Osaako raati sanoa mikä on elinkaariennuste Reiskan st mittareille joilla ikää 15 vuotta. Kaikki toimii hienosti, mutta koska tulee tunnit täyteen? Taas olisi talvi tulossa päivitys helpompaa kun kesken kauden...
Raymarine mittarit elinkaari
Anonyymi
441573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
No, jos raha polttaa taskussa, niin anna palaa, ja kaikki roskiin vaan!
Jos ne ovat 15 v kestäneet, miksi ne nyt hajoisivat. Tietysti yksittäinen näyttö tai anturi hajoaa ennemmin tai myöhemmin. Minun 2005 ST60:stä on hajonnut toistaiseksi vain lämpötila-anturi ja AP:n ohjausnäyttö. Molemmat jo 10 v sitten.
Todennäköisesti se uusi ei kestä kymmentä vuotta, mutta vanha voi mennä hyvinkin vielä toiset 15 vuotta.
Toimivilla vanhoilla mittareilla on vielä jonkinlaiset jälkimarkkinat kunhan hinnoittelet kohtuullisesti. Aina noille löytyy ostaja muutamalla kympillä.
Juuri myymässäni veneessä oli ST60 -mittarit vuodelta 2006. Ei ainakaan näkyvää vikaa missään. Backbonen kautta data siirtyy hyvin toisen valmistajan plotterille, siis syvyys, nopeus, tuuli, nousukulma. Matkamittarin tieto on ainoa jota en saanut näkyviin plotterissa.
No eihän noihin mitään itsetuhoamisominaisuutta ole ohjelmoitu. Voivat hajota takuuaikana tai kestää vuosikymmenet. Jos toimii, etkä kaipaa uusien ominaisuuksia, niin miksi vaihtaisit.
Mistäs tiedät, ei olisi mitään ennenkuulumatonta.
30 v vanhat autohelmit toimii vielä, kaiku loki tuulimittari Autopilottilla tuli tunnit täyteen 2021 keväällä joten aika näyttää kauanko kestää. Esim. tuulimittarin osia saa Englannista uusia vaikka ebaysta samoin kunnostettuja mittareita.
Ainakin takavuosien plotterit ovat lähestulkoon pomminkestäviä. Lähinnä takana olevien liittimien muovit haurastuvat ja saattavat murtua.
Kannattaa varmaankin tarkastaa kunto silmämääräisesti. Uusissa laiteissa on yleensä myös uusia ominaisuuksia.
Virrankulutus on pienempi uusissa laitteissa, jos sillä sattuu olemaan merkitystä, mutta sen edun voi menettää, jos laittaa kirkaan värinäytön vanhan analogisen mittarin paikalle.
Mielestäni välttämättömät ja vaikeasti vaihdettavat laitteet pitää vaihtaa ennen hajoamista ja loput, kun tulee tarve.
Kannattakohan vanhaa toimivaa vaihtaa uuteen jonka toimivuudesta ei tiedä. Mikropiiriteknologian viivanleveydet ovat uusissa pienemmät ja lisääntynyt laskentakapasiteetin tarve aiheuttaa pistemäistä lämpökuormaa mikä lyhentää puolijohteen käyttöikää. Kapealla viivanleveydellä puolijohteessa pienikin heikkeneminen aiheuttaa toimintahäiriöitä jo muutamassa vuodessa.
Laitettiinhan se alkuperäinen laitekin paikalleen ilm,an, että sen toimivuudesta tiedettiin.
Aloittajan tarkoitus on käsittääkseni pitää huolta siitä, että laitteet toimii vaihtamalla ne ennen kuin ne väistämättä lakaavat toimimasta.
Voisitko laittaa jotain tutkittua tietoa siitä kuinka paljon suurempi vikatodennäköisyys tämän päivän uudella laitteella on verrattuna 15 vuotta vanhaan reiskaan?
