Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kauppallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisen. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan Suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verratuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Ruotsinkielinen oppilas tärkeämpi kuin suomenkielinen. Ruotsinkielisen on tärkeämpää saada korkeakoulutusta, suomenkielinen kelpaa amikseen vaikka suomenkielinen on parempi koulussa.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Ruotsinkielinen oppilas tärkeämpi kuin suomenkielinen. Ruotsinkielisen on tärkeämpää saada korkeakoulutusta, suomenkielinen kelpaa amikseen vaikka suomenkielinen on parempi koulussa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
no ehkä parempi niin, mielestäni on parempi että yliopistoihin, etenkin kauppatieteelliselle alalle, pääsee ennemmin vahvasti oikeistolais-porvarillinen ruotsinsuomalainen, kuin työläistaustainen SDP- tahi muu vasemmistonuori.
Eli vanhempien jäsenkirjalla opiskelmaan, vai?
Kyllä ne suomenkieliset, jotka paikan eteen tekevät riittävästi töitä niin myös saavat. t. umpisuomalainen
Niin se taitaa olla että toiset ne vaan on tasa-arvosempia kuin toiset. Suomenkieliset pääsee amikseen ja ruotsinkielinen korkeakouluun.
Kerrot näin: "Suomalainenkin pääsee mihin vaan kuhan jaksaa ahkerasti lukee". Toi on ihan totta, mutta totta on myös se että ruotsinkielinen pääsee mihin vaan, vaikka ei ihan ahkerasti jaksais lukee. Siinä on pienoinen ero joka jakaa meidät lopuksi elämäämme. Ruotsalainen ajaa ehkä juuri siksi sinun Bemerillasi ja sinä hänen pikku Suzukillaan. Sä käyt Tarjoustalossa kun suomenruotsalainen käy Stockalla. Siinäkin on pieni ero.
Onko oikeudenmukaista että toiset pääsee huonommilla papereilla opiskelemaan kun toinen ei edes paremmilla papereilla. Siihen sä et tolla vastauksella vastannut.
Sinä olet sitä mieltä että asiasta ei saisi puhua, jotta kansa ei rupeaisi vaatimaan muutosta. Minä lopetan asiasta jankkaamisen vasta kun asiaan on tullut muutos jotta minun tulevilla lapsilla on oikeudenmukaisempi elämä.
Kyllähän niihin ruotsinkielisiin kouluihin saa hakea kuka vain, ei tarvitse olla äidinkieleltään ruotsinkielinen. Se taas on ihan oma vika jos ei kieltä osaa.
Ei tuo reilua ole ei. Kuka poliitikko uskaltaisi vaatia, että kiintiöt on muutettava oikeudenmukaisiksi?
Kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea, kiintiöitä ei tarvita ollenkaan.
Yhtä hyvin voisi sitten vaatia 10% kiintiöt venäläisille, kun niitä kohtaa alkaa oleman suomessa yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä, ja venäläiset tunnetusti eivät osaa ruotsia eikä suomea, joten kiintiölle on enemmän tarvetta.
Äkkiseltään en ymmärrä, miksi kauppakorkeasta on valmistuttava ruotsinkielisiä opiskelijoita. Tai siis, kiintiöt ymmärtää sellaisilla aloilla, joilla tarvitaan tietty määrä hyvää ruotsia puhuvia ammattilaisia. Vaikka johonkin ruotsinkielisen aluuen päiväkotiin TARVITAAN ruotsinkilielisiä lastentarhaopettajia, samoin kouluihin opettajia ja liikunnanopettajia. Kauppakorkeasta taas... Joo, en tajua.