Kuumottava salaisuus

Miks meil kailotat? Eiks ois viisainta ottaa tohon tyyppiin yhteyksiä?

Anonyymi kirjoitti:

Miks meil kailotat? Eiks ois viisainta ottaa tohon tyyppiin yhteyksiä?

Eikös nämä sivut ole julkaistu sen takia, että ihmiset voisivat kirjoitella täällä. Minusta on parempi, että sinun tekstisi lukee sadat henkilöt täällä, kuin yksi ainokainen jossain salassa ja hävittää lukemansa pian.

Kaikkien tekstit ovat tervetulleita, mutta Kailottaja voisi kirjittaa vähän harvemmin.

Lopuksi julistan kilpailun:
Kenen alotus kerää ekana tuhat lukijaa tällä palstalla.
Aihealueena Leikit ja fetissit.
Aloitus 15.10.2021

Katso tuo filmi ilman ääni ja näet että hän laittaa alas rottinkikeppi pakaran päällä!Nuo jäljet näyttävät aitoja mutta varmasti maalattu!Tuo on turhan kovaa minun mielestäni jos se olisi aitoa!

Erään piiskaamisen anatomia

Täällä kehtaa kertoa tapahtumista, joista en ole koskaan kenellekään kertonut. Tarinassa pitää muuttaa jotain yksityiskohtaa niin, ettei kukaan pysty tunnistamaan henkilöitä.

Niin pienestä kuin muistan olen saanut piiskaa ja aina se on ollut häpeällistä. Mitä vanhemmaksi tulin sen enemmän se hävetti. Minun lapsuusaikana piisaaminen oli ihan luvallista. Jopa naapurilta tai vähän kauempaakin olevalta saattoi saada kurituksen. En tiedä oliko se laillista, että kylällä asuva mopopoika minut piiskasi. Hän oli 7 vuotta vanhempi ja antoi vitsaa paljaalle ja ihan kunnolla, mutta syy oli tekaistun tuntuinen. Jos hänen isänsä olisi minut piiskannut, niin sen olisin niellyt mukisematta ja vielä toivonut, ettei hän kerro asiasta vanhemmilleni. Tuo nuori piiskaaja ei ilmeisesti kertonut asiasta kenellekään ja häpeä sulki minulta suun.

Olin tuolloin 14 v ja tapahtuma on pysynyt hyvin muistissa. Jopa siinä määrin, että aiheutti minussa mies- ja piiskapelkoa pitkäksi aikaa. Vielä armeijan aikana, minua pelotti, että joku ryhtyisi antamaan minulle oikeaa selkäsaunaa. Komppaniassa oli vahvan oloisia ja itsetietoisia kavereita, jotka puheissaan useinkin antoivat remmiapelia kavereilleen. Minuun heidän mesominen upposi täysin. Armeijan jälkeen työkavereissa ja muissa porukissa oli mukana aina oikeasti aikuisia miehiä, eivätkä he olleet enää niin tuulella käyviä, joten pelkokin on minusta hissukseen hävinnyt.