Hyveet vai paheet

Mitä välii sillä enää on?
Me 70 olemme jo valmiita.
Omin jaloin, tai sitten levein rulla-tuolein.
Mitäs jos menisit 30 -saisiin.

H.

Oikeasti en mieti olenko muiden mielestä hyvä vai paha. Molempia piirteitä löytyy.
On minulla naapuri joka pesi minulle ikkunat kun loukkasin olkapääni eikä huolinut maksua.
Yhden uskovaisen mummon olen tavannut josta oikein hehkui hyvyys. Hän oli aidosti Jumalaan luottava uskossaan, eikä taatusta halunnut kenellekään pahaa.
Olen erakko, tykkään olla omissa oloissani joten pärjään kaikkien kanssa, sellaistenkin jotka ovat hankalia. Pidän vain ystävällisesti käsivarren mitan päässä.
Onhan paljonkin ihmisiä jotka ovat mielestään parempia kun muut, antaa heidän olla.

Kovin subjektiivinen on ihmisen mielipide hyveistä ja paheista. Minun hyveeni saattavat olla jollekin toiselle paheita ja paheeni taas hyveitä.
Samanlaisuus yhdistää, erilaisuus vahvistaa.

(Kukaan ei ole kultaraha joka miellyttäisi kaikkia.)

En alkaisi tuttavapiirini tai muitten ihmisten perusteella yleensäkään arvioimaan
kuka on ns. hyvä ihminen tai paha. Hyödyllisempää on viedä oma naamansa peilin
eteen ja miettiä minkälainen ihminen sieltä katsoo.

Muistan työelämässä kun oli palavereja ....joskus tuli minun sanottua ...että vaikka asiat riitelevät ...ei ihmisten tarvi riidellä ...asiat yritetään selvittää ...tätä alkoi muutkin käyttää mikä oli aivan hyvä asia työyhteisölle ...
mimmimum-..mi

Jääkää eläkkeelle ja nauttikaa loppuelämästä unohtaen työpaikkariidat.

Miten niin "mutta nyt olisi oiva tilaisuus miettiä, millaisia hyviksiä tai edes hyviä puolia heistä löytyy."?

Mikä juuri tästä "tilaisuudesta" (?) tekee "oivan"?

Bessie

Anteeksi vain, mutta miten aloittajan logiikka mahtaa toimia ?

Toisessa ketjussa aloittajaa ärsytti suunnattomasti, että puhuttiin suomalaisista yleensä, miksi osa suomalaisiasta marmattaa tyytymättömyyttään.
Se oli täysin sopimatonta ja hän ehdottikin:
"Tekisitkö uuden aloituksen, missä voisi pohtia noita ominaisuuksia yleisellä tasolla".

Nyt hän pyytää arvioimaan o m i a kavereita ja naapureita ja tekemään sen
perusteella jaon hyviin ja pahoihin ihmisiin.

Naapurillani on hyvä kielitaito, englanti ja ruotsi, saattaa olla auttavasti muitakin. Hän on siinä minua parempi. Lisäksi hän on hyvin auttavainen, minä en käytännön apua tarvitse mutta on 3-4 kerralla joiden asioita hän hoitaa, kuskaa, käy kaupassa, leikkaa hiukset, täyttää lomakkeita, siirtää huonekaluja. Kun joku heistä kuolee. hän ottaa uuden tilalle. On vaikea löytää hänestä huonoa puolta.
Ystäväni osaa ajaa autolla missä vain, saan istua kyydissä kun mennään yhdessä. Minä en osaa. Juuri tänään jouduin taas tunnustaa, etten uskalla ajaa Hgissä, olisi pitänyt viedä puutarhatarvike.
Ystävättäreni on hyvä kuuntelija ja keskustelussa hänellä on suorastaan psykologin ote. Saa parannetuksi jonkin pulman, jota on potenut.
Yritin löytää jonkun huonon ominaisuuden omaavan tutun, mutta en löydä. Yksittäisiä huonoja ja ikäviä tapahtumia on ollut. on riidelty ja sovittu, mutta niitä ei lasketa. Pysyvästi huonoa ihmistä ei ole elämässäni.

Minulla on hyvät suhteet sekä isäni puolen sekä äitini puolen serkkuihin jotka asuvat täällä Korvessa. Annetaan apua ja saadaan apua toinen toisiltamme. He ovat hyviksiä, talkoohenkeä piisaa.

Pahisten kanssa en seurustele koska heitä ei ole 🙄

Minun 2 parasta ystävää kuollut,mutta ei koronaan ja rakastettunikin 20.3.21 .( yhtensä ihmisiä meni elämässäni sitten 15kpl 2020-2021.)Mukana lukemassa sisko ja veli!Korona aika oli hyvä peilata muita ihmissuhteita.Kun asun yksin ja noudatin ohjeistus, edeleen noudatan eläkeläisenä 2 x rokotettuna 68v.itä-Helsinki,Mikä sielun rauha siihen kätkeytyi.kun sanoin en kohtaa ihmiset jotka ei noudata ohjeistus.Opein myös kotini osaan yksinkin olla,miksi minä olin se ainut kahvinkeittäjä kotini koko aikuis-ikäni? miksi ei vastavierailuja,vaikka naapuri kerrostalo asui ihminen tai toiset aluella 5-10 min.päässä?Halusivat valmiseen pöytään,ei vastaavasti haluneet kotinsa,Jospa se ei ollutkaan sitä,mitä kertoivat tarnoissa kotinsa,sisustus,ymm? Mikä rauha kätkeytyy uloiluunkin yksin,katsella ympäristöä,halata puita tai vain ulkoilla niin kauas kun jalat kantaa.Olla kitolinen oma elämä,vaikka se kaventunut.Mutta etten ole enää kenenkään roska laatikko.Vaikeukisen kuntelija ja kahvin keitäjä.Pärjän loistavasti kun karsein valitajat pois elämästäni.Kiltikin saa rauhan kun oppii sanomaan napakasti. EI! 3 vuotta opetellut ja vihdoin pääsyt pätökseeni Ei sanaa ei tarvitse hävetä.

