Kyttyrälohen leviämisen estämiseen.
Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka määrä on noussut pohjoisen lohijoissa kohisten. Norja päätti vastikään, että se rahoittaa 15,3 miljoonalla kruunulla kyttyrälohen leviämisen estämistä. Suomessa toimenpiteet ovat edenneet vasta ajatuksen tasolle.
Suomessa ollaan huolissaan kyttyrälohen kohisten kasvavasta määrästä Tenon vesistössä. Ministeriöissä valmistaudutaankin seuraavaan kyttyrälohien aaltoon, joka on odotettavissa arviolta kahden vuoden kuluttua.
Konkreettista toimintasuunnitelmaa kyttyrälohen leviämisen estämiseen ei ole kuitenkaan vielä.
Tyynenmeren kyttyrälohi on vieraslaji, joka valtasi Suomen ja Norjan Jäämereen laskevat lohijoet tänä kesänä. Sen määrä yllätti niin paikalliset kuin tutkijatkin. Vesistön oman lohilajin, atlantinlohen, pyynti on ollut kiellettyä kuluneena kesänä kantojen uhkaavan heikentymisen vuoksi ja tällä hetkellä Tenossa onkin enemmän vieraslajia.
Kyttyrälohi on varsin erilainen kala, kuin se mihin ollaan totuttu. Estämistoimet ovatkin poikkeuksellisia ja niiden suunnittelu haastavaa. Kokonaisuudessaan tilannetta pidetään hyvin huolestuttavana.
– Olemme seuranneet tilannetta hyvin huolestuneena ja apeinkin mielin. Eihän tällaista tilannetta kukaan halua. Tulevaisuudessa kyttyrälohien estämistoimista voi tulla pysyvämpääkin toimintaa.
Vapaaehtoiset ovat norjalaisten lehtitietojen mukaan kalastaneet tänä kesänä jo lähes 80 000 kyttyrälohiyksilöä. Väsymys alkaa painaa ja viranomaisten toimenpiteitä ja apua tarvitaan.
– Ihmiset ovat väsyneitä ja allapäin, toteaa ilmasto- ja ympäristöministeri Sveinung Rotevatn NRK:lle.
Norjan varaamalla 15,3 miljoonan kruunun summalla rakennetaan kelluvat pyyntijärjestelmät viiteentoista Pohjois-Norjan lohijokeen.
Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka määrä on noussut pohjoisen lohijoissa kohisten. Norja päätti vastikään, että se rahoittaa 15,3 miljoonalla kruunulla kyttyrälohen leviämisen estämistä. Suomessa toimenpiteet ovat edenneet vasta ajatuksen tasolle.
Suomessa ollaan huolissaan kyttyrälohen kohisten kasvavasta määrästä Tenon vesistössä. Ministeriöissä valmistaudutaankin seuraavaan kyttyrälohien aaltoon, joka on odotettavissa arviolta kahden vuoden kuluttua.
Konkreettista toimintasuunnitelmaa kyttyrälohen leviämisen estämiseen ei ole kuitenkaan vielä.
Tyynenmeren kyttyrälohi on vieraslaji, joka valtasi Suomen ja Norjan Jäämereen laskevat lohijoet tänä kesänä. Sen määrä yllätti niin paikalliset kuin tutkijatkin. Vesistön oman lohilajin, atlantinlohen, pyynti on ollut kiellettyä kuluneena kesänä kantojen uhkaavan heikentymisen vuoksi ja tällä hetkellä Tenossa onkin enemmän vieraslajia.
Kyttyrälohi on varsin erilainen kala, kuin se mihin ollaan totuttu. Estämistoimet ovatkin poikkeuksellisia ja niiden suunnittelu haastavaa. Kokonaisuudessaan tilannetta pidetään hyvin huolestuttavana.
– Olemme seuranneet tilannetta hyvin huolestuneena ja apeinkin mielin. Eihän tällaista tilannetta kukaan halua. Tulevaisuudessa kyttyrälohien estämistoimista voi tulla pysyvämpääkin toimintaa.
Vapaaehtoiset ovat norjalaisten lehtitietojen mukaan kalastaneet tänä kesänä jo lähes 80 000 kyttyrälohiyksilöä. Väsymys alkaa painaa ja viranomaisten toimenpiteitä ja apua tarvitaan.
– Ihmiset ovat väsyneitä ja allapäin, toteaa ilmasto- ja ympäristöministeri Sveinung Rotevatn NRK:lle.
Norjan varaamalla 15,3 miljoonan kruunun summalla rakennetaan kelluvat pyyntijärjestelmät viiteentoista Pohjois-Norjan lohijokeen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kemijoki on nyt hyvällä mallilla, ei pääse vieras laji nousemaan niin. Simojoki myös lohijokena piankin nousee vieras lohi. Tenojoki jo ilmeisesti menetetty kyttyrälohelle. Tenolle pato ja vesivoimala siihen, sitten katsoa tuonnempana tilanne, pyytämällä ei saada pois, Norja jo sen näytti. Tai sitten menetetään atlanninlohi.
Eihän kyttyrälohia Pohjanlahdella edes ole, joten miten se voisi nousta mihinkään sinne laskevista vapaistakaan joista?
Oletko tullut ajatelleeksi, että atlantinlohi ei pääsisi kiertämään voimalaitosta yhtään kyttyrälohea paremmin, joten se häviäisi Tenojoelta kokonaan sen sijaan että nyt vain ehkä joutuu kilpailemaan kyttyrälohen kanssa.
Ei ole vielä, vaan kohta on, se leviää nopeasti ja vie kutupaikat Atlantinlohelta.
