Ylessä on tänään juttu, jossa kerrotaan suomenkielisestä perheestä kotoisin olevasta tytöstä, joka kävi ruotsinkielisen koulun.
Hyöty kielestä on tälle henkilölle ollut suuri ja monia mahdollisuuksia on tullut lisää kielen osaamisen myötä niin työnsaannin kuin opiskelujenkin suhteen.
Artikkelissa tulee esiin myös se, kuinka tärkeää on osata paikallista kieltä ulkomailla, vaikka englantiin voisikin turvautua tarvittaessa.
https://yle.fi/uutiset/3-12082311
Hyöty kielestä on tälle henkilölle ollut suuri ja monia mahdollisuuksia on tullut lisää kielen osaamisen myötä niin työnsaannin kuin opiskelujenkin suhteen.
Artikkelissa tulee esiin myös se, kuinka tärkeää on osata paikallista kieltä ulkomailla, vaikka englantiin voisikin turvautua tarvittaessa.
https://yle.fi/uutiset/3-12082311
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kielten osaamisesta on aina valtavan suuri hyöty, tällaista pitäisi tuoda enemmän esiin. On monia eri tapoja oppia kieltä.
Kyllä kielten opettelusta on aina hyötyä, paitsi suomenkielestä Ahvananmaalla.
Ahvenamaallakin on hyötyä suomesta. Siellä käy paljon suomenkielisiä turisteja.
Där finns ju en relativt stor finskspråkig befolkning också.
Visst talas det finska på Åland.
För många är finska hemspråket.
Över 1500 finskspråkiga personer bor där.
Läser man inte frivillig finska på Åland ?
Visst talas det finska på Åland.
Hyvä aloitus, sopii tänne erinomaisesti!
Trevligt med omväxlande inlägg.
Ei pääse helposti paikallisten juttuihin mukaan jos ei osaa maan kieltä. Näin se on.
Totta on. Monissa maissa ei puhuta edelleenkään yleisesti englantia, esim. Ranskassa tai italiassa.
Oikeastaan olisi syytä ihmetellä, mistä tämä suomalaisten outo käsitys että ulkomailla puhuttaisiin yleiseti englantia oikein on peräisin?
Netistä ja turistimatkoilta.
Itse ihmettelen pakottajien käsitystä heikon ruotsin autuudesta tässä monikielisessä maailmassa.
Siinäpä ihmettelet, englanninkielisen monokulttuurin asiamies.
Päädyit heikosta ruotsista vs monikielisyys monoenglantiin, kuinka ketju menikään?
Meidän kielipolitiikka tekee kaikille saman polun, monoako?
Suomessa osataan tutkimuksten mukaan englantia ja ruotsia, kiitos erinomaisen kouluopetuksemme.
Varhainen kielten opetus tähtää siihen, että kielten opiskelu aloitetaan yhä aikaisemmin ja niin, että oppilas ehtii lukea kahta vierasta kieltä pitkään. Kun valinnanvaraa a1-kieleksi on lisätty huomattavasti, saamme tulevaisuudessa muitakin osaajia, kuin pelkän englannin osaajia.
Ei saada!
Senkin pakottaja....
Nettifennomaanit eivät hyväksy varhaista kielten opetusta.
Valehtelet, senkin pakottaja...
Det är nästan omöjligt.
Hyväksyvät vain, jos kyseessä on pakkoenglanti.
Paula Jaskari, 21, kävi ruotsinkieliset koulut, vaikka koti on täysin suomenkielinen – edessä on muutto Ruotsiin: "Koen olevani suomenruotsalainen".
Tätähän rkp haluaakin.
Jos RKP haluaa tätä, niin täytyy todeta, että fiksusti hoitaa asioita.
Kun ihminen oppii kielen ja saa vielä töitä sen ansiosta, niin se on paras palkinto.
Ei kieliä opita, kun niitä demonisoidaan ja pelätään, kuten kieliaktiivit tekevät.
En stor del av den svenskspråkiga befolkningen vore säkert arbetslös om vi hade vägrat att lära oss andra språk än svenska.
Suomalaiset ymmärtävät kielten osaamisen tarpeen, koska olemme pieni maa ja kielemme ovat harvinaisia.
Kieliaktiivit yrittävät lietsoa palstalla propagandaansa, jonka mukaan suomalaiset eivät osaa englantia ja siksi englannin opetuksen määrä pitää tuplata. Millaisessa maailmassa nämä kieliaktiivit oikein elävät, kun eivät ymmärrä, että nykyään jopa pienet lapset osaavat englantia kouluun tullessaan. Elämme englannin ympäröiminä kehdosta hautaan, nykyään englanti opitaan entistäkin helpommin.
Vi pluggar finska hela skoltiden plus engelska och åtminstone ett annat språk.
Taitavat olla ikäihmisiä nämä englannista meuhkaavat.
Englantia on niin paljon joka paikassa että se alkaa jo haitata lasten suomenkielen oppimista. Tämäkin on kieliaktiivista vain hyvä asia koska englantia ei saa missään nimessä vähentää mistään.
Man måste anpassa sig .
Det är ju hennes personliga val.
Det är ju hennes eget val, inte har SFP tvingat henne.
Ruotsin kieli ei ole Suomessa kielikysymys vaan rotuhygienia kysymys.
Suomalaiset on alempi arvoisempia kuin ruotsinkieliset. Tämä vanha perinne vaikuttaa yhä taustalla, erityisesti kulttuurissa.
Suomenkieliset elää kuin suljetussa maailmassa. Ruotsinkieliset myöntää; ettei suomenkielisillä ole samoja mahdollisuuksia edetä elämässä kuin ruotsinkielisillä.
En del väljer alldeles frivilligt att vara martyrer.
Jotkut valitsevat kielitaidon, toiset heittäytyvät marttyyreiksi.