Asunnon sähköverkkoon kauko-ohjattava kytkin

Usko vaan, tuo kaapelointivaihtoehto on kyllä kartoitettu. Kellari on siis viereisessä talousrakennuksessa, kaapelointi olisi iso homma. Laiskana yrittäisin tätä ensin joko langattomana tai sähköverkkoa ohjaustienä hyödyntäen.
Muistan joskus nähneeni sähköjakeluverkon yli ohjattavia releitä, mutta ei osu googlen hakuihin.

Anonyymi kirjoitti:

Usko vaan, tuo kaapelointivaihtoehto on kyllä kartoitettu. Kellari on siis viereisessä talousrakennuksessa, kaapelointi olisi iso homma. Laiskana yrittäisin tätä ensin joko langattomana tai sähköverkkoa ohjaustienä hyödyntäen.
Muistan joskus nähneeni sähköjakeluverkon yli ohjattavia releitä, mutta ei osu googlen hakuihin.

Lue lisää

Taisi tuo kellari viereisessä rakennuksessa olla hätävale kun vasta nyt tuli mieleen :D

Sellainen koiratutkan suunta-antenni on kätevä lisätä kauko-ohjaimeen, sillä sitten osoittelee kohti kellaria. 🙄

Tuossa antenninvaihdossa voi olla ongelmia. Vastaanotin on tehty toimimaan niillä signaalitasoilla joita huono ja lyhyt laitteen sisäinen 432 MHz antenni tuottaa. Jos (kun) lähiympäristössä kuitenkin on muita lähettimiä niin ne toimiessaan saattavat yliohjata vastaanotinta sillä tavoin, että se ei enää aina kuule kaukosäätimessä olevan lähettimen signaalia. Kellarissa ongelma ei välttämättä ole yhtä suuri kuin jossakin ihmisten ilmoilla.

Verkkovirralla toimivan kytkimen sisäistä antennia ei pitäisi mennä sorkkimaan muutenkaan. Laitteen sähköturvallisuus ja suojaetäisyydet toteutuvat suunnitellussa käyttötilanteessa jolloin sisällä olevaan elektroniikkaan antenni mukaanlukien ei pääse koskemaan ja sen suojana on edelleen laitteen ulkokuori. Jos on pakko tehdä tuontapainen viritelmä niin mieluummin sitten niin, että antenniltaan ronkittavana vastaanottimena on paristokäyttöinen laite, esimerkiksi langaton ovikello.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa antenninvaihdossa voi olla ongelmia. Vastaanotin on tehty toimimaan niillä signaalitasoilla joita huono ja lyhyt laitteen sisäinen 432 MHz antenni tuottaa. Jos (kun) lähiympäristössä kuitenkin on muita lähettimiä niin ne toimiessaan saattavat yliohjata vastaanotinta sillä tavoin, että se ei enää aina kuule kaukosäätimessä olevan lähettimen signaalia. Kellarissa ongelma ei välttämättä ole yhtä suuri kuin jossakin ihmisten ilmoilla.

Verkkovirralla toimivan kytkimen sisäistä antennia ei pitäisi mennä sorkkimaan muutenkaan. Laitteen sähköturvallisuus ja suojaetäisyydet toteutuvat suunnitellussa käyttötilanteessa jolloin sisällä olevaan elektroniikkaan antenni mukaanlukien ei pääse koskemaan ja sen suojana on edelleen laitteen ulkokuori. Jos on pakko tehdä tuontapainen viritelmä niin mieluummin sitten niin, että antenniltaan ronkittavana vastaanottimena on paristokäyttöinen laite, esimerkiksi langaton ovikello.

Lue lisää

Ei kai ole mitään ongelmaa muuttaa vastaanotinta toimimaan sen relejännitteellä 12V tai 6V. Noita seinäpowereita liikkuu kaikilla pilvin pimein.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai ole mitään ongelmaa muuttaa vastaanotinta toimimaan sen relejännitteellä 12V tai 6V. Noita seinäpowereita liikkuu kaikilla pilvin pimein.

