Kaikkihan eivät talvilaatua tarvitse, kun eivät polta dieseliä pakkasilla, mutta miten ne, jotka tarvitsevat, yleensä hoitavat asian? Huoltoasemillehan talvilaatu tulee hyvin myöhään syksyllä, Etelä-Suomessa yleensä vasta loka-marraskuun vaihteessa. Jos tankissa on sekoitus kesä- ja talvilaatua, niin pakkaskesto on käsittääkseni lähempänä kesälaatua, joten pitäisi onnistua lähes koko tankin sisältö vaihtamaan.
Jotta talven tullessa olisi tankkissa talvilaatua, niin vaihtoehdot lienevät:
- Ajelee tankkia tyhjäksi loppukesän ja syksyn niin, että talvilaadun tullessa on tankki lähes tyhjä. Ongelmana tässä mahdollinen kosteuden tiivistyminen tyhjähkön tankin sisäpintaan sekä vähäinen polttoainereservi.
- Käyttää normaalisti kesälaatua syksyyn asti. Talvilaadun tullessa pumpuille tyhjentää veneen tankin vaikkapa auton tankkiin ja täyttää talvilaadulla. Aika työlästä.
- Säilöö talvilaatua kanistereissa edellistalvesta ja alkaa hyvissä ajoin tankaamaan vain sitä. Toki myöhäistä tulevan talven osalta.
- Säilöö talvilaatua kanistereissa niin paljon, että voi käyttää aina pelkkää talvilaatua. Varmin tapa, mutta toki tämäkin myöhäistä tulevalle talvelle.
Jotta talven tullessa olisi tankkissa talvilaatua, niin vaihtoehdot lienevät:
- Ajelee tankkia tyhjäksi loppukesän ja syksyn niin, että talvilaadun tullessa on tankki lähes tyhjä. Ongelmana tässä mahdollinen kosteuden tiivistyminen tyhjähkön tankin sisäpintaan sekä vähäinen polttoainereservi.
- Käyttää normaalisti kesälaatua syksyyn asti. Talvilaadun tullessa pumpuille tyhjentää veneen tankin vaikkapa auton tankkiin ja täyttää talvilaadulla. Aika työlästä.
- Säilöö talvilaatua kanistereissa edellistalvesta ja alkaa hyvissä ajoin tankaamaan vain sitä. Toki myöhäistä tulevan talven osalta.
- Säilöö talvilaatua kanistereissa niin paljon, että voi käyttää aina pelkkää talvilaatua. Varmin tapa, mutta toki tämäkin myöhäistä tulevalle talvelle.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kesälaatu toimii -7 asteessa. Vesi lämmittää venettä ja polttoainetta. En usko, että polttoaineen lämpötila menee pakkasen puolelle ennen vuoden vaihdetta missään Suomessa.
Juu ei, mutta keskellä talvea veneen seistessä telakalla menee helposti etelässäkin -20 asti. Kurja tehdä veneessä sisähommia, jos ei voi käyttää lämmitintä väärän polttoainelaadun takia.
Ota talvitiiseliä jerrykannuun ja pistä lämppäri imemään kannusta. Ei tarvitse murehtia.
Moniko tekee veneessä remonttia ulkona 20 asteen pakkasessa?
Tuskin moni, mutta kun nafta on tankissa ollut päiväkausia -20 pakkasessa, niin kesälaadun parafiinikiteet ovat aika puurona tankissa. Tämän mössön muuttuminen takaisin "juoksevampaan" muotoon ei tapahdu nollakeleillä hetkessä vaan aikaa menee yllättävän paljon. Lämppäriä on tuolloin ihan turha käynnistellä.
Sitten varmaan kannattaa autoasemalta hakea talvilaatua kanistereissa veneen tankkiin. Ei se niin iso homma ole varsinkin jos veneellä pumppu käytössä. Ja ei kaikki diesel talvilaatua rarvitse olla, puolet kesää ja puolet talvea riittää.
Niin aloittajan ongelmahan oli se, että sitä talvilaatua saa vasta talvella, mutta veneen tankki on yleensä niin iso suhteessa kulutukseen, että yhdellä tankillisella ajelee koko kesän. Tilanne on eri auoilijalle, jolla menee tankillinen parissa viikossa.