Minusta kirjoituksesi heijastaa pikemminkin ennakkoluuloja kuin todellista faktaa, mutta jos olet asiantuntija ja tiedät, mistä puhut, niin sinulle ei ole mikään ongelma laittaa vaikka linkkiä johonkin tutkittuun tietoon.
Minua myös kiinnostaa kuinka paljon huonompi uusi laite on vanhaan verrattuna.
Sen pitäisi myös näkyä käytettyjen hinnoissa, mutta ainakin tositaiseksi vanhat laitteet ovat halvempia.
No tässä on yksi IEEE paperi joka käsittelee aihetta.
https://ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?arnumber=9212660
On asiantuntijoiden keskuudesssa aivan yleisesti tiedossa että nykyien puolijohdeteknologia ei ole yhtä pitkäikäistä kuin vaikkapa vain 10 vuotta sitten olleet teknologiat. Johdinalueiden virtatiheydet ovat nykyisin aivan eri luokkaa kuin vielä jokia aika sitten. Lisäksi "turha" laskenta prosessoreissa on aivan eri luokkaa kuin aikaisemmin, mikä osaltaan lisää turhaa lämpökuormaa.
Tietenkin elektroniikkaa voi uusia toimintavarmuuteen vedoten, mutta nykyisen elektroniikan käyttöikä on ainakin teoriassa tuntuvasti lyhentynyt. Jos vanha laite toimii niin en itse lähtisi sitä uusimaan pelkästään siksi että uudessa on enemmän ominaisuuksia. Varmuuden lisäämiseksi voi ehkä ajatella että kahdessa laitteessa on ainakin GPS vastaanotin sisäänrakennettuna, siltä varalta että toinen (uusi tai vanha) lakkaa toimimasta. Yleinen harhaluulo on myös että vasta hankittu laite olisi jotenkin vähemmä vikaherkkä kuin uusi, itseasiassa muutaman vuoden vanha laite on se varmatomisin.
Huononnuksella lienee merkitystä, jos MTBF putoaa merkittävästi alemmaksi kuin laitteen teknisesti järkevä elinkaari olisi. Sen verran ripeää kehitys on, että hyvinkin toimiva laite on 10 v kuluttua auttamattoman vanhentunut. Toisaalta vene-elektroniikan käyttötunnit jäävät aika vähäisiksi ja nuo lämpökuormathan ovat siellä vain, kun laite on käytössä.
Onko virrankulutus pienempi? ST60 oli vielä segmentti-LCD:tä ja ei mikrokontrollerit mitään vieneet 20 v sitten. Eihän niiden tarvitse edes tehdä mitään, kun ei ole kummoista käyttöliittymää eikä grafiista näyttöä.
8-bittinen mikrokontrolleri on enenmän kuin riittävä tuohon.
ST60-sarja vie niin vähän, ettei sillä ole mitään merkitystä vaikkapa plotterin tai VHF:n rinnalla
Pitipä oikein katsoa. ST60 kulutti 45-65 mA/näyttö näytöstä riippuen. Nykymallistosta i50 ja i60 kuluttaa saman verran. i70 vie 1,7 W eli yli 100 mA. i40 vie vähemmän eli 25-35 mA, mutta yhtä paljon kuin vanha ST40.
Ei siis ainakaan Raymarinella ole virrankulutukset vähentyneet. Paljon vähemmän kuluttavia oli jo 20v sitten. Esimerkkinä Tacktick, jotka pärjäsivät pienellä näyttöön integroidulla aurinkokennolla.
Plottereissa virrankulutus on kasvanut, kun pitää yrittää pärjätä kirkkaudessa auringolle. Olisi ilman taustavaloa auringossa näkyviäkin näyttöjä, mutta niissä ei väritoisto ole yhtä hieno. Ei ilmeisesti myy. Itse ottaisin heti sellaisen.
Mulla menee alle 1,5 A mittaristo (7 näyttöä), kaksi plotteria ja VHF päällä sekä AP (1 näyttö) valmiustilassa. Monet nykyisistä plottereista vie jo 1-2 A.
