Heippa,
Kyselen vedenparannusaineesta suhteessa kasvien kasvuun. Pullossahan lukee että luonnonmukaiset olot kaloille ja kasveille.
Kaverin kanssa vaan ollaan funtsittu miksi mulla tietyt kasvit kasvaa kauheesti, hänellä ei lainkaan. Molemmilla vedenvaihto samanlaista, nestemäistä kasviravintoa (minä olen kyllä käyttänyt paljon kauemmin), kummallakaan ei hiekassa ravinteita.
Ainoa ero hoitorutiineissa on että minä käytän vedenparannusainetta, hän ei. Tuostako voi johtua?
Onko muilla kokemuksia kasvien kasvusta ilman ainetta ja aineen kanssa?
Kyselen vedenparannusaineesta suhteessa kasvien kasvuun. Pullossahan lukee että luonnonmukaiset olot kaloille ja kasveille.
Kaverin kanssa vaan ollaan funtsittu miksi mulla tietyt kasvit kasvaa kauheesti, hänellä ei lainkaan. Molemmilla vedenvaihto samanlaista, nestemäistä kasviravintoa (minä olen kyllä käyttänyt paljon kauemmin), kummallakaan ei hiekassa ravinteita.
Ainoa ero hoitorutiineissa on että minä käytän vedenparannusainetta, hän ei. Tuostako voi johtua?
Onko muilla kokemuksia kasvien kasvusta ilman ainetta ja aineen kanssa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Empä usko että kasveille tekee yhtään mitään vedenparannusaine. Itse käytän aina välillä vedenparannusainetta (silloin kun on aihetta epäillä että vesijohtovedessä voisi olla liikaa raskasmetalleja tai klooria...eli aika harvoin). En ole huomannut tasan mitään vaikutusta kasvien kasvuun. Sen sijaan kalasto vaikuttaa yllättävän paljon (=kuormitus).
Et voi mitenkään verrata kaverisi altaaseen omaasi. Ensinnäkin molemmilla pitäisi olla sama määrä samanlajisia kaloja yhtä isossa altaassa, jossa on samanlainen suodatin, joka putsataan samalla tavoin ja yhtä usein. Kaloja pitää ruokkia yhtä paljon samalla ruoalla. Molemmilla pitää olla akvaario sijoitettu samalla lailla niin, että aurinko paistaa altaaseen samalta korkeudelta yhtä kauan jos paistaa. Akvaarioissa pitää olla samanlaiset valaisimet ja yhtä vanhat loisteputket.
Kyllähän tuo sinun vastaus ihan järkevälle kuulostaa.
Vielä näitä yhtäläisyyksiä; molemmilla 2 samaa putkea (kaverilla vanhemmat), akvoissa eroa 60 litraa (kaverilla isompi), vesi on samasta laitoksesta.
Suodattimet ovat erilaiset, mulla sisä ja ulko, kaverilla 2 ulko (ylitehoiset). Kaverilla kalastoa suhteessa enemmän kuin minulla. Ja minä ruokin 2 kertaa päivässä surviaisia ja kasviksia kerta viikkoon, kaveri vain hiutaleita ja pohjatabletteja kerran päivässä.
Levää kaverilla kasvaa nopeammin. Voisko se levä sitten kilpailla kasvien kanssa..
Omituinen ilmiö vaan kun olen antanut kaverille useampiakin kasveja ja ne ei hällä kasva ollenkaan, mutta ei kyllä kuolekkaan. Kuten esim rasvalehteä, intianvesitähdikkiä, anubiasta, amerikan kilpukkaa.
Ihmetelty ollaan vaan tätä asiaa ja tehty vertailuja keskenämme ;)
kuulostas nyt hieman siltä että kaverisi lamput alkaa olla jo liian heikkotehosia. kannattaisi vaihtaa lamput ja lisätä veteen ohjeen mukaan nitriveciä ja aqutania.
voi olla myös kasvien hitaan kasvun syynä liian nitraattipitoinen vesi, eli siihen auttaisi hiekan pesu ja kalakannan vähentäminen jos on liikakansoitusta. vaikka kasveja lannoitetaan niin kasvit ei pysty tällöin hyödyntämään lannoitusta.
Eli: uudet putket, hyvä pohjan putsaus, liika porukka pois, vedenparannusaineet ja vain tarpeellinen määrä ruokaa.
-hiekkaa ei saa koskaan pestä. Se järkyttää akvaarion bakteeritasapainoa ja pahimmassa tapauksessa kalat kupsahtavat nitriittimyrkytykseen
-nitrivecistä ei ole hyötyä kypsässä akvaariossa (se on hätätilanteita varten tai kypsymättömässä altaassa nitriitin hävittämiseen)
-aquatania ei tarvitse käyttää, ellei vedessä ole liikaa raskasmetalleja tai lisätty klooria
-nitraatti on kasviravinne joten kasvit kasvavat paremmin jos nitraattia on ainakin 10 mg/l, jos nitraattia on paljon enemmän, viihtyvät myös levät
Veikkaan että harakan kaverin kasvien minimitekijänä on nyt nimenomaan nitraatti ( ehkä muutkin kasviravinteet). Sen puolesta puhuu kalaston niukka ruokinta, vaikka populaa onkin. Suodatuksella ei ole tekoa nitraatin kanssa, mutta tehokkaat suodattimet kierrätävät vettä siinä hyvin että kaikki ylimääräinen hiilidioksidi häipyy kasvien ulottuvilta. Vielä lisäksi vanhat putket valaisimessa niin se on sitten siinä. Mitatkaa se nitraattiarvo! Vaihtakaa uudet putket valaisimeen. Jos on KH ja pH-testit voi yrittää päätellä veden hiilidioksidipitoisuutta (taulukosta voi katsoa, vaikka se ei välttämättä kerro koko totuutta). Kasvit tarvitsevat sitten myös ravinteita pullosta. Ei ne pyhällä hengellä jaksa kauaa kasvaa.
http://www.dennerle.de/ENGLISCH/E_CO2/co2-tabelle.htm
Unohtui siitä levän kasvusta.
Levä ei välttämättä ole merkki siitä että ravinteita on liikaa, vaan siitä että kasveille ei ole kaikkia niiden tarvitsemia ravinteita tarjolla, jolloin ne eivät pysty hyödyntämään niitä muita. Levät sen sijaan eivät ole niin nirsoja. Ne käyttävät sitten ne ravinteet, mitä kasvit eivät voineet käyttää.
Eli, voi olla että kaikkea on ihan liikaa, mutta voi ollakin että muita paitsi yhtä ravinnetta on ihan liian vähän. -> kasvit riutuvat, levän riehuvat. Kasveille pitää olla siten sopivasti mikro- ja makroravinteita, hiilidioksidia, happea ja valoa. Sopivan tason saavuttaminen on lähes mahdotonta, mutta mitä lähemmäs päästään, sitä paremmin kasvit kasvavat ja sitä huonommin levät voivat.