osa kokee asian pakkona asettaa heille toissijaiset asiat omien tärkeiden asioiden edelle. Kaikki eivät talkoissa ole aina hyvillä mielin mukana. Reilua olisi jos talkoisiin osallistumalla saisi vaikka alennusta kerhon maksuista näin jokainen voisi päättää omasta puolestaan osallistuuko vai hyväksyykö korkeammat maksut.
Kuka päättää, mikä mielipide on oikein?
Me emme ole oikeudessa.
Oikeus ei ota käsittelyyn subjektiivisia kokemuksia. Onnea vaan :D
Talkoissa ei ole ongelmaa, jos ne ovat aidosti vapaaehtoisia.
Jos taas niistä saa jotain rahan arvoista etua, kyse on työstä, jonka teettämiseen liittyykin paljon juridikkaa.
Ei tuossa ollut mistään subjektiivisesta kokemuksesta kyse. Orjuuttamisesta päätyy oikeuteen syytettyjen penkille. Se on objektiivinen fakta. Ellet tykkää talkoista, niin sano sitten ettet tykkää talkoista äläkä osallistu. Helppoa. Turha mussuttaa jostain pakkotyöstä tai orjuuttamisesta ellei kyse ole siitä.
Yleensä niistä saa jotain rahan arvoista etua, kuten paremman laituripaikan, paremman saunavuoron, ilmaiset safkat...
Ei puhuta samasta asiasta. Subjektiivinen kokemus on meillä kaikilla oma. Sinäkin luulet olevasi oikeassa.
Tiedän olevani oikeassa. Se on helppo todeta tarkistamalla mitä tuolla ylempänä lukee.
Ei se ole mielipidekysymys. Talkootyö on talkootyötä ja se joka väittää sitä pakkotyöksi tai orjuuttamiseksi on väärässä. Selaile vaikka sanakirjaa hetken niin asia valkenee.
Kyse on kokemisesta. Katso sanakirjasta.
Jos kokee tuolla tavalla, niin suosittelen psykiatrilla käyntiä.
Joku kokee liikennesäännötkin vainoamisena jne. onhan näitä tapauksia.
Varmasti kokee.
Psykiatria ei tarvita siihen, että on omia kokemusia asioista. Sen sijaan, jos niitä ei ole, on aika huolestua. Kaikkein sairaimmat ovat ne, jotka luulevat ettei ole muita tulkintoja kuin hänen omansa, mutta siitähän sinä oletkin varmasti jutellun jo ehdottamasi tahon kanssa.
Olet väärässä.
Ei ole tarvetta, koska en koe negaatioita. Mutta jos koet orjuutusta tms. kerhojen talkoista, niin kyse on sinun omaa elämänlaatua heikentävästä asiasta, johon voi saada apua. Oman itsesi takia psykiatrilla käydään, ei muiden.
Ei siihen mitään omia tulkintoja tarvita. Ihme vänkääjä olet. Tulkintasi mukaan varmaan aurinko nousee illalla ja 2 3=43, etkä mielestäsi ole väärässä, vaan oikeassa aivan kuten hekin jotka tulkitsevat 2 3=67 tai 2 3=-8465.
Ehei, 1 1 on 2, mutta väri voi olla jonkun mielestä kaunis ja toisen mielestä ruma ja kummatkin on tosia.
Sama pätee talkootyöhön. Jonkun mielestä se on kivaa vapaaehtoistyötä, toisen mielestä siihen kiristetään vasten tahtoa.
Ymmärrätkö, että se, mitä väität totuudeksi, on vain sinun subjektiivinen kokemuksesi totuudesta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Subjektiivisuus
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:subjektiivisuus
Heh heh...
Humanistien, filosofien ja psykologien hömpötyksissä kissa voi olla samaan aikaan sekä kuollut että elossa, lantilla kolme puolta (tai vain yksi) ja sinun harhasi sinun ainoa oikea totuus. Oikeasti, todellisuudessa, näin ei ole, eikä orjuuttaminen ole synonyymi talkotyölle, ei lähellekään.
On täysin eri asia olla värisokea eikä erottaa värejä toisistaan, kuin että aistii ne eri tavalla. Valon aallonpituus (eli väri) on kuitenkin objektiivisesti mitattavissa ja absoluuttinen fakta eikä mielipide.
