Eri puolilta avohakattua Suomea voi tulla Helsinkiin katsomaan koskemattomia luontosaarekkeita kaikki ne jotka eivät koskaan eläessään ole nähneet kunnon metsiä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008245148.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008245148.html
Vastaukset 33
Vanhimmat
Susia ja karhuja on tuotava helsingin puistoihin.
Vihreä ajatus.
Hyvä idea!
Joo meillä on jo sekä Susille, että Karhuille paljon ruokaa koska peurat lounastavat pihoillaame.
Helsingin vihreät ovat niin pahanhajuisia, että sudet ja karhut kuolevat heti.
Stadissa on upeita paikkoja, nuo saaret, Nuuksio jne jne, ei tarvitse tosiaan mennä katselmaan junttilaan hakkuuaukkoja ja muuten pilattua luontoa. Keskuspuisto on yksi hienoimmista koko euroopassa.
Pakkohan savolaisille on olla luontoa helsingissä.
Olettaa voi joillain käyvän kovasti kiireeksi uutinen.
Minä aina suomilennolla ihailen hesalaisten paskavanaa merellä. On se komea näky.
600 000 asukkaan Helsingin jätevesiä puhdistetaan hyvin mutta on niistä silti haittaa Suomenlahdelle. Onneksi kuuden miljoonan asukkaan Pietarin jätevedet toimivat jarruna sille ettei Helsingin jätevedet leviä kovin laajalle.
Santahamina on hieno saari. Lähes 20 vuotta siellä asuin josta ajasta lähes 10 vuotta siellä myös työskentelin. Tutuksi tuli saari ja sen todella monipuolinen, ihana luonto, jota Jarmo Nieminen tuossa linkissä kivasti esittelee. Käynhän toki edelleen Sandiksessa ainakin pari kertaa vuodessa, evp-yhdistyksemme kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa, myös yhdistyksemme omistamassa hienossa rantasaunassa ja itsenäisyyspäivän juhlassa maanpuolustuskerholla. Saunareissujen yhteydessä on usein ollut tilaisuus kierrellä enemmänkin saarta mm. sen luontoa ja rantoja ihaillen.
Hieno on kyllä luonnoltaan myös tämä nykyinen kotialueeni, jolla olen asunut jo 33 vuotta. Vaikka Santahaminassa on myös metsiä ja niissä ikivanhoja puita, ei kuitenkaan ihan samanlaisia jättiläisiä kuin on päivittäisten lenkkipolkujeni varrella; Santahaminan merellinen ilmasto ei edistä 200-vuotiaankaan puun kasvamista samaan kokoon kuin täällä keskuspuiston pohjoisosassa, jossa ollaan merestä kauempana.
Onhan tämä Stadi monessakin mielessä hieno paikka asua ja elää. Sitä se oli jo vuosikymmeniä sitten mm. sillä tavalla, josta kerrotaan tässä laulussa:
https://www.youtube.com/watch?v=70lGGHUacnM
Sandis on kyllä upea paikka, aika usein tulee käytyä siellä radalla ja on kyllä helmi melkein keskellä Stadia. Myös Keskuspuisto on upea ja siellä on tullut lenkkeiltyä, pyöräiltyä ja hiihdettyä. Jos luontoa haluaa nähdä ja vielä hienoimmassa ja monipuolisesti, niin ei Stadista tarvitse kauas lähteä. Sienet, marjat ja myös riista löytyy läheltä, mereltä löytyy lohta, taimenta ja kuhaa hyvin, kerran saatiin Vuosaaren alueelta yli 30 kuhaa ja pari otettiin ja loput laskettiin takaisin. Merellä tullut käytyä linnustamassa ja siellä on hulppeita saaria ja vapaasti metsästäjien käytössä, alleja, hanhia haahkoja paraillaan kymmeniä. Rikas luonto on Stadin ympärillä.
No joo, molempia nimilyhenteitä käytettiin. Sandis on varmaan niistä vanhempi, muodostettu saaren alkuperäisestä Sandhamn-nimestä. Santahamina-nimen saari sai kai vasta viime vuosisadan alussa, jolloin Helsingin asukkaista suuri enemmistö oli tullut suomenkielisiksi.
Noista nimilyhenteistä: Helsinkiläiset eivät koskaan käytä kaupungistaan Hesa-lyhennettä, se on vain maalaisten eli landelaisten käyttämä. Kaupunkilaiset käyttävät Stadi-lyhennettä silloin jos eivät puhu kaupungista koko nimellään Helsinki tai Helsingfors.
Sandiksen taustalla voi olla keinotekoistakin d-kirjaimen käyttöä, millä halutaan erottautua "savolaisista" samaan tapaan kuin jotkut puhuvat "fudiksesta" "futiksen" sijaan. Suurimmalla osalla syntyperäisiä helsinkiläisiä ei kuitenkaan liene tuollaista korostustarvetta, sillä kyllä futis on sielläkin yleisempi lyhenne.
Vastaavanlaiseksi esimerkiksi otan Sörnäisten lyhenteen Sörkkä tai Sörkka. Joidenkin mukaan sanan on oltava a-loppuinen, mutta kaupunginosan kuvaaja, syntyperäinen helsinkiläinen kirjailija Alpo Ruuth käytti ä-loppua ja jossain haastattelussa melkein tuohtuneesti tuomitsi a-lopun typeränä hienosteluna.