Minä teen, läpi talven. Isossa matkaveneessä riittä aina tekemistä, lämmin kausi on ulkohommia varten.
Samoin. En toki koko ajan hommia tee, mutta silloin kun kalenterissa on sopiva aukko, niin en jätä pakkasen takia väliin. Ei ole ongelmaa, kunhan diesel on talvilaatua. Käyn laittamassa lämppärin päälle ja tulen parin tunnin päästä hommiin, niin on ihan mukavat olosuhteet.
Minä olen aina tankannut täyteen talvilaatua jo syyskuun puolella. Ainakin omalle veneasemalle sitä on tullut yleensä tuolloin.
Muistaakseni veneasemilla on aina myynnissä välikauden dieseliä ja syksyllä vaihtavat talvilaadun, siis neste asemilla.
Voihan tankin lisäaineistaa ihan itsekin. Googlaamalla löytyy ainakin yksi aine, todennäköisesti useampikin.
Jotta dieselin saostumispisteen saisi alemmas, pitäisi siitä poistaa raskaimmat jakeet. Ei se mitään lisäämällä onnistu. Samasta syystä esim kesä- ja talvilaadun 50/50 seos on aika turha, kun sitä saostuvaa tavaraa on kuitenkin edelleen reilusti tankissa.
Mitkä ovat ne raskaammat jakeet, joita tarkoitat ja paljonko ne painaa?
Olen nesteeltä kysynnyt tuota asiaa ja kemisti kertoi tuon talven kestävyyden lisääntyvän siinä suhteessa mitä uutta tavaraa tulee...
Eli luit Nesteen esitteen.
Sait sen kuulostamaan hienolta.
Mitä, jos pyytäisit sen kaversi itse kirjoottamaan tänne, kun sinä et tiedä asiasta sen enempää kuin papukaija?
Sinä taidat olla se näillä sivuilla esiintyvä kiusanhenki.
Mitä väliä sillä on mistä kaveri on tietonsa saanut, jos ne pitävät paikkansa.
Lopeta tuo väkätys ja keskustele asiallisesti kuten muutkin kunnon ihmiset.
Jos kirjoittaja oliskin kirjoittanut, että Nesteen sivuilla sanotaan...
Mutta, kun kirjoitaa omana tietonaan, on hyvä kysyä ennen kuin argumentoi asiaan.
Ihan kysyin nesteen asiakaspalvelu sähköpostin kautta ja vastauksen allekirjoittaja oli tuotekehityksen kemistejä.
Jotta näin.
Pakkasella diiselin tärkein ominaisuus on suodatettavuus. Kesädiiselissä on mukana parafiinia, joka alkaa pakkasella kiteytyä nesteen joukkoon. Kiteet painuvat sitten tankin pohjalle. Nämä kiteet kertyvät hiljalleen suodattimiin. jotka tukkeutuvat. Vaikka tankkiin lisättäisiin talvidiiseliä ei kesälaadun parafiini mihinkään katoa vaan kiteytymistä tapahtuu siitä huolimatta. Kun lämpötila sitten nousee liukenevat parafiinikiteet takaisin polttoaineen joukkoon.
Tuossa tuo kirjoittaja kertoi Nesteen kemistin kertoneen, että talven kestävyys lisääntyy sitä myöden kun tankkiin lisätään talvilaatua.
Miten meidän nyt pitäisi suhtautua tuohon sinun kirjoittamaasi viestiin:
” Vaikka tankkiin lisättäisiin talvidiiseliä ei kesälaadun parafiini mihinkään katoa vaan kiteytymistä tapahtuu siitä huolimatta.”
Kun olet antanut selvityksen omasta asiantuntemuksestasi tästä dieselin kylmän kestävyydestä, otamme postauksen lähempään tarkasteluun.
Siihen saakka pidämme tuota viestiäsi pelkkänä Suomi24 palstan täytteenä.
Koska minulla ei riitä kompetenssia antamaan tästä lausuntoa, niin olen ihmetellyt mihin perustuu tuo ikiaikainen - laiton konemiesten talvikikka, jossa jäykistyneen dieselin joukkoon kaadetaan petrolia?
