Mikä hänessä ikävöimässäsi on niin

Pitää tuntea ensin, ennen kuin voi olla ”mielinkielin”. Tutustua haluan häneen enemmän kuin mitään muuta.

Ei mitään huonoa, jännittää vaan niin pirusti.

Joku on nyt mustis.

Sen seuraa suosin, josta tykkään tai jota ikävöin. Se, jonka seuraa en suosi, ei ole mulle tärkeä tai on mulle ilkeä. Mä en jaksa mitään pelejä tai pelaajia. Yksinkertaista.

Kierrän ne kaukaa joihin ihastun. En uskalla olla heidän lähellään. Jännitän. Hajoan, jos tiedän, etten saa heitä. Pelkään tekeväni jotain typerää ja pilaavani lopullisesti välit. Siksi suojelen itteäni ja pysyn kaukana.

Suosin hänen seuraansa, mutta koska meidän kommunikaatio ei toimi, en viitsi koko aikaa yksin pälättää. Helpompi puhua niille, joilta saa vastauksiakin.

Mies, nelikymppinen

muilla on niin paljon rahaa, että rauhoittaa, siksi huvittelen vain ikävissäni siihen asti, milloin sataisi, en oikein osaa pitää hauskaa, olen yksin, tunnen niin........
t.koirasta jätti ja aika lankesi, tunsin jotain pitkästä aikaa, siinä ei ollutkaan kyrbä, pelkkä pippeli, oi maa kunhan sataisi..........
https://www.youtube.com/watch?v=euAdYzaOUVA

t.toinen tarvitsi vain toisensa, toisinaan, hyvästi......
ikuisesti
Hän elää!

Tuskinpa varmaan kaipaisi jos olisi niin paljon huonoa.

Hän juoksee niin kovaa karkuun, etten pysy perässä. Varmaan työstä käy mun välttely jo. Hankala olla hänen seurassaan.

Oisko toinen liian ujo, että vaikea lähestyä. En viitsi roikkua ja höpistä hänelle jatkuvasti. 😒 Yritän kyllä. Haluaisin tutustua, mutta lähelle ei oo helppo päästä. Ja ymmärrän, jos hän ei halua. Välillä vain tuntuu, että haluaa. Ei vaan sanotuksi saa.

En ole muiden kanssa. Olen vain semmoinen hylkiö enkä tiedä mitä tehdä.