Presidentinvaalin alla on jälleen aiheellista nostaa keskusteluun median niin kovasti harrastamat vaaligallupit. Presidentinvaalissahan jne ovat erityisen suosittuja, kun haastatellut ottavat kantaa ihan oikeisiin ehdokkaisiin eikä puolueisiin, joilla on enintään puheenjohtajansa kasvot.
Ennen viime presidentinvaalia muistan lukeneeni Hesarista jonkin kansainvälisen, sosiologian tutkimusmenetelmiin perehtyneen tutkijan näkemyksen siitä, että kovin runsaat ja tiheät gallup-tulosten julkistamiset alkavat ohjata äänestäjien välintoja.
Itse uskon, että noin on. Ajattelen lähinnä sellaisia äänestäjiä, joiden vakaumus jonkin ehdokkaan puolesta (tai jotain ehdokasta vastaan) on heikko. Tällöin hän on epätietoinen siitä, ketä kahdesta tai useammastakin ehdokkaasta äänestäisi.
Kun tilanne usein on se, että epätietoiset äänestäjät eivät haluaisi äänensä "menevän hukkaan", niin he saattavat hyvinkin päättää äänestää sellaista ehdokasta, jota muutkin äänestäjät äänestävät.
Jos yllä kuvaamani juttu pitää paikkansa, niin gallup-tulosten julkistaminen polarisoi vaalit kahteen päävaihtoehtoon: vasemmiston ehdokkaaseen ja siihen, joka ei ole vasemmiston ehdokas. Näin kävi viimeksikin, kun Halosen taakse ryhmittyui vasemmistoliittoa ja vihreitä jo ensimmäisellä kierroksella ja Ahoa tuki keskustan lisäksi valta osa kokoomuksesta,m kun vain 13% äänesti kokoomuksen omaa ehdokasta.
Minusta nyt olisi kesän aikana hyvää aikaa keskustella siitä, mikä merkitys vaaligallupeilla oikeastaan on. Mediahan ne teetättää ja media maksaa viulut tutkimuslaitoksille. Näin on luontevaa, koska mediahan tarvitsee lööppejä ja uutisia myydäkseen lehtiään ja saadakseen kabnavilleen katsojia/kuuntelijoita.
Nyt vaan pitäisi otta kantaa siihen, onko tarpeen, että 1000 haastattelun satunnaisotoksilla saadut tulokset, joissa on plus-miinus 2-3 %-yksikön heitto kumpaankin suuntaan, päästetään vaikuttamaan siihen, millä tavalla kansa äänestää.
Eikö olisi parempi, jos kukin äänestäjä yksilönä äänestäisi sen mukaan, mitä mieltä hän on ehdokkaista, eikä sen mukaan, miten lehdet kertovat muiden äänestäjien äänestävän?
Hyväksymmekö sen, että gallupit vääristävät demokratiaa ja että sen tuloksena saamme (ehkä) presidentin, jonka suosio on kasvanut vain vaaligalluppien virhemarginaalien ansiosta?
Huomatkaa muuten, ettei edellä ole mainittu yhdenkään ehdokkaan nimeä eikä spekuloitu mitään siitä, kuka asiasta mahdollisesti hyötyy ja kuka kärsii. Se ei ole tässä tapauksessa olennaista ollenkaan. - Vain aito demokratia on.
Ennen viime presidentinvaalia muistan lukeneeni Hesarista jonkin kansainvälisen, sosiologian tutkimusmenetelmiin perehtyneen tutkijan näkemyksen siitä, että kovin runsaat ja tiheät gallup-tulosten julkistamiset alkavat ohjata äänestäjien välintoja.
Itse uskon, että noin on. Ajattelen lähinnä sellaisia äänestäjiä, joiden vakaumus jonkin ehdokkaan puolesta (tai jotain ehdokasta vastaan) on heikko. Tällöin hän on epätietoinen siitä, ketä kahdesta tai useammastakin ehdokkaasta äänestäisi.
Kun tilanne usein on se, että epätietoiset äänestäjät eivät haluaisi äänensä "menevän hukkaan", niin he saattavat hyvinkin päättää äänestää sellaista ehdokasta, jota muutkin äänestäjät äänestävät.
Jos yllä kuvaamani juttu pitää paikkansa, niin gallup-tulosten julkistaminen polarisoi vaalit kahteen päävaihtoehtoon: vasemmiston ehdokkaaseen ja siihen, joka ei ole vasemmiston ehdokas. Näin kävi viimeksikin, kun Halosen taakse ryhmittyui vasemmistoliittoa ja vihreitä jo ensimmäisellä kierroksella ja Ahoa tuki keskustan lisäksi valta osa kokoomuksesta,m kun vain 13% äänesti kokoomuksen omaa ehdokasta.
