Perunkirjoitus ja testamentti

1. Testamentin saajan pitäisi tehdä testamentin tiedoksianto jos vetoaa testamenttiin ja siihen kuuluu testamentin kopion toimittaminen ohitettuille perilisille.

2. Käsittäkseni vainajan sisarukset on edelleen kuolinpesän osakkaita jos testamentin saaja ei ole testamenttista tehnyt virallista tiedoksiantoa ja vainajan sisarukset ei ole esim. Kirjallisesti hyväksyneeet testamenttia niin ovat edelleen kuolinpesän osakkaita ja olisi tullut kutsua perukirjoitukseen.

4. Tästä en osaa sanoa

3. Veljillä ei ole oikeutta lakiosaan. Vain rintaperilisillä on oikeus lakiosaan eli lapsilla, ottolapsilla ja näiden jälkeläisillä on lain mukaan lakiosa oikeus. Jos epäilette vilppiä voitte nostaa testamentin moitekanteen joka pitää tehdä 6kk määräajassa testamentin lainmukaisen tiedoksisaamisen jälkeen. Testamentti saa lainvoiman kahdella tavalla:
1) Jos kaikki perilliset hyväksyvät testamentin, testamentti saa lainvoiman heti.
2) Mikäli testamenttia ei moitita 6 kk määräajassa, testamentti saa lainvoiman

Kysymys 1. Testamentti on saatettava todisteellisesti tiedoksi, jotta sen saisi voimaan.

Kysymys 2. Vainajalla oli (on) siis kolme veljeä ja sen lisäksi x kappaletta sisaria? Kaikki kuolinpesän osakkaat, siis myös sisaret, on perimysjärjestyksen mukaisesti kutsuttava perunkirjoitustilaisuuteen, ei sen sijaan hautajaisiin. Yleisin tapa, jos testamenttiin vedotaan, on vedota siihen viimeistään perunkirjoituksessa, jossa alkuperäisen testamentin on oltava nähtävillä; myös muista tapoja on. Jos muulla tavoin on menetelty, on menetelty väärin. Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden sisällä kuolemasta.

Kysymys 3. Kutsun perukirjoitukseen lähettää normaalisti se, joka on ottanut perukirjoituksen hoitaakseen, yleensä läheinen henkilö tai se, joka tuntee vainajan taloudelliset asiat parhaiten. Kutsu on myös toimitettava myös edunvalvojalle. Maistraatti, tai nykyinen DVV, vaatii täydelliset pesänselvitysasiakirjat.

Jos edunvalvoja ei saa kutsua, perukirja eikä siten myöskään perinnönjako voi olla koskaan edunvalvottavaa sitova, ja perinnönjakoon on joka tapauksessa saatava Digi- ja väestötietoviraston lupa. Edunvalvoja, todisteellisesti asian tietäessään, olisi voinut pyytää dokumentteja nähdäkseen, mutta edunvalvojaa ei siihen missään erikseen velvoiteta. Vuositarkastuksen yhteydessä DVV:lle toimitetaan aina perukirja. Kuten sanottua, perinnönjako ei missään tapauksessa ole edunvalvottavaa sitova ilman DVV:n lupaa.

Kysymys 4. Lakiosuus koskee vain rintaperillisiä, joita vainajalla ei nyt ole. Taloudelliset vahingot korvaa se, joka perunkirjoituksen on ottanut hoitaakseen. Testamentti pitää saada ja saattaa todisteellisesti tiedoksi kaikille kuolinpesän osakkaille, ja ellei niin ole tehty, kuuden kuukauden valitusaika alkaa kulua uudestaan siitä hetkestä, kun testamentti on todisteellisesti annettu tiedoksi. Testamentti voidaan riitauttaa kuuden kuukauden määräajan kuluessa, ja moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa. Tulkintakanteen voi nostaa jokainen, jonka etua asia koskee, jos testamentin sisältö on epäselvä, eikä sitä ole sidottu ko- määräaikaan.

Ei avauksen tapauksessa vielä ole mitään taloudellista vahinkoa aiheutunut. Jollei lakimääräisiä perillisiä (tässä: veljiä) ole kutsuttu perunkirjoitukseen, voi siitä pyytää tietoja. Jollei perukirjaa anneta tiedoksi vieläkään, on syytä hakea kuolinpesään pesänselvittäjä, joksi määrätään hakijan esittämä asianajaja. Pesänselvittäjää haetaan käräjäoikeudesta.

Veljille ei voi tulla oikeudenmenetystä perintöönsä testamentin tiedoksianto laiminlyömällä, koska ilman testamentin lainvoimaa ei testamentinsaaja saa jäämistöä itselleen laillisesti.