Ei pitäisi siinä olla ongelmaa, kunhan rakentelija itse tietää että laitetta pitää aluksi puukottaa nimenomaan sähkönsyötön osalta. Eli varsin OK neuvo minun mielestäni. Tarvittavan jännitteen joutuu valitettavasti etsimään ja mittaamaan verkkoon kytketystä kuoret avoimena olevasta laitteesta.

Jokaisella verkkosähköisiä laitteita näpertelevällä pitäisi olla käytettävissään suojaerotusmuuntaja tai pari. Se tekee avattujen laitteiden mittaamisesta paljon mukavampaa kun tietää ettei kytkennästä voi käden lipsahtamisen vuoksi tulla virtaa kädestä sydämen kautta toiseen käteen tai jalkaan käsiteltäessä yleismittarin probea vain yhdellä kädellä.

Älä nyt vielä luovuta. Kerroppa tarkemmin mitä ja miten olet yrittänyt noita kauko-ohjattavia systeemeitä käyttää, esim. miten lähellä lähetin on ollut tuota kellarin vastaanotto päätä ja eikö kellarista löydy paikkaa jossa toimisikin -joskus voi olla pienestäkin kiinni.

2 kpl esim. Raspberry Pi (harmi, että noiden hinnat juuri nousivat kun on kuulemma komponenttipula).

Toinen Pi asuntoosi ja toinen siihen rakennukseen, missä on ohjattava kohde.

Sijoita nämä niin, että niiden välillä Wi-Fi -yhteys toimii.

Löytyy jopa 5V DC -kelalla olevia releitä, jotka voivat ohjata 230 V AC.

Jos ohjattava 230 V laite on pienivirtainen, tuo riittääkin.

Jos taas ohjattava 230 V laite kuluttaa enemmän virtaa, niin sitten näin:

5V DC kelalla oleva rele ohjaa 230V AC ohjausjännitettä, joka syötetään 230 V AC kelalla olevalle releelle, joka edelleen ohjaa haluttua laitetta (voi olla jopa 16 A / 230 V).

Vaihtoehtoinen tapa voisi olla optotriacin ja triacin yhdistelmä, mutta jos on induktiivinen kuorma, se monimutkaistaa rakennetta, ja lisäksi jos tuo tulee jatkuvaan käyttöön, niin triac puolijohteena on herkempi ukkosen aiheuttamille ylijännitteille kuin reletekniikka.

Suomen ALV ei ole 25%, eikä tuo linkki ole toimiva.

Tuollaisella linkillä toimii, viekö sitten samaan tuotteeseen, en tiedä.
https://www.aliexpress.com/item/1005002340986137.html?spm=a2g0o.productlist.0.0.72136a83cktkEE&algo_pvid=52354631-ebb1-4ddf-bc80-e6d94d7293a4&algo_exp_id=52354631-ebb1-4ddf-bc80-e6d94d7293a4-16&pdp_ext_f=

Noiden ohjaimien on sitten syytä olla samalla sähköverkon vaiheella, että yhteys kunnolla syntyy.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaisella linkillä toimii, viekö sitten samaan tuotteeseen, en tiedä.
https://www.aliexpress.com/item/1005002340986137.html?spm=a2g0o.productlist.0.0.72136a83cktkEE&algo_pvid=52354631-ebb1-4ddf-bc80-e6d94d7293a4&algo_exp_id=52354631-ebb1-4ddf-bc80-e6d94d7293a4-16&pdp_ext_f=

Lue lisää

Vie se!

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaisella linkillä toimii, viekö sitten samaan tuotteeseen, en tiedä.
https://www.aliexpress.com/item/1005002340986137.html?spm=a2g0o.productlist.0.0.72136a83cktkEE&algo_pvid=52354631-ebb1-4ddf-bc80-e6d94d7293a4&algo_exp_id=52354631-ebb1-4ddf-bc80-e6d94d7293a4-16&pdp_ext_f=

Lue lisää

Kysymysmerkin (siis tämä merkki "?" mutta ilman lainausmerkkejä) jälkeistä osaa sekä kysymysmerkkiä itsessään, ei yleensä tarvita linkeissä. Kysymysmerkin jälkeinen osa vain kertoo kuka linkin postasi, hänen IP osoitteensa, hänen postiosoitteensa, hänen ikänsä sekä aikaleiman.

https://www.aliexpress.com/item/1005002340986137.html

AP:n käyttöön ehkä soveltuisi Wi-Fi töpseli. Kokonaisuudesta tulee aika kallis. En tiedä yhtäkään Wi-Fi kotiautomaatiosysteemiä joka olisi täysin käyttäjän omassa hallinnassa.