Ei siihen keksi muuta keinoa kuin patoamisen, joka estää nousun. Tarkoittaa vesivoimalan tyylistä. Aika lyhyt tuo elinikä kyttyrälohella, en nyt ala katsomaan miten poikkeaa Atlantinlohesta ? Jos osaatte lukea Norjan mediaa, siellä ollaan jo huolissaan samoin meillä maatalousministeriössä, tytöt hallituksessa tuskin käsittää koko asiaa.
Eli meinaat tappaa noilla padoilla atlantinlohenkin Suomesta.
Atlantinlohella ja kyttyrälohella on kutu niin eri aikaan, että vieraslajista tuskin on uhkaa. Venäjälläkin ne ovat sopineet samaan jokeen. Koko huoli on lähtöisin norjalaisesta lohenkasvatusteollisuudesta, joka sitä paitsi on kyttyrälohea suurempi uhka villilohelle.
https://yle.fi/uutiset/3-10924364
Olen nyt pohtinut. Ja tullut tulokseen, että atlantinlohta istutetaan, mutta kyttyrälohta ei.
Myös Norjalla nyt uusikin ongelma atlantilohen virustauti, ja on pahenemaan päin. Pidän Kemijoen järjestelyjä nyt hyvänä, kun estää suoraan nousun lohella. Ja tutkijat on pohtineet loukkuja johon kaikki lohet jäisi, ja atlantinlohi päästettäisiin menemään. Kun ihminen voi näissä joissain asioissa olla luomakunnan herrana, siinä nyt täytyy toimia nopeasti ja oikein, muutoin pian käy atlantinlohelle köpelösti kun "ryssän"lohi vie kutupaikat. Luin tuolta jostain, että tutkijat Norjassa oli avanneet 600 kyttyrälohen mahaa, ja katsoneet syökö atlantinlohen poikasia, eivät niitä löytäneet. Että sekin siltikin mahdollista? Silloin kävisi nopeammmin ohrasesti totutulle lohellemme. Kyttyrälohi on hyvää siihen asti kun mereltä tulee jokiin, sitten alkaa makeassa vedessä menettämään makuaan jota ei saata syödä, ja kun suvun jatkon tehnyt -alkaa mätänemään.
Tämä aiheutta pohtimista maatalousministeriössä, jossa joasia ollut vireillä. Jossa osaaviakin ihmisiä, ei ole noita hallitus tyttösiä vain tai poliittisin perustein valittuja pääosin, vaikka lienee keskustalla siihen ollut painava sana useimmiten.
Atlantinlohen virustaudit ja kyttyrälohi vie elintilaa, kyllä siihen on jotain tehtävä.
Niin paljon kuin ihminen voi tehdä, se on tehtävä. Jos keksit jonkin muun tavan asian hoitaa, niin kerro toki, siitä oltaisiin maatalousministeriössäkin varmasti kiinnostuneita. Heittelet vain sivusta, et pysty perustelemaan, että miten atlantinlohi jatkaa elinvoimaisena. Meillä on näitälohijokia, ettei se yksin ole Kemijoesta kiinni, eikä muistakaan, vaikka nyt Tenojoki on suurimpia lohijokia. Tenojoki on ollut kiinni kannan takia paljonkin, jotain pieniä kiintiöitä ollut lähinnä paikallisille.
Kerro miten hoitaisit lohi asiat, olen korvat höröllä ! Ei padot lohia tapa, se menee jo politiikan manipulaatioon. Aikanana laskettiin että Kemijoen lohia menettiin voimalaistosten takia 160 000 kg, jota silloin laskettiin 5 markan kilohintaan, kaikkiaan 800 000 rahana, joka voidaan euroiksikin nyt muuttta samoihin summiin, siitä nyt lohi noussut hintana. Ja silloinen laskelma puhtaasti rahana, että kunnat saa veroina paljon enemmän rahaa kuin lohista. Se oli Kemijoen meren puoleinen vesivoimala tärkeä köyhälle Suomelle aikanaan. Samoin suuremmassa mittakaavassa Norjan vesivoima vuonoista ollut hyväksi, vaikka vihreät leireili sitä vastustaen ja haittaa tehden. Nyt en ole vuosiin kuullut vihreitten vastalausetta Norjan vesivoimasta.
En ainakaan esittämälläsi tavalla, että estetään atlantinlohelta kutu Tenojoella ja tapetaan sillä tavalla sekin. Hassusti pidät patoja hyvänä keinona torjua kyttyrälohta, mutta tuossa yllä olevassa kommentissasi toteatkin, etteivät padot lohia tapa. Täsmennäpä perustetta sille, että kyttyrälohi ei pääse padosta läpi, mutta atlantinlohi pääsee. :D
Kuten jo tuolla ylempänä totesin, näillä näkymin ei ole tarvetta tehdä mitään. Molemmat lohilajit pystyvät elämään hyvin rinnakkain, kuten tiedot Venäjältä kertovat.
Atlantinlohen virustauteja levittävät norjalaiset kalankasvattamot. Juuri siitähän tässä kohussa on kysymys, norjalaisten ("turskien") bisneksestä. Samaa viliperipeliä kuin norjalainen hiihtokin. Pitää saada myytyä halpaa lohta ympäri Euroopan ja tappaa kalastus muista maista.
https://yle.fi/uutiset/3-10924364
2 vuotta elinkaari kyttyrälohella.
Lopetetaan yli kalastusmenetyksistä aihutuneiden vaikutuksisten korvaaminen Suamalaisten kukkarosta samelaisille, saamelaiset noi Suoman pohjoisosan joet ovat tyhjentäneet rysä-verkko ym perinteisillä rosvokalastus menetelmillään ihan itse ja omaa ahneuttaan.