Mainittakoon, että olen itse kerran joutunut tämän kesälaadun uhriksi kuorma-auton kanssa joskus 70- luvun lopulla.
Jouduin vaihtamaan uudet suodattimet ja syöttämään polttoainetta jerrystä, jotta pääsin varikolle.
T. Diisselimies
Jos kesälaadun dieselin joukkoon laittaa esim. puolet talvidiiseliä, niin tankissa on yhä kesälaadun dieselin parafiinia. Sitä on nyt suhteessa puolet vähemmän, mutta tämäkin määrä kiteytyy ja painuu tankin pohjalle. Jos imuputki yltää tähän kerrokseen, niin suodatin menee tukkoon. Kun tankkauskertoja tulee lisää vähenee kesädieselin suhteellinen määrä joka kerralla ja jossain vaiheessa parafiinikiteitä on tankissa niin vähän, ettei suodatin enää tukkeudu.
Tankkiin voi tietenkin lisätä jotain mihin parafiini liukenee alhaisessa lämpötilassa, mutta samalla menetetään polttoaineen voitelevia ominaisuuksia. Nykyiset korkeapainepumput eivät tästä välttämättä pidä.
Juuri näin.
Taas yksi syy lisää pitää vene lämpimässä hallissa.
Se olisi upeaa. Ei vaan ihan halpaa lystiä ainakaan täällä etelässä.
Kaikki raha menee kuitenkin johonkin.
Mutten hyvä syy, mutta mistä löytää sellainen lämmin halli, jossa saa talvella tehdä remontteja veneessä?
Omasta pihasta?
Taitaa olla melko harvinaista herkkua työntää kookkaan puoleinen vene omaan lämpimään halliin - varmaan sellaisiakin veneen omistajia löytyy - hyvät heille D.
Kookkaan puoleisen veneen omistajilla on yleensä myös kookkaampi budjetti.
Olen itse huomannut, että vaikka halli on kallis, niin ison veneen tyhjentäminen kaikesta vedestä niin, ettei varmasti jää mitään jäätymään, on lähes mahdotonta tai ainakin niin työlästä, että jo siksi kannattaa maksaa lämpimästä hallista.
Ekstrana tulee vielä kaikki maalaukset ja huollot, jotka voi tehdä tasalämpöisessä hallissa ilman pelkoa sään muuttumisesta.
Veneen peittäminenkään ei ole ilmaista puuhaa, kun koko kasvaa. Ison veneen katoksessa on iso näperteleminen ja tavaralle pitäisi löytää säilytyspaikka kesäksi.
On ihan selvää, että veneen talvisäilytys katoksessa on mittakaavapuuhaa. Mitä enemmän veneitä, sitä halvempaa venettä kohden. Sähköstä, valosta ja lämmöstä tietenkin maksaa lisää.
Vaikka veneen koon ja hinnan välillä jonkinlainen korrelaatio onkin, niin aika heikko. Isoja vanhoja veneitä on kyllä ihan persaukisillakin.
Eiköhän meistä jokainen mielellään pitäisi veneensä lämpimässä hallissa, jos löytäisi omaan budjettiinsa sopivan ja sellaisen, jossa saa vapaasti käydä venettään huoltamassa ja johon veneensä voi vapaalla aikataululla syksyllä viedä ja sieltä keväällä ottaa taas vesille. Jos tarvii lopettaa kausi kesken telakan aikataulujen mukaan, niin mieluummin pitää sitten ulkona. Näin ymmärtääkseni useimmissa telakoilla (ihan ymmärrettävistä syistä) on.
Voisin kuvitella, että mitä enemmän veneitä, sitä vähemmän väliä on yksittäisen veneen telakointiajalla. Väittäisin pikemminkin niin, että telakoija on mielissään veneistä, joita ei tarvitse laskea tai nostaa samaan aikaan muiden kanssa.
Lämmin halli on kalliimpi kuin ulkona säilyttäminen, mutta ero voi olla paljon pienempi, jos laskee kaikki kustannukset yhteen. Piahlla säilytettävässä veneessä on paljon piilokuluja kuten lisääntynyt huollontarve, telakointivälinmeiden varastoiminen ja veneen patjojen ja muun tavaran kuljettaminen veneelle ja takaisin sekä säilyttäminen talven ajan.