Minusta nyt olisi kesän aikana hyvää aikaa keskustella siitä, mikä merkitys vaaligallupeilla oikeastaan on. Mediahan ne teetättää ja media maksaa viulut tutkimuslaitoksille. Näin on luontevaa, koska mediahan tarvitsee lööppejä ja uutisia myydäkseen lehtiään ja saadakseen kabnavilleen katsojia/kuuntelijoita.
Nyt vaan pitäisi otta kantaa siihen, onko tarpeen, että 1000 haastattelun satunnaisotoksilla saadut tulokset, joissa on plus-miinus 2-3 %-yksikön heitto kumpaankin suuntaan, päästetään vaikuttamaan siihen, millä tavalla kansa äänestää.
Eikö olisi parempi, jos kukin äänestäjä yksilönä äänestäisi sen mukaan, mitä mieltä hän on ehdokkaista, eikä sen mukaan, miten lehdet kertovat muiden äänestäjien äänestävän?
Hyväksymmekö sen, että gallupit vääristävät demokratiaa ja että sen tuloksena saamme (ehkä) presidentin, jonka suosio on kasvanut vain vaaligalluppien virhemarginaalien ansiosta?
Huomatkaa muuten, ettei edellä ole mainittu yhdenkään ehdokkaan nimeä eikä spekuloitu mitään siitä, kuka asiasta mahdollisesti hyötyy ja kuka kärsii. Se ei ole tässä tapauksessa olennaista ollenkaan. - Vain aito demokratia on.
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta sillä erotuksella, että maassa missä ei ole edes sananvapautta todennäköisesti myös valehdellaan galluppien tulokset.
Eräs yritys tilasi tuotegallupin näin "Haluamme tälläisen tuloksen tästä gallupista tuotteellemme X, tässä on pyytämänne palkkio, olkaa hyvä ja aloittakaan selvitys".
Näiden poliittisten galluppien kanssa on vähän sama juttu...
Tuossa alempana joku hinkui gallupeja vaikka ehdokasasettelu on vasta aivan alkutekijöissään.
Tälle yli-innokkaalle ei sitten kelpaa mikä tahansa galluptulos.
Ei tahdo kelvata se lopullinen vaalituloskaan.
ettei Kansallinen kokoomus rp kuuluisi Suomen puolueiden joukkoon.
Kansanrintama -malli näyttää rivien välistä olevan mieluisa !
Samalla tavalla voidaan kysyä, miksi Radio-Suomi teettää joka kuukausi lupamaksuvaroilla näitä kannatusmittauksia, kun riittäisi vaikka kerran varttivuodessa.
Gallupeja tulee pressavaaleista tuutin täydellä kunhan muutama kuukausi kuluu.
Kyllä niillä kai halutaan ohjattakin äänestäjiä, jos tutkimuksen tilaajan tavoitteet ovat tietynlaiset...
Sanomalehdilla ja tiedotusvälineillä on myös uskomaton vaikutus äänestäjiin,koska heidänkin kirjoittelunsa voi vaikuttaa myös omasta puoluekannasta epävarmoihin äänestäjiin.
Lehdistön tehtävä on ottaa kantaa ja olla omaa mieltään politiikan menosta ja myös presidenttiehdokkaista.
Minun mielestäni on OK, että lehdistö yrittää vaikuttaa vaalitulokseen omilla kannanotoillaan, sillä lukijat tietävät, että kukin lehti edustaa omaa arvomaailmaansa.
Puolueetonta, arvovapaata lehdistöä ei ole olemassakaan,vaikka iso osa on jo katkonut suorat sidoksensa poliittisiin puolueisiin.
Mutta silloin, kun otsikoidaan "tuoreen tutkimuksen mukaan", on harhaanjohtumisen vaara olemassa, vaikka mielipidemittausten uutisoinneissa tuodaankin esiin tutkimusten virhemarginaalit. Harva niitä kuitenkaan malttaa ajatuksella lukea, kun jutut kirjoitellaan prosentin kymmenysten eroja/muutoksia hehkutellen ja tutkimuksen "tavaraselosteosa" on viimeisenä ja huomaamattomana uutisen lopussa.
demokratiaan ja sen 'väärysttymiin'.
Ja jos et luota ko. puljun galluppiin, niin aina jokainen voi helposti pistää oman gallupin verkkoon ;-)) - Tämä tosin vaatii vielä - nykyään - hieman enemmän taitoa, mutta asia korjaantuu kunhan bitit tulevat jokapäiväiseksi.
Sitten vaan skabat galluppien kesken mikä on 'kaunein ja luottettavin'..
Näin nämä gallupit tulevat kehittymään - omani on ollut jo sorvin alla jonkin aikaa ;-))