Ei ollut kyse kauneudesta vaan talkootyöstä. Talkootyö on vapaaehtoista, ei tarvitse osallistua ellei miellytä, mutta se ettei se miellytä, ei tee siitä orjatyötä. Se, joka sitä orjatyöksi virheellisesti väittää, ei ole orjatyötä kokenut. Orjatyö on laitonta. Siten, jos talkootyötä orjatyöksi väittävä olisi oikeassa, olisi asiasta tehtävä rikosilmoitus (eikä se ole adisnomistajarikos, vaan ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa jonka tietoon asia tulee).
Talkootyötä voi subjektiivisesti väittää raskaaksi, epämieluisaksi, tylsäksi, kevyeksi, hauskaksi jne., mutta ei orjuuttamiseksi, orjatyöksi tms. Tai ainahan voi väittää, mutta silloin on todistettavasti väärässä, ja ellei sitä hyväksy, on mielenterveydellisistä syistä hoidon tarpeessa hyväksyi sitä itse tai ei.
Minä tein niin,vaikka sinä väität etten voi.
Tosin puhuin pakkotyöstä.
Mitäs nyt, kun sinä et mahda mitään :)
Se on aina häviön merkki kun argumentit loppuu ja yrittää kääntää keskustelun huomion johonkin muuhun. Talkootyöstä, pakkotyöstä ja orjuuttamisesta oli kyse. Kaksi viimeistä ovat käsitteinä lähellä toisiaan, mutta molemmat ovat kaukana ensin mainitusta.
Ihan sekaisin olet päästäsi vertauskuvinesi. Väität, että punainen voi olla jonkun mielestä väri ja toisen mielestä ääni, ja molemmat olisivat oikeassa. Väri voi olla minusta kaunis ja sinusta ruma, se on totta.
Talkootyö voi minusta olla kivaa ja sinusta epämielekästä, se on totta, mutta talkootyöhön ei voi koskaan ketään kiristää vasten tahtoa. Se ei ole mielipide, se on fakta. Jos jonkun voi kiristää töihin vasten tahtoa, ei työ ole talkootyötä. Jos annat toisen suostutella itsesi talkootyöhön vasten tahtoasi on se silti oma valintasi ja päätöksesi, ja täysin oma mokasi jos siihen vasten tahtoasi ryhdyt. Kun menet jotain lupaamaan on sinulla kuitenkin vähintään moraalinen velvoite lupauksesi pitämiseen, mutta edelleenkään ei kyse ole pakkotyöstä vaan omista valinnoistasi.
Talkootyö on verrattavissa luottamustehtävään; moni voi siihen suostutella, mutta kukaan ei voi siihen pakottaa. Ellei ole selkärankaa tuoda omaa tahtotilaansa julki, niin silloin istut taloyhtiön ja erinäisten yhdistyksien hallituksissa muiden palvelijana juosten toisten asioilla talkoosta toiseen. Toiset tykkää siitä, mutta ellet tykkää, niin älä mene. Jos erehdyit menemään niin istut kauden loppuun ja eroat hallituksesta, tai osallistut talkoisiin ensimmäisen ja viimeisen kerran. Ei se urputtamalla parane.
1 1=1 on myös tosi, mutta talkootyöhön ei edelleenkään voi kiristää vasten tahtoa.
Taidat olla pullamössövellihoususukupolvea jolle kaikki pitää tulla valmiiksi tarjoiltuna heti nyt eikä mikään saa maksaa mitään. Silloin kaikki on vapaudenriistoa, pakkotyötä ja epäoikeudenmukaista sortoa. Talkoille on vaihtoehto mutta se maksaa. Hyvin toimiva yhdistys toimii kuin hyvin toimiva yritys mutta nollatulosperiaatteella ja niin että johtoryhmä on hierarkiassa alhaalla aivan kuten politiikassakin. Tehdään itse se mitä osataan ja ostetaan loput alihankkijoilta. Voit tietysti ostaa saman lopputuotteen tai palvelun voittonsa maksimoivalta yritykseltä mutta varaudu maksamaan reippaasti seuran maksuja enemmän.
Ei se ole ainoa. Munkin mielestäni talkootyö on toisinaan varsinainen suolakaivos.
Ymmärrän enemmän kuin tiedostat, mutta en voi auttaa sinua enempää. Ammattilaisen apua tarvitset.
Tuo nyt on vertauskuvallisesti ja kieliopillisesti niin kaukana todellisuudesta ettei jaksa edes yrittää korjata. Aktiviteetti yhtä kuin sijainti... hohhoijaa...
Näemmä ei ylläpitokaan kestänyt totuutta.
Se on kieliopillisesti oikein.
En tiedä, mitä sanaa etsit, mutta se ei ole kielioppi.