Usein hallien optimaalinen täyttäminen vaatii sen, että veneet laitetaan sisään tietyssä järjestyksessä. Se on vähän hankalaa, jos joku tuo paattinsa vasta joulukuussa. Ja jos tuo, niin se joulukuussa tuotu vene pitää yleensä ottaa ensimmäisenä ulos. Tulee ylimääräistä siirtelyä, jos tämä syyspurjehtija haluaakin aloittaa seuraavan kauden vasta juhannuksena.
Olet oikeassa, ulko- ja sisäsäilytyksen hintaero on varmasti todellisuudessa pienempi kuin varsinaisten telakointimaksujen suora erotus. Ainakin omalla osallani ero on kuitenkin merkittävä. Nyt maksan 15 kilometrin päässä kotoani sijaitsevasta ulkopaikasta keskikokoiselle purjeveneelle noin 400 euroa/talvi. Pressu maksoi ehkä 150 euroa ja se kestää varmasti 5-10 vuotta. Teline on remontin ylijäämäpuutavarasta, eli ilmaista. Telakointivälineiden kesävarastointi kuuluu telakointihintaan. Patjat ym säilyvät kotona varastoissa, jotka olisivat olemassa vaikkei olisi venettä. Ulkona pitämisen aiheuttama huollontarve on vähäistä, eikä rahassa mitattavaa, koska teen kaiken itse. Veneen nostot ja laskut maksavat 100-150 euroa riippuen siitä, sovinko oman noston vai meneekö muiden kanssa samalla. Hallissa olisin pakotettu ottamaan telakan tarjoaman noston telakan määräämään hintaan. Lämmin hallipaikka kohtuullisella etäisyydellä maksaisi käsitykseni mukaan noin 5000 euroa. Kyllä tuolla erotuksella saa itselleen aika hyvän tuntipalkan pressun virittelystä ym.
Tuolla tavalla laskien kyllä.
Sen verran kuitenkin on pakko sanoa, että jos lasket tuntipalkan mukaan, niin sitten kaikilla tunneilla on arvo ei pelkästään pressun virittämisellä.
Tilaat säiliöauton rantaan täyttämään teräsveneen 2000 litran säiliön talvilaadun dieselillä..
Tuo on minusta hyvä neuvo.
Kuulin muuten tankkerin kuskilta, että nykyisin lämmitysöljy (punainen) on samaa, mitä viedään kaivinkoneelle.
Nykyisin ei ole enää erikseen moottorilöpöä, vaan kaikki löpö on samaa tavaraa eli täyttää koneiden laatuvaatimukset.
On siis tavallista dieseliä johon on lisätty tuo sakkoväri.
Tämä ei ole enää ajankohtainen asia, jos lämmitysjärjestelmälle ei ole omaa tankkia.
Tietysti sen tankin koko täytyy olla yli 1000l , sillä alle sen määrän täytyy maksaa
kuljetuslisää D.
Mitä tuo lämmitysöljy tähän liittyy?
Silloin ennen hyvinä aikoina saimme tankata löpöä veneeseen ja ne muistot tunkevat joskus pintaan.
Sitä yritin tuossa hieman kömpelösti tapailla.
” Tämä ei ole enää ajankohtainen asia, jos lämmitysjärjestelmälle ei ole omaa tankkia.”
Kuten sanottu, tuo oli huonosti esitetty ja anteeksi siitä. Yritän parantaa tapani.
T. Nostalgia sikseen
No olisi lämppärille melkoinen oma tankki jos tankki autolla toisi.
En vieläkään osannut selittää tuota huumoriksi tarkoitettua lausetta.
” Tämä ei ole enää ajankohtainen asia, jos lämmitysjärjestelmälle ei ole omaa tankkia.”
Kun meillä oli ennen isojakin tankkeja, joihin sai tankat löpöä, siitä otettiin tietysti osa lämppärillekin.
Nykyisin on toisin ja harvalla on lämmittimelle oma tankki, vaikka sillä saisi löpöä polttaa.
En aio ryhtyä stand up koomikoksi D.
Polttoöljy on kait edullisempaa, kun tilaa suoraan tankkiin teboililta?