Aivan upeaa! Näin sitä joskus onnistuu tiedonhaussa kun laittaa viestiä oikeaan paikkaan. Pitää pistää tilaukseen, ei ole paha hinta vaikka ei toimisikaan. Grattis!

Anonyymi kirjoitti:

Aivan upeaa! Näin sitä joskus onnistuu tiedonhaussa kun laittaa viestiä oikeaan paikkaan. Pitää pistää tilaukseen, ei ole paha hinta vaikka ei toimisikaan. Grattis!

Siis tuo kiinanihmetuote...

Anonyymi kirjoitti:

Suomen ALV ei ole 25%, eikä tuo linkki ole toimiva.

Onko se FATALI error? Kumpi kuolee kysyjä vai vastaaja?

Anonyymi kirjoitti:

Kysymysmerkin (siis tämä merkki "?" mutta ilman lainausmerkkejä) jälkeistä osaa sekä kysymysmerkkiä itsessään, ei yleensä tarvita linkeissä. Kysymysmerkin jälkeinen osa vain kertoo kuka linkin postasi, hänen IP osoitteensa, hänen postiosoitteensa, hänen ikänsä sekä aikaleiman.

https://www.aliexpress.com/item/1005002340986137.html

AP:n käyttöön ehkä soveltuisi Wi-Fi töpseli. Kokonaisuudesta tulee aika kallis. En tiedä yhtäkään Wi-Fi kotiautomaatiosysteemiä joka olisi täysin käyttäjän omassa hallinnassa.

Lue lisää

"En tiedä yhtäkään Wi-Fi kotiautomaatiosysteemiä joka olisi täysin käyttäjän omassa hallinnassa"

Siis menee jonkun laitevalmistajan palvelimen kautta?

Näin usein on, syynä teleoperaattoreiden ahneus jonka kuriin laittamiseksi valtiovallalla ei ole haluja, kun operaattorien korkeimmat johtajat ja viestintäviraston virkamiehet ovat erittäin hyviä kavereita keskenään.

JOS siirryttäisiin laajasti ja kattavasti IPv6 -tekniikkaan, jokaiselle maailmankaikkeuden atomille riittäisi oma yksilöllinen IP -osoite, jolloin kommunikointi suoraan kahden nettiinliitetyn laitteen välillä olisi helppoa.

Mutta operaattoreita ei kiinnosta maksaa verkon IPv6 -kelpoiseksi muuttamisesta, vaan raha käytetään mieluummin lisäosinkojen maksuun osakkeenomistajille.

Siksi jatketaan vanhentuneen IPv4 -tekniikan käyttöä, ja paikataan puutteita niin omalla koti-NAT kuin myös operaattorien "operator grade NAT" -laitteiden avulla.

Siksi on paljon kotikäyttöön tehtyjä liittymiä, joissa et saa edes reitityskelpoista IP -osoitetta, vaan kaikki liikenne menee "operator grade NAT" -laitteen läpi, ja siksi ulkoa päin verkosta ei voi ottaa yhteyttä oman verkon laitteeseen.

Juuri tuo onneton tilanne on johtanut ratkaisuihin, joissa komennot kierrätetään laitevalmistajan palvelimen läpi (jolla on julkinen, kiinteä ja reitityskelpoinen IP -osoite).

Kotiliittymään saa julkisen IP:n joko lisämaksusta tai sitten ei ollenkaan.

Ongeman syynä on se, että IPv4 -osoitteita on n. 4,3 miljardia, ja nettikäyttäjiä maailmassa huomattavasti enemmän - eli kaikille ei riitä omaa IPv4 -osoitteita.