kai kaissa hyviä ja huonoja puolia?emme kukan ole täydelisä.emmehän.mutta mitä mieltä ootte nyt ikäisistänne 80v. viitaan siskooni. hän asui erillä puolisonsa kanssa ,syystä tai toisesta. ei jaksanut alzmer tautista puolisoa autaa. minä sit olin hänen puolison luona läsän lähes päivitäin 5 vuotta. viimesen ajan elämä puolso siskolani oli 8kk laitos.sinne kuoli 2018.sisko itse hoiti puolison kodin tuo aika 8kk. minulla ei avain. hän levitää tietoa lähi suku,suku maalle,joita en tunne malais sukua : olen hänen puolison tv -varsastanut,monitoimikoneen,lusikoita,haarukoita ymm. minusta on värin,nekin tipuu korvilleni.,lähi suku ei lopeta hänen puheita.ovat vain älä välitä.Suvun kanssa ei pakko olla tekemisisä.no en olekaan. mutta kun ne asiat tulee jatkuvasti korvini ihan yheisiltä ystäviltä.visin on sisko nyt 80v. itse niin sekasin.alzmer kenties jo hänenkin päässä? vaiko katkerus elämä meni ohi ja on yksin ? mietisi miksi ei ystäviä,miksi vapaehtoiset ystävät eri järjestöt katoaa?

Olen aikalailla kuten "liekko". Omissa oloissani oleva. Ajan saatossa olen onnistunut karistamaan liian lähelle pyrkineet. Tokihan kohtaan ihmisiä, mutta kohteliaasti pitäydyn tutustumasta läheisemmin. En tiedä heidän hyvyttään enkä pahuuttaan.
Näin on hyvä.

Minä en oikein näe edes mielekkääksi alkaa vatvomaan tuntemieni ihmisten ominaisuusksia ja että tekeekö ne heistä hyviksiä vai pahiksia. Olemme kaikki varmaan sopiva coctaili sekä että ja kun kemiat kohtaa ja sekoitus on oikea, niin pärjäämme. Hyväksymään toistemme erilaisuudet ja silti pitämään toisistamme voi toki oppiakin, mutta mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän se vie aikaa. Nuori on ennakkoluuloton ja ystävystyy helposti, hyväksyy erilaisuuksia ja joustaa passatakseen ryhmään.
Otetaan nyt esimerkiksi paras, rakkain, pitkäaikaisin ystävättäreni, jonka kanssa "puhun" mesessä joka aamu, soittelemme jos on jotain tärkeämpää kerrottavaa, vaikka emme ole kyläilleet nyt pitkään aikaan. Olen tuntenut hänet yli neljäkymmentä vuotta ja olemme kuin siskokset. En kuitenkaan tiedä enkä olisi varma jos olisin tavannut hänet hiljakkoin että välillemme olisi syntynyt samanlaista ystävyyttä.

Ihmisiä kohdatessani en ajattele heitä hyveiden tai paheiden kautta.
Jokaisella on omat hyveensä ja paheensa ja ne sisältyvät siihen kokonaiseen persoonallisuuteen, joka minulla on ilo tuntea. Hyväksyn heidät sellaisina kun he ovat. En jaksa ajatella onko joku parempi hyveineen tai pahempi kuin toinen, enkä vertaa heitä varsinkaan omiin hyveisiin tai paheisiin.

Erityisen iloinen olen ihmisistä, joilla on aikaa olla kanssani, tehdä jotain yhteistä mielenkiinnon kohdetta yhdessä. on se sitten metsäretki tai taidenäyttely tms
niistä saa aina enemmän kun jakaa toisen kanssa asian. se voi olla jopa vain kohtaaminen ja kuulumisien vaihtaminen uimahallissa tai kauppapuodissa.

Olin tänään pahis.
Kimpaannuin naapurille aivan totaalisesti.
Kerääkö ihminen tulisia kiviä vai hiiliä päänsä päälle vai miten se menee ja kuka?
Olin Etna.
Useita kymmeniä vuosia olen kuunnellut: ketään hän ei koskaan kehu ja melkein jokaisesta on löytynyt arvosteltavaa, joka kerta.
Tulee mieleen se sketsi; ei tää nyt oikein skulaa...
Beng

He selitävät meille ei voi tulla kun ktonani on mies tai aikuise vanhat pojat yli 50v. Jopa yli 60v. Kun asut yksin voin tulla teille joka päivä kahville. Kävin aina ystävälläni kahvilla kello 14.Koska olen totunut aina juomaan kahvia kello 14. Joku sanoo sentän rehelisesti,en kutsu kylään koska en jaksa sivota.Meillä on kamalan näköistä. Toinen taas noinko 15 vuotta. Kutsun sinut kylään kun olen sivonut. Kerkisi mutakin ainakin 2 kertaa edeleen siivoaa.Joten enää yksikään sielu ystävä tutava naapuri ei tule kotiini Kontula Helsinki 94 kahville. Kun ei vuoroin vieraissa ja vaan osotetan valmista pöytää.Kotini osaan yksin olla ja mikää virike minulle ei ole istua kotini passata muita tunti tolkulla.Eikä se ole ilmasta kahvin osto ja tarjoilut heille.