Plotterin virrankulutus on ratkaisevasti kiinnin näytön kirkkaudesta. Vanhaemissa plottereissa pyöri XP kovalevyllä ja niiden virrankulutus oli suurempi kuin nykyisten ihan tekniikan takia.
Lisäksi pyörivä kovalevy on itsessään kuluva osa, jonka luotetavuus heikkenee muutamassa vuodessa.
Miten vanhassa plotterissa on ollut kovalevy? Mulla lienee vanhempi 2005 eikä siinä kovalevyä ole. Mustavalkonäyttö on ja pidän sitä selkeämpänä kuin ulkona olevaa värinäyttöä.
Sepä juuri on typerää, että näyttö pitää laittaa loistamaan kuin Naantalin aurinko, jotta näkyy auringossa. Transreflektiivinen näyttö näkyisi todella hienosti valoisassa ilman valoa ja veisi alle 1 mA (siis itse näyttö). Pimeässä pitäisi laittaa taustavalo, mutta 10 mA riittäisi siihen.
"Sen verran ripeää kehitys on, että hyvinkin toimiva laite on 10 v kuluttua auttamattoman vanhentunut."
Millälailla vanhentunut? Onhan se toki 10 vuotta vanha, mutta jos on vaikkapa tarkoitus onnistua navigoimaan turvallisesti plotterilla, niin en kyllä näe mitään merkittävää eroa nyt kaupasta ostettavan ja 10 vuotta vanhan välillä. Molemmat näyttävät tarkan sijainnin kartalla. Myös tuulimittarit näyttivät tuulensuuntaa ja nopeutta jo kymmeniä vuosia sitten. Jos nykyisessä on hienommat näytöt ym, niin ei se niistä merkittävästi vanhoja parempia tee itse käyttötarkoituksessaan.
Toki on ihmisiä, joilla pitää aina olla viimeisimmät kikottimet, ostavat toista tonnia maksavia uusimpia puhelinmallejakin, mutta ei siinä ole kysymys siitä, että vanhemmat ja yksinkertaisemmat laitteet olisivat kelvottomia.
XP julkaistiin 2001 ja tuolloin ei plottereissa ollut kovalevyjä.
Onko sitten ollut NT- tai w95/98-pohjaisia plottereita joskus 90-luvulla kovalevyllä? Tuskin niitä enää käytössä ainakaan on.
Vanhentuminen tulee lähinnä väylien kautta. Kun ostaa jonkun uuden, siinä ei yleensä enää ole NMEA0183:sta eikä varsinkaan valmistajakohtaista vanhempaa väylää.
Saahan noihin muuntimia, mutta yleensä niissä on puutteita.
Plottereissa saattaa myös karttojen päivitysmahdollisuus loppua. Itse ostin Garminin käsiplotterin 2008. 2010 jälkeen siihen ei ole karttoja saanut. No kiinteässä plotterissakin on 2011 kartat, vaikka siihen kyllä saisi uudetkin.
Itsellä on ollut pari vuotta mielessä plotterin päivitys. Mutta uusien suuri virrankulutus harmittaa. Lisäksi uusiin ei saa NMEA0183 AISia kiinni eli sekin menisi uusiksi. Mukava olisi saada myös mittaristo ja AP keskustelemaan plotterin kanssa, mutta niissä on SeaTalk ja NMEA0183.
Tarkoitin XP-pohjaisia plottereita, joissa on pyörivä kovalevy.
Tuo on oleellisin teknisen vanhentumisen laji. Onko 10 v kuluttua jo NMEA2000 edesmennyttä, on aivan mahdollista. Ja melko modernin Garminin kartat eivät minulla enää päivty. Vähemmän oleellista on uusien ominaisuuksien tulo, kuten laylinejen näyttö.
Aina voi valita plotterin, jossa on 0183-väylä, jos sitä haluaa käyttää. En pidä sitä suurena ongelmana.