IPv6 ratkaisisi kyllä ongelman, mutta kun se maksaa ja ne rahat halutaan mieluummin isompina osinkoina teleoperaattorin osakkaille !

Mikähän idea nyt on kyseessä? Yleensä sen viiveen rakentaminen vaan monimutkaistaa laitetta.

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän idea nyt on kyseessä? Yleensä sen viiveen rakentaminen vaan monimutkaistaa laitetta.

Kysymys on tiedonsiirron nopeudesta. Jos viesti (esim 64 tai 128 bittiä) pitää saada heti perille niin tiedonsiirron on tapahduttava nopeasti mikä virheettömyyden varmistamiseksi vaatii suurta signaali/kohinasuhdetta. Jos taas on esimerkiksi 2 minuuttia aikaa saada tieto perille niin suurella kaistanleveydellä lähetetty tiedon saa perille sellaisessakin tilanteessa, jossa signaali/kohinasuhde on -20 dB eli kohinaa löytyy satakertaisesti signaaliin nähden. Mitä pienemmällä signaalin tasolla viesti menee perille sitä pienempi teho ja pienemmät antennit tarvitaan. Tämä perustuu hajaspektrin käyttämiseen ja synkroniseen keskiarvoistamiseen.

Tässä alkuperäinen kysyjä. Sovellus ei ole mitenkään viiveen suhteen kriittinen, kun käsky käynnistyä tapahtuu, saa viivettä olla useita sekunteja.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on tiedonsiirron nopeudesta. Jos viesti (esim 64 tai 128 bittiä) pitää saada heti perille niin tiedonsiirron on tapahduttava nopeasti mikä virheettömyyden varmistamiseksi vaatii suurta signaali/kohinasuhdetta. Jos taas on esimerkiksi 2 minuuttia aikaa saada tieto perille niin suurella kaistanleveydellä lähetetty tiedon saa perille sellaisessakin tilanteessa, jossa signaali/kohinasuhde on -20 dB eli kohinaa löytyy satakertaisesti signaaliin nähden. Mitä pienemmällä signaalin tasolla viesti menee perille sitä pienempi teho ja pienemmät antennit tarvitaan. Tämä perustuu hajaspektrin käyttämiseen ja synkroniseen keskiarvoistamiseen.

Lue lisää

"Jos taas on esimerkiksi 2 minuuttia aikaa saada tieto perille niin suurella kaistanleveydellä lähetetty tiedon saa perille sellaisessakin tilanteessa, jossa signaali/kohinasuhde on -20 dB eli kohinaa löytyy satakertaisesti signaaliin nähden."

miten saadaan signaali luotettavasti perille, jos kohinaa on 100 -kertaisesti signaaliin nähden ?

Mielenkiintoinen 60€ tapaus. Mukana tulee optionaalinen Elisa Laitenetti SIM jonka sanotaan olevan edullinen, 3.9eur/kk. eikä vanhene prepaid-liittymien tavoin.

Elisa latausliittymä 4G/50M tulee _paljon_ edullisemmaksi, vain alle 21 ￠/kk jos ei jatkuvalla syötöllä käytä. Tämäkään ei vanhene prepaid-liittymien tavoin.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen 60€ tapaus. Mukana tulee optionaalinen Elisa Laitenetti SIM jonka sanotaan olevan edullinen, 3.9eur/kk. eikä vanhene prepaid-liittymien tavoin.

Elisa latausliittymä 4G/50M tulee _paljon_ edullisemmaksi, vain alle 21 ￠/kk jos ei jatkuvalla syötöllä käytä. Tämäkään ei vanhene prepaid-liittymien tavoin.

Lue lisää

Mistä toi alle 21 ￠/kk tulee?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä toi alle 21 ￠/kk tulee?