Nyt vasta vitsin murjaisit. Ei seuratoiminta ole lakien yläpuolella vaan varsin tarkkaan säädeltyä. Rikosilmoitusta vaan tekemään jos sorretaan ja alistetaan.
Kyllä tarkoitin kielioppia joka tuossa viestissäsi mättää aivopierun lisäksi.
Valitsit tyylilajiksi sarkasmin. Minä käytän mielummin vertauksia ja kielikuvia.
Valitettavasti ne menee ohi oppimattomilta ja niiltä, joita on lyöty tylpällä esineellä otsaan.
Mikä kielioppivirhe siinä sinun oppimasi perusteella on?
Munkin mielestä...
Tosi huonosti niitä käytät. Ei ne mene ohi, mutta aivopieruja ne on.
Ei ole kielioppivirhe. Se on puhekieltä.
Siellä on kuitenkin kielioppivirhe ihan ensimmäisessä lauseessa:
En häpeä verbaalia lahjojani.
Pitäisi olla joko verbaalia lahjaani tai verbaaleja lahjojani.
Että se siitä sinun osaamisestasi sitten :D
Väärässä olet. Munkin mielestä olisi oikein (jos munkki olisi jotain mieltä), mutta munkin mielestäni on väärin. Puhekieli vilisee kielioppivirheitä. Verbaalia lahjojani on toinen virhe, mutta se on toisessa viestissä jonka kielioppivirhettä en kommentoinut. Revi siitä.
Et ole sitten kouluja käynyt.
Väärässä olet taas.
1) laituripaikka
2) talvisäilytyspaikka
3) retkisatama
4) mukavia tyyppejä
5) edulliset maksut
1) Kiva laituripaikka sähköllä, vedellä ja maisemilla
2) Hyvät kaverit
3) Retkisatama
Telakoint ym palvelut tulee kaupalliselta toimijalta joten ne ei ole tällä listalla
Olet väärässä.
Missähän sinä mahdat olla. Taitaa olla näppäimistölle pääsy rajoitettua kun et ehdi paria sanaa enempää skrivaamaan.
En ole. En halua änkyröiden kanssa samaan porukkaan.
Kolmisen kymmentä vuotta sitten liityin pursiseuraan ihan venepaikan pakosta. Kovat oli odotukset yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Mitään opastus tai koulutustoimintaa ei ollut. Oma vene paras vene mentaliteettia ja katsastaja tärkeili jostain epäoleellisista asioista. Kaikenmaailman paskatalkoita oli joissa suurin osa ei tehnyt mitään. Lisäksi oli vartiovuorot joita kaikki eivät hoitaneet eikä mitään sanktioita tullut. Parasta antia oli ehkä se että näki miten asioita ei ainakaan pidä tehdä. Paljon hyviä juttuja jäi kerrottavaks toisten toilailuistai sekä muutama ystävyys joita arvostan yli kaiken. Muutaman mutkan kautta elämä on kuljettanut eri suuntiin ja nykyään on omat veneet omassa rannassa. Ikkunasta näkee ovatko paikoillaan ja päivittäin tulee käytyä rannassa. Itse en seuroja enää kaipaa koska olen kilpailutkin lopettanut mutta toivon että panostavat toimintaansa eivätkä ole vain herrakerhoja.
No jos kaikki muutkin, kuten sinäkin, liityitte vain venepaikan saadaksenne, niin ei kai siinä kukaan aidosti mitään yhteisöllisyyttä kaipaa? Silloin meininki on juuri tuota, eikä muuta.
Saitte kuitenkin venepaikan, kuten halusitte. Ole siis tyytyväinen.
Minulla päinvastainen kokemus. Ennen oli vene kaupungin paikalla, kun en kokenut tarvitsevani seuroilta mitään. Sittemmin muutin ja oli tarve venepaikalle sijainnilla, jossa oli tarjolla vain pursiseurojen paikkoja. Niinpä liityin seuraan.
Olen ollut erittäin tyytyväinen ja nyt ajattelen olleeni hölmö, kun niin pitkään pysyttelin erossa. Mitä sain lisää kun liityin:
- seuran upeat saaret saunoineen
- veneelle paikka, jossa joku aina vähän katsoo perään, vaikka itse olisin kauan poissa
- sataman fasiliteetit (vedet ja sähköt laiturilla, septi-imuri, vessat, suihkut)
- mukavaa porukkaa (oli sitä toki kaupungin laiturissakin)
Kyllä tärkeintä on juhannuksen reilut kuohuviini tarjoilut ja bändi sekä hyvä ruoka pikkujouluissa.