Jeesus on luvannut kantaa häneen lapsenmielisesti uskovien kuormia ja taakkoja.
Sunnuntain evankeliumitekstissä on Matteuksen evankeliumiin tallennettu Jeesuksen puhe tarkemmin määrittelemättömälle kuulijakunnalle. Vastaavat ylistyssanat Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 10:21–22) on lausuttu opetuslapsille.
Tästä lyhyestä Jeesuksen puheesta voidaan erottaa kolme pääkohtaa: Ensimmäisenä on ylistys Jumalan teoista. Toisena näkyy ilmoitus siitä, että Jumalan armotyö on salaisuus, jonka voi käsittää vain Jeesuksen avatessa ymmärryksen. Kolmantena tulee lohdutuksen ja lupauksen sanat avusta, jonka Jeesus omilleen antaa.
Usko on annettu lapsenmielisille
Tekstin mukaan Jeesuksen puhe ajoittuu tapahtumaan, jossa Johannes lähettää opetuslapsensa kysymään Jeesukselta, onko hän Messias vai pitääkö heidän vielä odottaa jotakuta toista (Matt. 10:1–6). Samoihin aikoihin Jeesus myös moittii niiden kaupunkien asukkaita, jotka olivat nähneet hänen yliluonnolliset tekonsa, mutta eivät siitä huolimatta uskoneet. Ilmassa oli siis muun muassa Jeesuksen syntyperän vuoksi (Luuk. 4:22) vahvaa epäuskoa, joka aiheutti epäilyksiä myös Jeesuksen seuraajille.
Puheessaan, joka alkuosa on oikeastaan ääneen luettu kiitosrukous Jumalalle, Jeesus opettaa opetuslapsille, kuinka Taivaan Isältä lahjaksi saatu usko on annettu vain lapsenmielisille. Tätä uskoa ei voi käsittää järjen eikä opin avulla, eikä sitä voi itselleen omin voimin hankkia. Näissä sanoissa opetuslapset saavat viestin, että vaikka uskon salaisuus jää järjelle käsittämättömäksi, lapsenkaltainen usko Jumalan sanaan riittää. Lapsi uskoo, vaikkei ymmärrä.
Tässä järkeä ja omia voimia korostavassa ajassa tulevat nämä Jeesuksen ääneen lausumat ja kuulijoiden muistiin kirjaamat sanat hyvin lähelle. Yhä edelleen tarvitaan lapsenomaista ja lapsellistakin uskoa Jumalan sanaan ja Pyhän Hengen opetukseen.
Arki on elämässä läsnä
Opetuslapset olivat jo kokeneet, ettei Jeesuksen seuraaminen vienyt pois ajallisen elämän murheita. ”Ristin kantaminen” toi myös mukanaan omanlaisiaan taakkoja uskon kilvoituksen onnistumiseen ja tunnustamiseen liittyen. Näitä samoja tuntemuksia ovat Jumalan lapset saaneet kautta aikojen kokea – ja samoja asioita elävät myös tämän päivän Jumalan lapset todeksi.
Arki on elämässä vahvasti läsnä, ja valitettavan usein monenlaisten murheiden sävyttämänä. Sielunvihollisen houkutukset ja omassa itsessä elävän pahan vaikutukset tekevät uskon matkasta vaivalloisen.
Jeesuksen sanat antoivat elämän eri vaiheissa väsyneille ja uskossaan kompasteleville opetuslapsille toivoa ja voimaa. Ja mikä ihaninta: nämä lupauksen sanat ovat totta myös tänään.
Jeesus lupaa levon
Opetuksissaan Vapahtaja lupaa levon. Mitähän Jeesus tuolla levolla tarkoitti? Hän puhui uskon päämääränä olevasta iankaikkisesta elämästä, jossa ei ole murheita eikä väsymystä (Luuk. 18:30; Joh. 5:24; Luuk. 16:25). Tämä lepo odottaa Jumalan lapsia kerran taivaassa.
Jeesus tarjosi apunsa myös ajallisen elämän aikaisiin murheisiin ja kuormiin: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.” (Ks. myös Matt. 7:11; Matt. 19:29.) Ehkä tämän viestin kuulivat myös lähellä olleet epäuskoiset kutsuna Jeesuksen seuraajaksi.
Jeesuksen lupaus on voimassa myös tänään. Jumalan valtakunnasta Pyhän Hengen voimalla saarnattu evankeliumi, syntien anteeksiantamus, tuo levon niin syntejään katuvalle, Jumalan rauhaa elämäänsä kaipaavalle ihmiselle kuin omassa uskonkilvoituksessaan väsyneelle Jumalan lapselle.
Myös arjen vaikeuksissa Jeesus on luvannut auttaa. Rukouksessa saa lähestyä kuormien kanssa Jeesusta. Hän on luvannut kuulla rukoukset ja auttaa.
Mauno Kurunlahti
Sunnuntain evankeliumitekstissä on Matteuksen evankeliumiin tallennettu Jeesuksen puhe tarkemmin määrittelemättömälle kuulijakunnalle. Vastaavat ylistyssanat Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 10:21–22) on lausuttu opetuslapsille.
