Mitenhän alottaisin tämän tarinan kaljusta naisesta. Naisesta joka on käyttänyt peruukkia noin 20 vuotta. Itkenyt itkunsa, tuhlannut rahansa, kiukutellut ja lopuksi kasvanut omaksi itsekseen, kaljuksi vaan silti tasapainoseksi ja onnelliseksi naiseksi:) Joka edelleenkin peittää kaljunsa peruukilla, manaa sen kuumuutta ja epäkäytännöllisyyttä. Joskus hukkaa sen, ei muista minne sen kotiin tullessaan heitti:) Mutta kulkee myös paljaspäin, käyttää hattuja ja huiveja. Ei anna sen rajoittaa elämäänsä, tekee mitä haluaa ja nauttii. Hän ei ole sairas, hän ei ole liikuntavammainen, eikä kovat kivut valvota. Eikä se ole tarttuvaa..... se on:
ALOPECIA AREATA TOTALIS, ALOPECIA UNIVERSALIS
"Alopecia eli pälvikaljuisuus on sairaus, jossa hiukset lähtevät läiskittäin. Totaalis-muodossa lähtevät kaikki hiukset ja universaalis-muodossa lähtee koko kehon karvoitus. Taudin perussyy on tuntematon. Sitä epäillään autoimmuunisairaudeksi, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita hiusnystyröiden hiussuonistoa kohtaan. Hiusnystyn ympärille kerääntyy tulehdussuoja ja vasta-aineita hiusnystyn hiussuonistoa vastaan. Kun elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan, on kysymyksessä eräänlainen allerginen reaktio."
Ja sitäpaitsi: Jumala loi täydellisiä päitä vaan muutaman, loput se peitti hiuksilla!!
Niinpä tämä nainen jatkaa elämäänsä, vauhdissa joskus peruukki vähän vinossa, naurahtaen suoristaa sen, kiukuttelee ja äksyilee sen kanssa. Rakastaa itseään ja elämäänsä ja on onnellinen siitä että ne on vaan hiukset mitkä saunaan mennessään jättä penkille........
ALOPECIA AREATA TOTALIS, ALOPECIA UNIVERSALIS
"Alopecia eli pälvikaljuisuus on sairaus, jossa hiukset lähtevät läiskittäin. Totaalis-muodossa lähtevät kaikki hiukset ja universaalis-muodossa lähtee koko kehon karvoitus. Taudin perussyy on tuntematon. Sitä epäillään autoimmuunisairaudeksi, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita hiusnystyröiden hiussuonistoa kohtaan. Hiusnystyn ympärille kerääntyy tulehdussuoja ja vasta-aineita hiusnystyn hiussuonistoa vastaan. Kun elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan, on kysymyksessä eräänlainen allerginen reaktio."
Ja sitäpaitsi: Jumala loi täydellisiä päitä vaan muutaman, loput se peitti hiuksilla!!
Niinpä tämä nainen jatkaa elämäänsä, vauhdissa joskus peruukki vähän vinossa, naurahtaen suoristaa sen, kiukuttelee ja äksyilee sen kanssa. Rakastaa itseään ja elämäänsä ja on onnellinen siitä että ne on vaan hiukset mitkä saunaan mennessään jättä penkille........
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä joudun nyt varmaan turvautumaan aluksi hiustuuhenteeseen. Ovatko nykypäivän peruukit, jos on tehty esim luonnonhiuksista, niin huomaamattomia? Sanovat, että näyttävät todella omilta hiuksilta, ja että ihankuin kasvaisivat omasta päänahasta, onko vain yrityksien mainoskikkoja vai miten on? Minulle tämä on aika uusi asia ja olen todella rikki, itsetunto täysin nollassa, haluaisi vain nukkua... Kiitos kannustavasta kirjeestäsi, se vähän piristi.Tämä naisten kaljuuntuminen on ns vaiettu asia, lääkäritkin monesti vain kohottavat olkapäitänsä jne. En ole saanut mitään psykologisia neuvoja itseni hyväksymiseen tulevana kaljuna naisena. Tiedätkö, että onko mitään yhdistystä, jonka puoleen kääntyä, josta löytyisi kohtalotovereita.
Kyllä kohtalotovereita löytyy... nyt tietysti viestistäsi ei selvinnyt kärsitkö alopeciasta (eli pälvikalju) vai miestyypin kaljuuntumisesta, jolloin hiukset harvenevat.
No jos kyse on alopeciasta, joka on ihosairaus, meillä on oma yhdistys ja liittokin olemassa. Lisätietoa löytyy esim. iholiitto ry:n sivulta.
