Moi, olisi tarkoitus hankkia 27-jalkaiseen Albin vegaan toista purjetta nykyisen rullan taakse, kutteripurjeeksi taidetaan sellaisia kutsua, mitkä menisivät väliharukselle. Veneessä on mastossa n. 7 metrin kohdalla muutama kiinnityskohta väliharukselle ja kannella on oma hakanen, mihin kiinnittää toinen pää, eli sen asentaminen onnistuu kyllä, vinssaan itseni lähipäivinä katsomaan lähemmin tilannetta mastossa. En ole tarkkoja mittoja ottanut kannella, mutta tällä suunnitelmalla väittäisin matkaa jäävän 1,5 - 2 metriä mahdollisesta väliharuksesta rullagenuaan ja 1 - 1,5 metriä väliharuksesta mastoon. Jos ei tila riitä, niin voin aina siirtää väliharuksen kansikiinnityspaikkaa joko lähemmäs tai kauemmas mastosta tai vastaavasti tehdä/hommata ankannokka ja asentaa rullagenua sen päähän, mikä antaa n. metrin lisää tilaa.
Tarkoitus olisi hankkia jokin purje, mitä voisi käyttää kevyemmillä tuulilla genuan kanssa ja sitten rajummilla säillä voisi sitä käyttää yksinään keulassa isopurjeen kanssa, eli jotain myrskyfokan ja normaalin fokan hypridia olisin etsimässä.
Kysymysmerkki kuitenkin on se, että suostuuko genua pyörähtämään tuon väliharuksen yli vaivatta vendatessa vai jääkö jumiin haruksien väliin tai jos väliharuksen purje yltäisi maston takspuolelle, niin jääkö se helposti takertumaan itse mastoo?
Ideoita vaihtoehdoista j ehd
Tarkoitus olisi hankkia jokin purje, mitä voisi käyttää kevyemmillä tuulilla genuan kanssa ja sitten rajummilla säillä voisi sitä käyttää yksinään keulassa isopurjeen kanssa, eli jotain myrskyfokan ja normaalin fokan hypridia olisin etsimässä.
Kysymysmerkki kuitenkin on se, että suostuuko genua pyörähtämään tuon väliharuksen yli vaivatta vendatessa vai jääkö jumiin haruksien väliin tai jos väliharuksen purje yltäisi maston takspuolelle, niin jääkö se helposti takertumaan itse mastoo?
Ideoita vaihtoehdoista j ehd
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lähti aloitusviesti ennen aikojaan, mutta siis saa antaa vapaasti vinkkejä tilanteeseen, kiitos
Ei se jumiin jää, mutta genualla kryssimisestä tulee paljon hankalampaa, kun genua pitää joka kerta ujuttaa keulastaagin ja väliharuksen välistä. Eikö noissa yleensä aleta käyttää sitä sisempää purjetta luovimiseen?
Voi olla, että pelkän sisemmän purjeen käyttöön luovimisessa se menee, jos liian vaikeaa molempia käyttää siinä tilanteessa, tosin jos luovii kevyessä tuulessa, niin uskoisin sen menevän helpommin haruksien läpi, mutta kokeilemalla selviää sitten.
Onko tuossa jokin nyrkkisääntö, että millä etäisyydellä väliharus voi olla etuharuksesta, että molempia keulapurjeita käyttäessä samaan aikaan purjeiden tehokkuus säilyisi mahdollisimman hyvänä?
Ainahan se takastaagi haittaa, edempänä enemmän. Ihan lähelle niin paljon, että pitää genua aina luovissa rullata sisään ja avata toiselle puolelle. Tai jopa vaihtaa ulkokautta.
Mutta voithan laittaa irtonaisen staagin sille sisäpurjeelle. Laitat sen paikoilleen vain riittävän kovan tuulen luoviosuudelle. Purje voi olla sitten vain hakasilla, mutta luovifokassa se on ok.
Eikun ei takastaagi vaan se taimmainen staagi edessä.
Jos laitat Vegassa purjeen väliharukseen, niin se on enää pikkuinen myrskyfokka. Käyttökelpoinen tuulialue alkanee jostain väliltä 12-15 m/s.
Tuon kokoisessa veneessä kahden keulapurjeen samanaikaisesta käytöstä ei ole mitään iloa. Jos kaipaat fokkaa kryssimiseen, niin mielestäni parhaat vaihtoehdot ovat:
a) vaihdat purjetta rullalla - vähän työlästä, mutta purjehduksen kannalta paras
b) laitat solent-staagin fokalle, eli toinen etustaagi heti sen genuastaagin taakse. Näin saat hyvän kokoisen fokan. Mikäli teet tämän kiinteällä staagilla ja rullalla, genualla ei enää järkevästi kryssitä, kun vastakäännöksessä pitää rullata purje sisään, mutta nyt kun on hyvä kryssifokka, niin tuskin usein muutenkaan genualla haluaisit kryssiä.
Unohda koko juttu. Ne helat ovat todennäköisesti spinnupuomin ylös- ja alasvetimiä varten.
Näin todennäköisesti. Sehän ei maston osalta sinäänsä ole ongelma, koska ihan kunnolliset staagin kiinnityshelat on helppo mastoon lisätä. Se mikä pitää huomioida on, että kutteristaagi tarvitsee tueksi barduunat samalle korkeudelle. Muutenhan staagi kiskoo mastoa eteenpäin kohdasta, jossa ei ole mitään tukea taaksepäin.
En tunne kyseisen veneen runkorakennetta, mutta pelkässä kannessa ei kutteristaagi saa olla kiinni, vaan kohdalla pitää olla laipio tai sitten voima pitää välittää vaijerilla tai tangolla alas.
Voisi laittaa irtostaagin puoli metriä genuan staagin alapuolelle mastoon, jolloin vääntöä ei tule liikaa mastoon. Kanteen tulee kova veto, joka täytyy joten kompensoida. Omaan veneeseeni olen samanlaista suunnitellut. Siinä on ankkuripeli, johon ajattelin kiinnittää irtostaagin.