Vanhojen plottereiden päivitysnopeus on hidas, jos haluaa näyttää suunnan ylöspäin. Ei se päivitysnopeus ole sen parempi pohjoinen ylhälläkään, mutta tökkii vähemmän.
Siinä, missä joihinkin uusiin on työläämpi liittää vanhoja härpäkkeitä, niin vanhoihin esimerkiksi uuden tutkan tai kaiun liittäminen on täysin mahdotonta.
Vanhojen plottereiden resoluutio on huono ja zoomaus hidasta. Niiden kanssa ei saa kartoista kaikkea irti.
GPS:n tiedot päivittyvät 10 kertaa sekunnissa tai useammin. Vanhat plotterit eivät pysy siinä mukana joko siksi eteivät pysty käsittelemään niin nopeaa viestintää tai siksi, että kuvaruutu päivittyy niin hitaasti ettei kartta ole lainkaan näkyvissä.
Vanhoilla kamoilla pärjää kunhan koko paketin pystyy pitämään saman vuosikymmen tuotteina. Jos joutuu uusimaan jotain, niin siitä syntyy helposti päivityskierre, jossa vaihtuu kaikki.
Mitä virrankulutukseen tulee, niin minun uusin plotteri syö huomattavasti vähemmän virtaa kuin vanha reiska puhutatakaan raytheonin tutkasta, joka höyhensi linnut ja teki ihmiset sokeaksi useamman kilometrin matkalta.
Niin varmasti. Mainitse sellainen. Vai tarkoitatko jotain läppäriä, jossa XP ja asennettu joku navigointisofta?
Aika paljon rajoittaa plotterivalikoimaa NMEA0183-portti ja ei taida olla yhtäkään, jossa olisi kaksi (toinen mittatisto/AP ja toinen AIS).
Mikä on uusi plotterisi ja paljonko se vie? Tutkaa en kaipaa.
Simrad NSE12 toimi XP:llä ja siinä oli muistaakseni seagaten kovalevy.
XP oli käytössä pitkään teollisuudessa ja on varmasti vieläkin monissa koneissa, vaikka samaan aikaan julkaistiin kuluttajille uudempia versioita.
Uusin plotteri on go-sarjaa ja tehontarve 10W luokkaa.
Tuohon tietoon Simradista olen törmännyt aiemminkin. Mutta muista pyörivällä kovalevyllä varustettuja plottereita ei taida olla.
"Vanhojen plottereiden päivitysnopeus on hidas, jos haluaa näyttää suunnan ylöspäin. "
Miksi joku haluaisi suunnan ylöspäin? Jotkut pitävät siitä asetuksesta autonavigaattoreissa (minä en siinäkään), mutta ei kai sentään vesillä?
Parasta oikeastaan onkin vanha tyyli, jossa mittarit ovat itsenäisiä. Tuulimittari on tuulimittari, plotteri on plotteri, kaiku on kaiku. Kun yksi hajoaa, niin muut vielä toimivat loppureissun, ja kotiin päästyä vaihdat sen rikkinäisen.
Itsenäinen tuulimittari on enemmän 70- kuin 80-lukua. Eihän integroitu systeemi siitä mihinkään kaadu, että kaiku tai tuulimittari kupsahtaa. Vain keskusyksikkö on kaikille yhteinen.
Makuasia
Oletettavasti on muitakin koska ssd-tekniikka ei ole kovin vanha. En ole vain pistänyt muita atomeiksi.
Miksi noissa olisi kovalevyä lainkaan? Oletko nähnyt monta kännykkää, tablettia tai autonavigaattoria kovalevyllä?
Prossuun tai ulkoiseen muistipiiriin mahtuu se mitä tarvitaan ja kartathan on kuitenkin muistikortilla.
Puhutaan vanhoista vehkeistä ajalta, jossa muisti oli hidasta, kallista ja vaivaista. Jos saa arvata, niin asiaan on vaikuttanut OS, softa, nopeus ja tietenkin hinta.
