ymmärsin jo vuosia sitten ja en ymmärrä miksi samoja asioita toistetaan yhä uudestaan. Tietyssä tapauksessa ei ole kyse väärinkäsityksestä ollut koskaan, vaan ongelma on ollut se että kärsimys ei saa mitään hyvää aikaan. Kun menettää itselleen jotain hyvin tärkeää ja sen myötä menettää perusturvallisuudentunteen ja joutuu kärsimään monella tavalla vuosien ajan, on selvää ettei löydy empatiaa sellaista ihmistä kohtaan joka on ollut "osallisena" kaikessa. Siksi ei ole mahdollista olla tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa ja auttaa häntä hänen ongelmissaan. Jos itselle tärkeä haave olisi toteutunut neljä vuotta sitten, tilanne olisi nyt toinen, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Elämä on ollut jotenkin selviytymistä päivästä toiseen ja kaikki se kärsimys ja monet tuskan vuodet olisivat aina läsnä, jos pitäisi olla tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, joka on ollut aiheuttamassa vuosien piinaa. Mitään muuta sanottavaa ei yhdelle tietylle ihmiselle ole. On täysin mahdotonta olla ystäväsi. Se ei ole mahdollista koskaan.
Kaiken olennaisen
Anonyymi
172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No ehkä tälle "osalliselle" kannattaa antaa ainakin mielessään anteeksi, että pystyy menemään eteenpäin. Vaikkei tuo edes varsinaisesti mitään anteeksiantoa edellyttävää olisi sitten tehnytkään, ihmiset nyt joutuvat joskus pakkorakoihin tahtomattaan. "Syyllisyyttäänköhän" tuo sitten pyrkii lieventämään tuolla seuraasi hakeutumisella. Vapauttakaa toisenne tuosta lieastanne.