Kannan menneisyyttäni aina mukana. Tuntuu, että voisin olla samanarvoinen vain sellaisen kanssa jolla on samankaltainen menneisyys.
Miten sen sinulle kertoisin, että et ihmettele jos otan etäisyyttä.
Miten sen sinulle kertoisin, että et ihmettele jos otan etäisyyttä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olet menestynyt
Oletko bläcked. Ymmärtäähän sen jos ei mies enää kiinnostu..
Anna menneisyyden olla ja toisen päättää mitä ajattelee.
Mua suvaitsevampaa ihmistä et löydä.
Mitä tuollainen pelko on? Kallonkutistaja auttaisi. :)
En mie ainakaan sellaisesta välitä.
Mä en nyt oikein tiedä miten tässä olisin?
On sairaus , on elämäni poika . Sanon sitä elämäni pojaksi koska se on aina minussa. Ja tälle tyttöjen sairaudelle on nyt oikea nimi . Hyväksyn sen . Kipuilen toisinaan siis aivan valtavasti. .
Tämä sairaus siis vaikeuttoo jopa ihmissuhteita . En haluaisi olla hankala ,enkä edes vihainen mutta olen juuri noita. Nautin silti monista keleistä , mutta en ennee niinkään lämmöstä. Nimittäin lämpimällä olen juuri kipein. En pidä sitten ulkonäkökehuista. Se on jännä , miten nyt kuitenkin aikuisempana näen kauneutta jo muissakin naisissa. Oli miten oli , taisin juuri männä neljäkymmentävuotta taaksepäin elämässäni . Nyt kuitenkoon mielessäni ei ole kuin yksi. Kuka tai mikä se yksi on, jiä kai jopa toisillekkin arvoitukseksi. On vaikeaa mutta olen syntynyt nyt vissiin piä eellä .
Näin vanhempana ihmisenä neuvoisin ottamaan oppia virheistäsi, äläkä tuomitse itseäsi niiden kautta toivottomaksi tapaukseksi jonka kuuluu eristää itsensä muista.
Kaikki tekee virheitä ja monilla on kurjat lähtökohdat. Se jos joku on ihan normaalia.
Täytyy vaan oppia elämään siten ettei tee niin paljoa haittaa itselleen ja muille niillä virheillään. Yrittää parhaansa ja ottaavastuu. Ajatella vähän ennen kun tekee.
Kun ikää tulee, se muuttuu sitten helpommaksi ja nuoruuden hairahdukset ja typeryydet on pelkkä kivulias tai hymyilyttävä muisto. Ei muuta.
Voihan se olla, että sille toiselle oletkin se arvokkain, ihan muista syistä.
No menneisyys on muovannut nykyminästä sen mikä se on, ja jos joku siitä kiinnostuu kai sitä mennyttäkin, sitä entistä itseä joka tehnyt ehkä kuitenkin jotain oikein, on siitä jossain määrin kiittäminen ainakin. Siis siitä mitä nyt on.
Niinhän se ja ihminen on vielä kirottu itsensä näkemään näin selvästi, eipä ole helppoa, koko elämän tapahtumiensa summana nähdä itsensä, kaikki virheet menetetyt mahdollisuudet, toisten ja omat loukkaukset..ne vielä jäävät oikein kaivelemaan, kun ne hyvät hetket lentää iloisina kevyesti muuttuen vain ajaksi jolloin oli ehkä hetken onnellinen eivätkä jää muistuttamaan virheinä.
Se ei aina ole kuitenkaan se pääasia, jotain syvää ja ja koskematontakin on, johon pystyy vain rakkaudella koskemaan, joka on ihmisen sisällä vain rakkautta varten.
Yksi ihminenkin tuossa oli ja meni, eikä minuun luottanut, mutta näin hänen sisäänsä ihan kirkkaasti ja tunsin hänen sisäisen minänsä ihanana läheisyytenä. Hassua oli, että hän oli sisältä ihan erinäköinen, kun ulkoa ja kyllä niin häntä rakastin ja kaipaan vieläkin, ihan kauhuissani siitä miten kaikki meni pieleen, vaikken tehnyt mitään väärää häntä kohtaan.
Vaikea sanoa, mitä hän minussa näki, kun ei luottanut ja pelkäsi ihan selvästi minua ja oli aina vaan vihainen minulle. En tosiaan ehkä itse ole se kaikkein lämpimin sielu joka hyppää mukaan heti kaikkeen. Ehkä en ollut niin rohkea, että hän olisi uskonut minuun. Ehkä hän näki vain sen mitä olin ulkoa jotenkin oikealla tavalla vetoava ja sitten pettyi siihen mitä näki sisältä, kun se ei vastannut ulkoista.
Tuntui, ettei hän rakastanut minua yhtään oikeasti. Kauhean ahdistavaa.
Kuka? Se mielikuvitus ystäväsikö?
Kaikki on kiinni omasta luonteesta, kuinka arvotat menneisyyttäsi? Jos olet ylimielinen narsisti, silloin et näe omissa teoissasi mitään virheitä vaan virheet ovat aina muiden aiheuttamia? Jos olet epäitsekäs, olet myös myös turhan julma ja armoton itseäsi kohtaan? Löydät vain vikoja itsestäsi, hyvät ovat vain hetkittäin mielessä, mut unohtuu sitten.
Asioita voi nähdä myös monella muullakin tavalla, mut kaikki hyvä tai huono lähtee aina sinusta itsestäsi, se hyvä pitää mielessä. Hyvä osata ajatella myös laajemmin, eikä käpertyä vain itseensä, erehtyväinenkin voi olla. Itse ajattelen aina liian myönteisesti kiinnostuksen kohteita ja petyn sitten myöhemmin totuuden tultua julki.