Totta, Sandis on vanhempia ja oikeastaan alkuperäinen versio, junan tuomien myötä myös Santis nimeä kuulee käytettävän. Siinäkin olet oikeassa, että Hesa-lyhenne on ainoastaan
Kehä-III ulkopuolisten nimi Stadille. Sain siitä aikoinaan kuulla useasti, kun olin vielä siellä töissä;-)) Tosin hyvätahtoisesti;-))
Tsadi on aina Tsadi; pimeä paikka!
Pieniä plänttejä ovat nuo Hesarin jutun metsät, joten eipä niistä nyt juurikaan kannata hurraata huutaa. 200 hehtaaria on santiksessa tuota metsää, parempi tietysti sekin kun ei mitään.
Pohjoisen kansallispuistot, nekin koskemattomia erämaita, ovat aivan toista. UKK kansallispuisto esimerkiksi on 255000 hehtaaria. Ja jopa Keski-Suomen pieni erämaa Pyhä-Häkki on 1500 hehtaaria. Sekin täysin koskematon.
Suomen+pinta-alasta++on+metsiä+73++%++joten+ei+kannata+Helsingin+pikkuisilla+metsälänteillä++kehuskella.
Ei Suomessa ole ollut metsiä kun ennen tervanpolton aloittamista, eikä ole nytkään. Riukuraaskioita ovat, puumäärältään alle puolet vaikkapa Saksan metsien puumäärästä. Parhaat metsät taivavatkin olla Stadissa.
Upseerikerhon kohtalo on kaikkialla missä Tsadi menee.
Ennen+tervanpolton+aloittamista+metsiä+kaskettiin,+joten+silloinkin+riitti+aukeaa,+kaski+kun+oli+viljelykelpoinen+vain+pari+kesää+ja+siitäkin+toinen+naurismaana.+
Jos nyt kuitenkin ensimmäisen kerran kävisit Saksassa ja aloittaisit tutustumisen vaikka internetin välityksellä.
Miksi levitäyt hölynpölyä? https://docplayer.fi/107843673-Kolmannes-saksan-maa-alasta-on-nykyisin-metsien-saksan-metsavarat-ovat-euroopan-suurimmat-jari-parviainen.html
Tuo linkki vie juttuun vuodelta 1997. Siis 24 vuoden taakse. Koetappas tulla tähän päivään.
Hieman tuoreempaa tietoa. Saksassa puut kuolevat kun metsät ovat yksipuolisia kuusikoita ja liian tiheitä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1200800
Joo, itse ajan joka vuosi useamman kerran kaakkois- Saksasassa sijaitsevan Harz- vuoriston läpi (tuttuja kuvia). Se on ainut paikka, missä olen Saksassa nähnyt metsää hoidetun suomalaiseen tapaan ja siellä valitettavasti tulos on se mikä näkyy MTK- laisen Maaseudun Tulevaisuu- lehden tarkoistushakuisessa artikkelissa. Aivan kuin Suomessa.
Jos ei Maaseudun Tulevaisuus kelpaa, niin onhan samasta asiasta uutisoineet kaikki muutkin mediat. Tässä esimerkiksi MTV:n juttu:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-saksalaiset-herasivat-grimmin-veljesten-satumetsat-kuolevat-juuri-kun-niista-piti-tehda-hiilinieluja/7540506#gs.ceu20t
Saksassa metsät ovat yksipuulajisia (pääosin kuusta) aikanaan tehtyjen istutusten vuoksi, ja kun niitä ei harvenneta niin tuhon iskiessä jälki on totaalista.
Ei+ole+Suomen+pinta-alasta+metsää+tuo+73+%,+sillä+valtaosa+näistä+metsistä+on+puupeltoa+mistä+kaikki+"haittalajit"+on+hävitetty.+Uruguaissa+on+samanlaista+plantaasimetsää+kuin+Suomessa+ainoastaan+puulaji+on+eri.
Tuttavani Landelta käyvät aina ihailemassa Stadissa käydessään Keskuspuiston sokkeloita ja joka kerta ovat siellä tuntikausiksi eksyneet.
Talvisin heillä on aina sukset mukana ja käyvät Keskuspuistoon kuuluvan Paloheinän latuja hiitämässä. Sanovat Paloheinän latujen olevan parahaiten hoitdetut koko Suomessa.
metsät kuolee pystyyn,mitä iloa niistä.
Sama asia maaseudulla. Pystyyn kuolemassa joka tapauksessa - miksi pistää miljardeja saattohoitoon?
Meillä kaupungeissa on palattu jo ajat sitten taloudellisemman ja ympäristöystävällisemmän jatkuvan kasvatuksen syteemiin. Näin tuotamme neljä kertaa arvokkaampaa tukkipuuta, emmekä haaskaa rahaa puupeltojen istutukseen.
Paloheinän hiihtomaastot kulkevat läpi hienojen metsien siimeksessä, jokilaakson reunoilla ja peltoaukeitten lomassa. Jokaiselle löytyy omaa tasoaan vastaavat ladut ja mäet. Ladut ovat hoidetut todella laadukkaasti.
Ongelma on talvien lyhentyminen ja talvien vähälumisuus ilmastomuutoksesta johtuen. Toivokaamme kaikesta huolimatta hyvää tulevaisuudelta.
Johan Rockstörm tuomitsee kepulaisuuden ponnekkaasti. Piirakkakuviot osoittavat kriittiset sektorit elämän kannalta.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008536987.html