Samuli Edelmannin ylistys medioissa

Ei liene yllätys, että suurin osa lehtien viihdetoimittajista on naisia. Ja osa on ollut nuoriakin naisia vielä 1990-luvulla jolloin Edelmannin nousu suomalaisen kulttuurielämän huipulle alkoi. Vuodet ovat lellineet Edelmannia hyvin vaikka kirjassa kerrotut tapahtumat kertovat ihan eri tarinan. Hassua, että mediat ovat tänä päivänä täynnä artikkeleita narsistin alistamaksi joutuneista naisista ja "näin tunnistat narsistin" tyylisistä tutkimuksista mutta kun joku on vuosikymmeniä viestinyt samaa käytöksellään ja nyt sanoo sen heti kirjansa avaussanoissa, kukaan ei sano mitään.

Sen sijaan lehdistö kertoo traagisesti päätä paijaten miten vaikeaa meidän Samulilla on ollut. Onhan hän kuuluisasta taiteilijasuvusta ja pääsi lahjattomana näyttelijänä teatterikouluun koska nyt sattui olemaan siellä opettaneen henkilön poika samaan aikaan kun pari muutakin, joilla myös kihahti oma erinomaisuus nuppiin.

Kertokaahan mitä merkittävää Edelmann, Kinnunen ja Saarela tekivät teak aikoinaan jota nousivat pinnalle?). Aivan, eivät mitään. Mutta he kaikki solahtivat sopivasti Solarin hellään huomaan Franzenin ja Björklundin kera, kun näyttelijäliitto oli vuosikausia työtaistelussa tuotantoyhtiöiden kanssa eikä sallinut omien jäsentensä näytellä kotimaisissa tuotannoissa.

Pinnalle nousseet nousukkaat käyttivät asemaansa hyväkseen monilla eri tavoin mutta muut eivät ole päässeet lahjakkuutensa puutteen vuoksi aivan niin korkeaan asemaan kuin Edelmann. Näköjään se asema riittää jopa siihen, että voi jopa itse myöntää olevansa narsisti mutta saada osakseen myötätuntoa ja luultavasti myös tulevaisuudessa Jussi patsaita ja mammonaa koska uhriutuminen.