Miten suomalainen urheilu on mennyt tuollaiseksi parkumiseksi ja itkuntyrskeeksi? Olipa laji mikä hyvänsä niin haastattelussa vaan pitää urheilijan parkua ja tyrskiä kuin itku-iikka. Tuloksia ei vaan saada tehtyä mutta parkua jaksetaan. Kun nekin itkemiseen menevät voimat puristaisi siihen suoritukseen niin jospa sitten ei edes tarvitsisi itkeä. Ei viitsi mokomia itkukisoja enää edes katsoa.
Parkuvat urheilijat
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No nyt on uhoa. Tuon uhon kun saisi juoksukentälle, ni johan ennätykset paukkuisi. Joko menet? Mie taputan.
Hamehommaa koko nykyurheilu.
Mites nuo sukkahousupyöräilijät? Onks ne urheilijoita? Vaikuttaa aika urhealta kun uskaltavat pyöräillä autojen seassa. Tosin siinä taitaa autoilijat itkeä enemmän kuin sukkahousumiehet...
Taasko tekis mieli?
Parkuvat urheilijat kuin ralliautotkin kiljuvat kauhusta kulkiessaan, mitä suurempi ääni, sitä pienempi teho, koska sen äänen tuottamiseen menee suurin energia.
Parempi parkuva urheilija, kuin sohvalla ähkivä arvostelija.
Eipä viiti märisijöitä katella. Väärä ala jos ei osaa itkemättä tehä.
Ketä kiinnostaa mitä sinä et viitsi katsella?
Sinua näyttää kiinnostavan. Minua taas ei kiinnosta vollottavat urheilijat.
Saman huomannut, voittipa tai hävisi niin aina sama itkunmärinä...