Keskustelupalstakin on olemassa, löytyy osoitteesta
http://fi.msnusers.com/Alopeciaklubi
Voimia sinulle ja aurinkoista kevättä, kyllä se aurinko paistaa, vaikka sitä ei aina pilven takaa näy.
Huomenta epätoivoinen!
Niin tuttu tunne tuo epätoivoisuus. Ja se että lääkärit ja asiantuntijat vaan kohauttavat olkapäitään asian edessä, koska ovat itsekin tietämättömiä.
Olitkin saanut jo viestin missä oli osoitteita mistä kohtalotovereita löytyy. Ja sieltä voit mm saada itsellesi vertaistukihenkilön, jolla on tai on ollut sama ongelma kuin sinulla. Ja paljon muuta tietoa. Ikävä kyllä et tietoa siitä että saisit hiuksesi takaisin. (tosin suurelle osalle ne kasvaa kyllä) Mutta paljon hyvää tietoa miten pärjätä tästä eteenpäin, tietoa peruukkien toimittajista yms. Siellä järjestetään kursseja ja tapahtumia.
Peruukkeja on nykyään tosi hyviä, aito hiuksisia ja keinokuituisia. Toimittajia on muutama Suomessa. Esim. mulla itselläni on aitohiusperuukki. Aika huomaamaton, hyvin harvat huomaavat sen olevan peruukki. Ja ne pysyvät teippien avulla hyvin päässä. Olen toukokuun puolessa välissä menossa tilaamaan uuden peruukin. Jos olet kiinnostunut niin voisit tulla mukaani katsomaan?
Ota ihmeessä yhteys sinne Iholiitoon.
Ja minä voin ilman muuta neuvoa sinua. Jos haluat, niin anna mulle sähköpostiosoitteesi, voidaan jatkaa jutustelua sen kautta!
Meitä on paljon, alussa se ei minua loduttanut, mutta nyt tapaamisista saa voimia ja uusia ideoita käytäntöön.
Kaikesta huolimatta aurinko paistaa ja kesä tulee! Nautittaan siitä!
Voimia sinulle!!!!!
Hei,
mun sähköpostiosoite on:
[email protected]
Mulle tuli peruukin kanssa ongelmaksi se, että se ei pysy päässä, vaan nousee ylöspäin ihan niinkuin se olisi liian pieni. Myyjä kuitenkin vakuutti, että se ei ole liian pieni ja sanoi ongelman johtuvan siitä, että mulla on omaa tukkaa vielä sen verran, ja se oma on niin liukasta laatua, että peruukki luisuu siis ylöspäin. Ehdin jo lähteä sen kanssa liikenteeseenkin ja nähdä ihmisten huvittuneet tuijotukset ennen kuin itse tajusin, että se on luisunut selvästi paikoiltaan! Myyjältä sain sitten piukan sukan, joka pitäis laittaa päähän ennen peruukkia, jotta se estäis ton liusumisen. Mutta tässä vaiheessa jo luovutin, toistaiseksi. Luulen kyllä, että se peruukki kuitenkin on myös liian pieni, koska ei mulla ole mitään vaikeuksia saada esim. lippistä pysymään päässä, pysyy vaikka merelläkin päässä kun kiristän se hyvin.
Kyllä mullakin jotkut peruukit vähän nousevat. Nykyään ajan kaikki vähäiset omat hiukset pois ja käytän peruukkien kiinnitykseen siihen tarkoitettua kaksipuolista teippiä. Ei tipu eikä nouse teippien kanssa.
Pyydä saada sovittaa erikokoisia ja erimallisia peruukkeja. Oliko se aito- vai keinohiusperuukki? Kyllä ne nykyään saadaan pysymän paikoillaan. Kannattaa kysyä joltain muultakin peruukin toimittajalta.
Nyt tulee kohta sellainen tilanne, että pitää ajaa hiukset päästä, täiden takia(kun ne ei vaan millään lähde pois). Ajaisin hiukset pois, jos olisi se kaikkein parhain peruukki, joka näyttää aidolta ja pysyy päässä eikä tipahda helposti. Juuri eniten minua pelottaa, että peruukki vahingossa tippuu, jos toinen ihminen vetäisee sitä. Tämä asia todella masentaa minua, täit ovat olleet riesana jo lähes vuoden, en voi olla ystävieni kanssa normaalisti, enkä voi seurustella, koska en halua kenenkään kärsivän samaa kohtaloa. Kunhan vain se aito ja oikea peruukki löytyisi, että pystyisin jatkamaan elämääni onnellisena.
Haluaisin kertoa oman tarinani.
