Vauvankoko vst. kivut

..sattua. Itselläni se suurimman lapsen synnyttäminen oli kaikista helpoin ja nopein (vauva oli 4,5 kg), kun taas pienimmän tyttären (3100 g) synnyttäminen oli kaikista rankin ja kivuliain.

Tyttäreni on lisäksi lapsikatraamme nuorin, joten aina se ensimmäinenkään synnytys ei ole se rankin.

Itse olen kokenut, että jokainen synnytys on ollut hyvin erillainen. Kun keskimmäistä odotin, niin liikuin ja lenkkeilin aika paljon päivittäin, joten olen ajatellut sen vaikuttaneen ns. helppoon synnytykseen. Kun taas tältä nuorimmaiselta olin erittäin laiska, joten synnytyksessä tuntui välistä että kunto loppuu kesken..
En tiedä onko muilla ollut vastaavia kokemukia??

auttaa itseään enemmän näin olen kuullut et en sitte tiedä... mulle ainakin sanottiin että käynnistetään sitten aikaisemmin jos vauva vaikuttaa "liian" isolta

Mulla 2 synnytystä takana, enkä voi sanoa että olisi olleet kamalia, vaikka kyseessä onkin ollut 4,5 kg ja lähes 4 kg vauvat. Ei sitä voi verrata että isokoisen synnytys olisi kivuliaampi. Synnytyksiä on kivuliaita ja vähemmän kivuliaita, koosta riippumatta. Eli joku voi kokea todella kivuliaana ja "vaikeana" kolmikiloisen synnytyksen ja joku toinen "helppona" yli nelikiloisen synnytyksen. Toisaalta minusta etua on ollut vauvojen isosta koosta, ovat jo alusta asti nukkuneet pitkiä yöunia ja syöneet hyvin ja reippaasti, ei siis ole tarvinnut imetellä tunnin - kahden välein.

oli huomattavasti helpompi kuin ensimmäinen, vaikka toinen vauva oli yli kilon isompi. Supistukset siinä synnytyksessä on ne pahimmat, siihen ei koko vaikuta. Se itse ulostulovaihe taas saattaa mennä jopa helpommin, jos kersalla on painoa enemmän, jolloin pystyasennossa maanvetovoima auttaa paremmin.

Ei meilläkään poikien päiden ympärysmitta ollut isommalla kuin sentin enemmän. Ja sehän on se ratkaiseva koko kuitenkin.

Synnyttäminen sattuu aina ja aika kipeesti vielä, sehän on totuus. Jos ensimmäinen lapsi on huomattavan iso, siis reilusti yli nelikilonen voi sen maailmaan saattaminen olla tuskallisempaa ku pienemmän kaverin. Kannattaa lenkkeillä ja liikkua mahdollisimman paljon ja niin pitkälle ku raskaus antaa myötä, se helpottaa synnytystä. Minulla on kolme lasta, ekalta liikuin jonkin verran mutten mitenkään ahkerasti, toiselta olin lenkillä vielä muutamaa tuntia ennen synnytystä ja oli helppo ja nopea synnytys, kolmannelta taas lenkkeilin ja "rehkin" niin paljon ku voimat anto myöten ja oli tavattoman nopea synnytys (synnärillä 1/2 tuntia ja lapsi oli maailmassa) vaikka lapsi oli reilusti nelikilonen. Mun kokemuksen mukaan nopeasta synnytyksestä palautuuki nopeammin eikä ole niin väsynyt ja huonkuntonen pitkään.

Ensimmäinen pienin, sattui. Toinen, isompi, sattui. Kolmas isoin, eikä sattunut paljoa, varsinkin, kun vertaa ekoihin. Ei taida olla koosta kiinni sattuminen. Kivunlievitys on tänä päivänä huippuluokkaa Suomessa, joten rohkeasti vain synnyttämään.