Pyörivä kovalevy ei ole kuitenkaan huonoimmasta päästä muistia, jos sitä vertaa vaikka flashiin. Siihen saa paljon tavaraa verrattuna sen ajan 312 kb SD-kortteihin.
Puhe oli 2001 esitellystä XP:stä. Tuskin se plotterissa oli vielä esittelyvuonnaan. CompactFLashia sai -94 15 MB saakka ja -02 jo 8 GB.
SD-kortti tuli vasta 2000, tosin MMC oli osin sama jo 1997 esiteltynä.
2001 plottereissa oli jo kartat muistitikortilla. Linux tai tuollaiseen tarkoitettu Windows ei kovalevyä tarvitse.
Entä sitten?
On monta tekniikkaa, jota on käytetty muuloinkin, kun sinä vuonna, kun se on keksitty. XP:n viimeinen SP tuli 2008 eikä sen käyttö siihen loppunut.
Arvailin, miksi Simrad käyti sitä tekniikkaa, mitä käytti. Mikä on sinun mielestäsi se syy?
Tarkoitin siis, ettei XP:tä plottereissa käytetty ainakaan ennen 2001, koska XP tuli silloin ja tuskin vielä edes 2002. Silloin oli jo isot muistitikut arkipäivää.
En tiedä onko XP:stä joku erikoisversio tuon tapaisiin laitteisiin. Tietokoneisiin tarkoitettu XP on toki kamalan iso ja raskas eli vaatii paljon tilaa ja vie virtaa. Ilmeisesti Simradin mielestä se on ollut järkevä laittaa ko. plotteriin. Mutta ei tuo taatusti yleinen valinta ole.
XP on hyvin elinvoimainen tuote. Sitä käytettiin laajasti erilaisissa ohjausjärjestelmissä ainakin siihen asti, kun sen ylläpito loppui 2014. Eikä järjestelmää koskaan poistettu laiteista.
Uskallan väittää, että edelleen on pilvin pimein teollisuuden ohjausjärjestelmiä, joissa pyörii XP. Teollisuudessa laitteiden käyttöikä on pitkä eikä itsenäisten laitteiden OS ole tarvetta päivittää, jos ne eivät ole kiinni verkossa.
Katsoin plottereita läpi. B&G Vulcanissa ei ole 183:sta ja Zeuksessa on yksi erikseen ostettavalla kaapelilla muutenkin kalliissa laitteessa. Raymarine Axiomissa ei ole yhtään. Garminin GPSMAPeissa on yksi 183.
Sitten löytyi Seiwa SWX 900W, jossa on kaksi 183:sta. Millainen se muuten on? Ei löytynyt nopeasti testiä. Manuaalissa ei mainita purjehduksesta mitään, joten ei taida olla purjehdusfunktioita, kuten kaikissa edellisissä.
Onko kenelläkään hajonnut ST-60 sarjalaisia, siis lopettanut toiminnan jostakin syystä?
Johan tuolla aiemmin kirjoitin, että on hajonnut lämpötila-anturi ja AP:n näyttö (6002). Jälkimmäinen pimeni 2011 täysin. Korjasin vaihtamalla sisuskalut, jotka sai puoleen hintaan koko näyttöön verrattuna varaosana.
On myös haljennut tuulianturista "mutteri", jolla se kiristetään telineeseen. Sen liimasin.
5 ST60 näyttöä -05 toimivat moitteitta.
Millä liimalla onnistuit, itsellä sama ongelma ja teipillä kietonut vesisuojan, mutta olis kiva saada se liimattua.
Pikaliima ei ainakaan toiminnut, epoxi?
Siis lämpötila-anturin korjaus? Korjasin laittamalla vastaavan NTC-vastuksen peräsimen laakeripesän kylkeen kiinni. Se on alumiinia ja näyttää oikein tarkasti.
Kaksi edellistä Raymarinen plotteria kesti vuoden. Sitä edellinen 15 vuotta. Nyt on Garmin.