Olin 12,kun mulle alkoi ilmestyä pieniä kaljuja läikkiä. Kaikki oli ihan ok niin kauan, kun läikät pystyi peittämään. Kaljut kohdat kuitenkin lisääntyi ja suureni niin,että pikkuhiljaa niiden peittäminen oli mahdotonta. Viimeinen niitti oli, kun 13 vuotiaana sairastuin keuhkokuumeeseen. Ilmeisesti se oli liian rankkaa keholle ja sairaalassaoloni aikana lähtivät kaikki loputkin hiukset.
Hiustenlähtö oli todella rankka kokemus henkisesti. Mulle hankittiin peruukki, mutta se oli mielestäni aivan kamala. Kerran pidin sitä päässäni. Sen jälkeen se on pysynyt vaatehuoneen hyllyllä laatikossa.
Koulussa kiusattiin jonkun verran, mutta onneksi mulla oli paljon kavereita ja ne kyllä puolusti mua, jos itselläni ei siihen rahkeet riitäneet. Kaupungilla häiritsi, kun ihmiset tuijotti ja supisi selän takana....Olisivat tulleet edes suoraan kysymään. Jostain syystä kuitenkin pakotin itseni olemaan paljain päin, enkä edes yrittänyt peittää kaljuutta.
Muutama vuosi sitten hiukset alkoi kasvaa takaisin. Pari vuotta ne päässä pysyikin. Viime kesänä alkoi sitten taas hiukset kadota. Nyt niitä on enää vähän jäljellä. Olen kyllä päättänyt, että tällä kertaa ajan kaikki pois siinä vaiheessa, kun ne ei enää näytä hyviltä.
Hiusmallini on tällä hetkellä sellanen, että ajelen sivuilta kaiken pois ja jätä vaan pään laelle hiuksia. Onneksi metallipiireissä, joissa aika pitkälti liikun, tälläinen erikoisempi hiustyyli on vaan hyvännäköinen.
Täytän kohta 21. Välillä tuntuu todella pahalle, kun tajuaa, että kohta olen taas kalju. Toisen kerran elämässäni. Toisaalta on hyvä kun on kokenut sen jo aiemmin. Tietää mitä odottaa. Ja jos olen kerta selvinnyt siitä 13 vuotiaana, selviän myös nyt.
Ei se kuitenkaan hyvältä tunnu.
Tällä kertaa uskon kuitenkin selviäväni siitä paremmin.
Ympäristö osaa olla todella julma. Rankinta kaljuudessa oli se, kun ohikulkijat saatoivat täysin säälimättä kommentoida kaljuuttani. Minusta on anteeksiantamatonta, että aikuiset ihmiset ja varsinkin vanhukset tulevat sanomaan tuntemattomalle 13 vuotiaalle tytölle todella törkeitä asioita. Olen kuullut olevani paha ihminen, natsi, skini, nuorisorikollinen, huligaani, vandaali,....kaikkein pahin oli kuitenkin, kun kerran eräs vanha nainen tuli sanomaan että mene tyttö kotiisi ja tule takaisin vasta kun et ole enää noin ruma!
Nyt odotan ehkä vieläkin pahempia nimittelyjä, sillä olen vanhempi ja käytän mustia vaatteita,mikä usein jo pelkästään riittää ilkeisiin kommentteihin.
Tosin, ne tuskin tuntuvat yhtään niin pahalle kuin silloin vuosia sitten.
Kaiken kaikkiaan haluan kai vaan sanoa, että vaikka se hiustenlähtö onkin ihan hirmu rankkaa,niin kyllä siitä selviää.
Itse koen olevani henkisesti todella vahva. Vahvempi kuin "normaalit" ihmiset.
Hei toinen kaljupää :)
Olet tosi vahva, ja tavallaan muiden yläpuolella. Olen aina ajatellut että jos hiukseni olisvat lähteneet nuorena, niín olisin ehkä ollut rohkeampi ja vahvempi ja ollut vaan kaljuna. Mutta kun luin sinun tarinasi niin en enää tiedäkkään olisko se ollut helpompaa. Ei kait se ole helppoa koskaan. Mutta kasvattavaa se on!!
Mun kohdalle ei ole montaa ilkeää ihmistä sattunut. Opiskelin vasta aikuisena ja siellä jotkut 16-17 vuotiaat nimittivät tuulitukaksi. Tällä viisaudella olisin vetäissyt sen saakutin peruukin päästäni ja näyttänyt oikean tuulitukkani:)
Ole ylpeä itsestäsi!! Minäkin olen puolestasi ylpeä. Ihanaa kun on noin vahvoja ihmisiä.
Näillä meidän kertomuksilla ja positiivisella asenteella saadaan ehkä vahvuutta ja voimia muillekin alopeetikoille.
Tsemppiä ja voimia!
Järjestetään "Kaljuus kunniaan" marssi! Kun t'm' sairautemme tunnettaisiin niin ihmettelykin j'isi pian pois.