Tästä lyhyestä Jeesuksen puheesta voidaan erottaa kolme pääkohtaa: Ensimmäisenä on ylistys Jumalan teoista. Toisena näkyy ilmoitus siitä, että Jumalan armotyö on salaisuus, jonka voi käsittää vain Jeesuksen avatessa ymmärryksen. Kolmantena tulee lohdutuksen ja lupauksen sanat avusta, jonka Jeesus omilleen antaa.
Usko on annettu lapsenmielisille
Tekstin mukaan Jeesuksen puhe ajoittuu tapahtumaan, jossa Johannes lähettää opetuslapsensa kysymään Jeesukselta, onko hän Messias vai pitääkö heidän vielä odottaa jotakuta toista (Matt. 10:1–6). Samoihin aikoihin Jeesus myös moittii niiden kaupunkien asukkaita, jotka olivat nähneet hänen yliluonnolliset tekonsa, mutta eivät siitä huolimatta uskoneet. Ilmassa oli siis muun muassa Jeesuksen syntyperän vuoksi (Luuk. 4:22) vahvaa epäuskoa, joka aiheutti epäilyksiä myös Jeesuksen seuraajille.
Puheessaan, joka alkuosa on oikeastaan ääneen luettu kiitosrukous Jumalalle, Jeesus opettaa opetuslapsille, kuinka Taivaan Isältä lahjaksi saatu usko on annettu vain lapsenmielisille. Tätä uskoa ei voi käsittää järjen eikä opin avulla, eikä sitä voi itselleen omin voimin hankkia. Näissä sanoissa opetuslapset saavat viestin, että vaikka uskon salaisuus jää järjelle käsittämättömäksi, lapsenkaltainen usko Jumalan sanaan riittää. Lapsi uskoo, vaikkei ymmärrä.
Tässä järkeä ja omia voimia korostavassa ajassa tulevat nämä Jeesuksen ääneen lausumat ja kuulijoiden muistiin kirjaamat sanat hyvin lähelle. Yhä edelleen tarvitaan lapsenomaista ja lapsellistakin uskoa Jumalan sanaan ja Pyhän Hengen opetukseen.
Arki on elämässä läsnä
Opetuslapset olivat jo kokeneet, ettei Jeesuksen seuraaminen vienyt pois ajallisen elämän murheita. ”Ristin kantaminen” toi myös mukanaan omanlaisiaan taakkoja uskon kilvoituksen onnistumiseen ja tunnustamiseen liittyen. Näitä samoja tuntemuksia ovat Jumalan lapset saaneet kautta aikojen kokea – ja samoja asioita elävät myös tämän päivän Jumalan lapset todeksi.
Arki on elämässä vahvasti läsnä, ja valitettavan usein monenlaisten murheiden sävyttämänä. Sielunvihollisen houkutukset ja omassa itsessä elävän pahan vaikutukset tekevät uskon matkasta vaivalloisen.
Jeesuksen sanat antoivat elämän eri vaiheissa väsyneille ja uskossaan kompasteleville opetuslapsille toivoa ja voimaa. Ja mikä ihaninta: nämä lupauksen sanat ovat totta myös tänään.
Jeesus lupaa levon
Opetuksissaan Vapahtaja lupaa levon. Mitähän Jeesus tuolla levolla tarkoitti? Hän puhui uskon päämääränä olevasta iankaikkisesta elämästä, jossa ei ole murheita eikä väsymystä (Luuk. 18:30; Joh. 5:24; Luuk. 16:25). Tämä lepo odottaa Jumalan lapsia kerran taivaassa.
Jeesus tarjosi apunsa myös ajallisen elämän aikaisiin murheisiin ja kuormiin: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.” (Ks. myös Matt. 7:11; Matt. 19:29.) Ehkä tämän viestin kuulivat myös lähellä olleet epäuskoiset kutsuna Jeesuksen seuraajaksi.
Jeesuksen lupaus on voimassa myös tänään. Jumalan valtakunnasta Pyhän Hengen voimalla saarnattu evankeliumi, syntien anteeksiantamus, tuo levon niin syntejään katuvalle, Jumalan rauhaa elämäänsä kaipaavalle ihmiselle kuin omassa uskonkilvoituksessaan väsyneelle Jumalan lapselle.
Myös arjen vaikeuksissa Jeesus on luvannut auttaa. Rukouksessa saa lähestyä kuormien kanssa Jeesusta. Hän on luvannut kuulla rukoukset ja auttaa.
Mauno Kurunlahti
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sadut on yleensäkin tarkoitettu lapsille. Terveesti kehittynyt eskari-ikäinen ymmärträä jo tarinan ja todellisuuden eron.
Viisaana markkinamiehenä Jeesus otti kohderyhmäkseen pikkaisen yksinkertaiset harkintakyvyttömät. Hyvin on näköjään markkinastrategia toiminut näihin päiviin saakka.
Tieteelliset rukoustutkimukset ovat todistaneet että rukouksella ei ole mitään positiivista vaikutusta. Ainoastaan negatiivinen koska se lisää sairaan painetta parantua sairaudesta, koska tietää että hänen puolestaan rukoillaan.
Onpa negatiivisia kommentteja.