Suomen väkiluku vähenee. Asiantuntijoiden mukaan miinusmerkkinen väkiluku nousee hieman vain maahanmuuton ansiosta. Huoltosuhde heikkenee suomalaisten eläköityessä kovaa vauhtia.
Miksi suomalaiset eivät halua lapsia parantuneista lapsiperheiden eduista huolimatta?
Asuntopolitiikka on varmasti yksi syy. Asuntopolitiikka on perhepolitiikan tärkeä osa, johon ei kiinnitetä huomiota. Päättäjillä on nähtävästi itsellään isot omat tai työsuhdeasunnot.
Pienet, muutaman neliön asunnot eivät houkuta lapsia hankkimaan. Miksi niitä "kopperoita" rakennetaan, vaikka Suomessa on tilaa. Onko kaavoitus epäonnistunutta, eikä kaavoitetaan riittävästi uusia tilavia perheasuntoja valtion tuella. Hitas-asuntotuotanto on epäonnistunutta asuntotuotantoa, kun Hitas-asuntojen vuokralaiset maksavat sijoittamansa pääoman lisäksi rakennuskustannukset isoissa vuokrissa, jopa suuremmissa kuin vapailla vuokramarkkinoilla.
Esimerkkejä Helsingin vuokra-asunnoista:
- Etelä-Haaga 26 m2, 770 €/kk
- Töölö, 18 m2, 648 €/kk
- Etelä-Haaga, 88,5 m2, 1.945 €/kk
Omistusasuntojen hinnat ovat nousseet koko ajan
- Vallila, Hki, 19 m2, 179.000 €
- Etelä-Haaga, Hki, 32 m2, 225.000€
Esim. yliopistokaupunkien asuntojen ja vuokrien hinnat ovat korkeat ja asuntopula nostaa hintoja, kun asuntosijoittajat tekevät siellä parhaan tilin.
Saadakseen noin 20 neliön osakeasunnon Helsingin Kalliosta (hissittömästä talosta) on säästettävä ja maksettava velkaa noin 20 vuotta 10.000 euroa vuodessa. Asuntovelkaiset, joilla saattaa olla myös opintolainoja, eivät yleensä lapsia halua hankkia. Asunnottamat nuoret eivät koskaan.
Työllisyys ja varma toimeentulo ovat monilla perheen perustamisen ehtona . Luottamus tulevaisuuteen ja mahdollisuus turvata lapsille parempi elämä ei ole itsestään selvyys pätkätöiden ja erilaisten sanktioiden sekä kikysopimusten aikana ja epävarmuuden aikana.
Asumistuki ei pienituloisten lapsiperheiden asunto-ongelmia ratkaise. Köyhyys ja asunnottomuus siirtyvät sukupolvelta seuraavalle. Varakkaat asuntosijoittajat voivat sen sijaan asumistukien ansiosta korottaa vuokria ja asumistukien valuu asuntosijoittajille.
Miksi suomalaiset eivät halua lapsia parantuneista lapsiperheiden eduista huolimatta?
Asuntopolitiikka on varmasti yksi syy. Asuntopolitiikka on perhepolitiikan tärkeä osa, johon ei kiinnitetä huomiota. Päättäjillä on nähtävästi itsellään isot omat tai työsuhdeasunnot.
Pienet, muutaman neliön asunnot eivät houkuta lapsia hankkimaan. Miksi niitä "kopperoita" rakennetaan, vaikka Suomessa on tilaa. Onko kaavoitus epäonnistunutta, eikä kaavoitetaan riittävästi uusia tilavia perheasuntoja valtion tuella. Hitas-asuntotuotanto on epäonnistunutta asuntotuotantoa, kun Hitas-asuntojen vuokralaiset maksavat sijoittamansa pääoman lisäksi rakennuskustannukset isoissa vuokrissa, jopa suuremmissa kuin vapailla vuokramarkkinoilla.
Esimerkkejä Helsingin vuokra-asunnoista:
- Etelä-Haaga 26 m2, 770 €/kk
- Töölö, 18 m2, 648 €/kk
- Etelä-Haaga, 88,5 m2, 1.945 €/kk
Omistusasuntojen hinnat ovat nousseet koko ajan
- Vallila, Hki, 19 m2, 179.000 €
- Etelä-Haaga, Hki, 32 m2, 225.000€
Esim. yliopistokaupunkien asuntojen ja vuokrien hinnat ovat korkeat ja asuntopula nostaa hintoja, kun asuntosijoittajat tekevät siellä parhaan tilin.
Saadakseen noin 20 neliön osakeasunnon Helsingin Kalliosta (hissittömästä talosta) on säästettävä ja maksettava velkaa noin 20 vuotta 10.000 euroa vuodessa. Asuntovelkaiset, joilla saattaa olla myös opintolainoja, eivät yleensä lapsia halua hankkia. Asunnottamat nuoret eivät koskaan.
Työllisyys ja varma toimeentulo ovat monilla perheen perustamisen ehtona . Luottamus tulevaisuuteen ja mahdollisuus turvata lapsille parempi elämä ei ole itsestään selvyys pätkätöiden ja erilaisten sanktioiden sekä kikysopimusten aikana ja epävarmuuden aikana.
Asumistuki ei pienituloisten lapsiperheiden asunto-ongelmia ratkaise. Köyhyys ja asunnottomuus siirtyvät sukupolvelta seuraavalle. Varakkaat asuntosijoittajat voivat sen sijaan asumistukien ansiosta korottaa vuokria ja asumistukien valuu asuntosijoittajille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Petteri Orpo tuo työvoimaa Suomeen ulkomailta ja asuttaa ne Punavuoreen , niillä on niin suuret palkat.
Kallioon saa jäädä kotimaan viherhipit.
Japanilaiset pärjäävät vanhenevan väestönsä kanssa, vaikka pakolaisia ei monta kymmentä vuodessa oteta. Maahanmuuttolinja on tosi tiukka, siipeilijöitä ei kaivata.
Meillä on maaseutu täynnä halpoja asuntoja. kerrostalojakin myydään eurolla.
Ei asuminen ole kallista, jos ei ole pakko asua maailman kallimpiin kuuluvan pääkaupungin keskustassa. Ei köyhällä ole varaa asua Lontoossakaan eikä Pariisissa, miksi sitten Helsingissä.
Kaikki eivät saa maataloustukea , millä maalla eletään , jonkun on tehtävä tuottavaa työtä millä maataloustuki maksetaan.
Tuottavaa työtä on huonosti maaseudulla tarjolla , ilman tukea verovaroista.
Sitä varten on Korso.
Maaseudulla ei työpaikkoja. Asunnon lisäksi tarvitaan ruokaa, lääkkeitä, terveydenhuoltoa, lasten koulunkäyntimahdollisuutta... Harrastusmahdollisuuksia jne.
Maaseudulta pientilojen väki muutti kaupunkeihin teollistumisen myötä.
Kun maataloustukia saivat vain isot maatalous- yritykset ja tuottajat ja kun pientilalliset jäivät ilman maataloustukia, niin pakko oli muuttaa ruuan ja työn perässä. Maksettiinhan sitä tukea pientilallisellekin, kun pani peltonsa pakettiin. Ja jäi työttämäksi.
Maaseutujen autioituminen on epäonnistuneen tukipolitiikan johdosta jatkunut näihin päiviin ja jatkuu yhä. Niinpä maaseudulla asunnot ovat tyhjillään ja halpoja. Kaupunkeihin rakennetaan muutaman neliön asuntoja, joita mainostetaan jopa perheasunnoiksi, ja vuokrat ovat korkeat.