Moikka,
vaimoni on nyt rv 8 7. Pahoinvointi alkoi kolmisen viikkoa sitten. Oksentelua aamuisin, heikko, ällöttävä ja vetämätön olo suurimmaksi osaksi aikaa. Töissä on kyllä pystynyt käymään.
Onko tämä ihan normaalia ja millon on toivoa olon helpottamisesta?
vaimoni on nyt rv 8 7. Pahoinvointi alkoi kolmisen viikkoa sitten. Oksentelua aamuisin, heikko, ällöttävä ja vetämätön olo suurimmaksi osaksi aikaa. Töissä on kyllä pystynyt käymään.
Onko tämä ihan normaalia ja millon on toivoa olon helpottamisesta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
on täysin normaalia ja yleensä pahoinvointi helpottaa rv12 kieppeillä!! Onneksi olkoon =D
ensimmäisen kohdalla yötä päivää paha olo 6kk. Kuvailisin tunnetta ja oloa puolen vuoden krapulalla, joka aiheutui vauvasta. Loppuajasta helpotti. Toinen ja kolmas raskaus ei aiheuttanut mitään pahoinvointia. Olikohan vauvsta kiinni? En tiedä. Yksikään lääkäri ei keksinyt syytä olooni.
Itsellä alkoi kunnon pahoinvointi paripäivää sitten. Nyt viikolla 7.
Eilen oli niin ällö, etova olo etten yksinkertaisesti halunnut mennä kouluun.
Tänä aamuna sama juttu. Puuroa tässä väkisin yritän vetää, kun se ei okseta. =)
Toivottavasti ei ihan kauhean kauaa kestäsisi..
Itselläni tällä hetkellä menossa 14 1 ja nyt voidaan suhteellisen hyvin. Minulla alkoi etova olo (ei onneksi tarvinut oksentaa koskaan) joskus viikon 7 jälkeen ja olin sitä mieltä, että se ei lopu ikinä.. ja jos tämä on tällaista niin on liian yliarvostettua raskausajan ihanuus. Mutta onneksi se helpotti ja se tapahtui suurinpirtein viikolla 12. Tsemppiä teille molemmille, miehellekkin voi olla hankalaa, kun ei oikeen voi puolisonsa oloa juurikaan helpottaa.
Itselläni pahoinvointi alkoi n. rv7 ja oksentelua, kuvotusta, heikotusta (mitä nyt odottaa saattaa kun kaiken ruuan oksentaa) on jatkunut näihin päiviin. Nyt rv17.. Paino laskee ja väsymys jatkuu. Mutta eipä tälle mitään voi, neuvolassakin vaan voivotellaan. Mutta ihana vauva masussa voi hyvin ja sen voimalla jaksetaan tulevan isin kanssa :) Hänellekin ollut rankkaa kun ei oikein voi oloa helpottaa eikä auttaa vaikka kuinka haluasi. Rakkaan tuki silti kovin tärkeää :) Tsemppiä teille ja ihanaa odotusta!
Miten te olette käyneet töissä aamupahoinvointienne kanssa? Ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta minua se mietityttää, kun itselläni on pitkä työmatka ja kuljen sen kimppakyydillä.. Miten selviän näistä matkoista oksentamatta, kun olisi maailman nolointa puklata viikkotolkulla siellä autossa puolituttujen kuunnellessa.. Entä oletteko olleet pahoinvoivana töissä vai oletteko pyytäneet sairaslomaa? Kun eihän raskaus mikään sairauskaan ole, mutta toisaalta eihän oksentelevaisena voi töissäkään olla.
En siis vielä ole raskaana, mutta toivottavasti jossain vaiheessa. :)
Kaikille ei aamupahoinvointi tarkoita oksentamista. Minun ei tarvinnut kertaakaan oksentaa. Ja jos meinaa huono olo tulla niin täytyisi yrittää vähän syödä, koska raskauden alkuvaiheessa maha tyhjenee aivan älyttömän nopeasti. Vaikka meilkein koko päivän aina silloin tällöin oli hieman öklö-olo niin siitä selviää.
Mä en tosin ole töissä, vaan opiskelen. Kyllä sitä ihmeen kekseliääksi on tullut tuon oksentelun suhteen. Yliopiston vessat on ollut ahkerassa käytössä:), mikä ei sillä hetkellä kovin hauskalta kylläkaan tunnu.. Jotenkin se pahoinvointikin on sellaista, että oppii seuraamaan sitä, tyyliä "nyt kannattaa pitää vatsa tyhjänä", "10min sisällä oksennan" jne. Sitten vaan mennään sen mukaan. Yhden luennon olen jättänyt väliin, monella niistä olen tosin keskittynyt ainoastaan siihen, etten oksentaisi jonkun niskaan :)
Minulla on pieniä muovipusseja kaikkien takkieni ja housujeni taskussa. Kuljen työmatkat julkisilla (yleensä bussilla). Itselläni oksentelu alkaa aina siten, että ensin yskittää muutaman minuutin ja sitten lentää laatta. Näin ollen voin esim. jäädä bussista pois kun tulee yskänpuuska ja laatata kaikessa rauhassa pysäkillä pussiin (kovalla P:llä :)
Kaupungin julkiset WC:t tunnen aika hyvin, samoin työpaikkani. Laitan yleensä vesihanan valumaan täysillä, jotta kukaan ei kuule oksenteluani.
Kerran töissä työkaverini huomasi että oksensin ja kehotti minua lähtemään kotiin. Sanoin, että söin juuri vahingossa vanhaa jugurttia, joten se oli vain sitä ja että oloni on jo nyt ihan hyvä. Jos sanoo olevansa mahataudissa joutuu kuitenkin kotiin ettei tartuta muita.
Kauheaa tämä on, mutta kai tämä joskus helpottaa...