Siitä että Elisa latausliittymä 4G/50M maksanee 5 € per 2 vuotta, jonka jälkeen ko 5 € haihtuu savuna Elisan taskuun vaikka liittymää ei käyttäisi lainkaan. Mutta jos käyttää niin puhelut kotimaan numeroihin kuluttaa panosta 0,066 €/min ja SMS 0,066 €/kpl. Eli sietää lähetellä 3,18 kpl SMS:ää kuussa ja siltikään ei mene yli. Mutta jos se maksaakin 10 € per 2 vuotta niin siten se onkin 42￠/kk joka on edelleen mielestäni kohtuullinen.

Meillä on 4 latausliittymää, panin ronskisti 20 € alkupanoksen kullekin, koska niillä käytetään nettiäkin toisinaan, se kuluttaa panosta 0,66 €/käyttövuorokausi (siis vain niiltä vuorokausilta kun nettiä käytetään). Ei ole vielä tarvinnut ostaa lisää käyttöoikeutta ... en tiedä varmasti mikä minimi siinä on, luulen että 5€.

https://elisa.fi/kauppa/puheliittymat/latausliittymat

Anonyymi kirjoitti:

Siitä että Elisa latausliittymä 4G/50M maksanee 5 € per 2 vuotta, jonka jälkeen ko 5 € haihtuu savuna Elisan taskuun vaikka liittymää ei käyttäisi lainkaan. Mutta jos käyttää niin puhelut kotimaan numeroihin kuluttaa panosta 0,066 €/min ja SMS 0,066 €/kpl. Eli sietää lähetellä 3,18 kpl SMS:ää kuussa ja siltikään ei mene yli. Mutta jos se maksaakin 10 € per 2 vuotta niin siten se onkin 42￠/kk joka on edelleen mielestäni kohtuullinen.

Meillä on 4 latausliittymää, panin ronskisti 20 € alkupanoksen kullekin, koska niillä käytetään nettiäkin toisinaan, se kuluttaa panosta 0,66 €/käyttövuorokausi (siis vain niiltä vuorokausilta kun nettiä käytetään). Ei ole vielä tarvinnut ostaa lisää käyttöoikeutta ... en tiedä varmasti mikä minimi siinä on, luulen että 5€.

https://elisa.fi/kauppa/puheliittymat/latausliittymat

Lue lisää

Kun ostat liittymää, lataus on vähintään 5€.

Sensijaan olemassaolevan liittymän osalta minimilataus on 10€.

Kannattaa tarkistaa myös liittymän voimassaoloaika latauksen jälkeen !

RF-signaalihan ratsastaa kuparijohdossa pinta-aaltona, kun sen saa siihen kytkettyä induktiivisesti viemällä antennin lähelle johtoa. Vastaanotossa signaali on normaalistikin heikko, joten tällainen johtoa pitkin etenevä aalto kyllä pystytään vastaanottamaan: Toisaalta johto voi toimia lisäantennina, eli suurempi osa signaalia etenee ilman kautta. Jos vaiheiden välillä ei onnistu - etenee luultavasti kuparia pitkin, koska eri huoneissa voi olla eri vaiheet kytkettynä eikä signaali siis pääse vaiheiden välillä kytkeytymään.
Luultavasti lähettimessä on piirilevyllle etsattu antenni, mikä ei ole kovin tehokas eli sillä ei ole suuntaavuutta. Jos tietää taajuuden, voi tuplata lähetystehon esim. laittamalla paistinpannun puolen aallonpituuden päähän lähettimestä - sitä voi tietysti myös päätellä lähetystaajuuden suuruusluokan jos onnistuu saamaan signaalin perille tietyllä paistinpannun etäisyydellä. Ikävä tietysti kantaa paistinpannua lähettimen kanssa..
Tuo lidlin kytkin saattaa lähettää jonkin ID:n, jonka avulla eri pistorasiat ja lähettimet saadaan erotettua toisistaan - tai sitten lähetysteho ja taajuus vaan on sellaisia, ettei pääse häiritsemään naapuria jolla samanlaiset vermeet.
Tuollainen 2.4GHz ISM-taajuudella oleva lähetin menee puisista rakenteista helposti läpi melko pienellä vaimenemisella, mutta betoni kyllä blokkaa sen tehokkaasti. Pitäisi olla näköyhteydellä lähettimen ja vastaanottimen joten joku peili-virityskin voisi toimia?